Miten me liikumme 80 vuoden päästä? – tutkijoilta huimat arviot!

VTT:n liikenteen asiantuntijat kertoivat rohkeat näkemyksensä, kuinka autoilu, liikenne ja ihmisten liikkuminen muuttuvat 80 vuoden kuluessa.

Miten me ihmiset liikumme kaukaisessa tulevaisuudessa kuten 80 vuoden päästä? Se on osin tietty monin osin epäselvää, mutta yksi on varmaa: muutos on pysyvää.

Moottori pyysi VTT:n liikenteen asiantuntijoilta rohkeaa heittäytymistä ja perusteltuja tuoreimpaan nykytietoon pohjaavia näkemyksiä liikkumisen tulevaisuudesta.

Vastaukset ovat VTT:n tutkijoiden yhteisnäkemys, mutta vastausten painotuksissa tulee myös esiin kunkin vastaajan oma erityisalue ja näkökulma aiheeseen. Vastauksien takana ovat Anu Tuominen, Marko Paakkinen, Matti Kutila ja Ari Aalto.

Tätä edeltävillä kahdella artikkelilla on hahmotettu sitä, kuinka autoilu, liikenne ja liikkuminen tulevat muuttumaan 20 vuoden ja 40 vuoden aikajänteillä.

Liikenteen muuttumista pohdittaessa keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi ajoneuvojen käyttövoimaratkaisut, ihmisten aidot liikkumistarpeet, liikenneturvallisuuden kohentuminen ja eri kulkuneuvoja yhdistävät matkaketjut – sekä liikennetekniikan kehitysaskeleet.

Millä käyttövoimilla henkilöautot liikkuvat 80 vuoden päästä?

”Henkilöautot ovat muuttuneet konseptina täysin siitä, mitä ne ovat nykypäivänä, ja etenkin kaupunkien liikkuminen on muuttunut täysin kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja henkilöautoa kevyemmän liikenteen varaan.”

”Joukkoliikenteen kehittymisen myötä myös pidemmillä matkoilla autoa tarvitaan yhä harvemmin, mutta auton pystyy silti vuokraamaan tarvittaessa. Autoja on erikokoisia ja muotoisia tarpeiden mukaisesti, mutta kaikki toimivat sähköllä.”

Autoilevatko suomalaiset 80 vuoden päästä? Siis ajavat itse henkilöautoa? Saavatko ihmiset yhä omistaa oman auton?

”Enää kukaan ei osaa ajaa autoa ja muistellaan kuinka joskus ennen vanhaan niin on ollut mahdollista tehdä. Autot ovat venyviä ja mukautuvat käyttötarkoitukseen.”

”Rekkaliikenne on pääosin korvautunut automaattiautojen pakettitakseina. Tavarat siirtyvät pitkiäkin matkoja automaattiautoletkojen mukana aina Suomesta Kiinaan asti. Autot ovat täynnä elektroniikkaa ja niitä käytetään kotona myös olohuoneena.”

”Yllättäen autot ovat palanneet yksityisomistukseen ja ne myydään osana asuintaloa tai yrityksen toimitiloja. Niissä oleillaan ja työskennellään vakituisesti.”

Onko yhteiskäyttöautoilu tyypillinen liikkumistapa 80 vuoden päästä?

”Autojen omistaminen on hävinnyt kannattamattomana ja autot ovat muuttaneet olemustaan entisestään täysin. Yhteiskäyttöisyys on normi, joten siitä ei enää edes puhuta, ja yksityisautoja on vain harvoilla, jotka asuvat sähköverkosta irtautuneissa omakotitaloissa. Nämäkin autot ovat energiayhtiöiden omistuksessa, ja kuuluvat osaksi talojen energian toimitussopimusta. Yksityisomistuksessa autoja on vain keräilijöillä ja autoharrastajilla.”

Onko autoilu 80 vuoden päästä täysin tai lähes täysin autonomista? Ovatko Suomen tiet siis robottiautojen letkoja eli autojunia täynnä, jossa ihmiset ovat vain matkustajia?

”Ihmiset ovat muuttaneet kaupungeista takaisin maaseudulle, koska automaattiautojen ansiosta kauppakeskukset on helposti ja nopeasti saavutettavissa. Autot jopa käyvät itsenäisesti kaupassa eikä sinne ihmisen tarvitse lähteä mukaan.”

”Osa markettien tuotteista ja ravintoloista siirtyy myös automaation ansiosta kiertämään maaseutuja kuten kirjasto- ja kauppa-autot aikanaan. Pitkillä etäisyyksillä ajoneuvo voidaan hetkellisesti vaihtaa myös lentomoodiin, jolla voidaan erityisellä palvelumaksulla ohittaa ruuhka ja nopeuttaa siirtymistä paikasta toiseen.”

”Muutenkin automaattiauton palvelut ja toimintanopeus riippuu siitä paljonko ´palveluoperaattorille´ maksetaan. Fast-lane on käytössä vain autonvalmistajien premium-asiakkaille ja pisteitä voi kerätä automerkillä ajettujen kilometrien ja matkojen mukaan (kuten lentobonukset nykyään).”

Onko älyliikenne ja ajoneuvojen automaattinen keskinäinen viestintä reaaliaikaisesti ajon aikana kehittyneet 80 vuoden päästä jo sille tasolle, ettei liikenteessä enää satu onnettomuuksia?

”Ajoneuvot ovat osa monenlaisia verkkoja. Ne keskustelevat keskenään lyhyen kantaman radioverkkojen kautta ja toisaalta toimivat itse liikkuvina tukiasemina. Ajoneuvo-operaattorit myyvät palveluna tukiasemia syrjäseuduille, kun autoille ei ole muuta hyötykäyttöä.”

”Toisaalta ongelma on liikennejärjestelmän haavoittuvuus. Mikäli yhteys ´liikennekeskukseen´ menetetään ei ajoneuvoilla myöskään voi siirtyä paikasta toiseen.”

”Tieinfrasta ovat poistuneet kaikki liikennemerkit ja liikennevalot. Ne ovat olemassa vain virtuaalisesti data keskuksessa ja välitetään ajoneuvoille ja ajoneuvo itse noudattaa saamiaan ohjeita. Myös datakeskukset ovat älykkäitä ja ne pyrkivät ajattamaan ajoneuvot risteyksistä ilman että niihin syntyy koskaan ruuhkia.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

”Hyvä visio vetoaa järjen lisäksi tunteisiin”

VTT:n tutkijanelikon kiteytyksen mukaan tulevaisuuden visiot auttavat arvioimaan tänään tehtävien päätösten vaikutuksia ja varautumaan tulevaan.

Tutkijoiden mukaan olemme osa hyvin monimutkaista järjestelmää ja ottamalla erilaiset silmälasit päähämme, näemme erilaisia asioita kirkkaammin. Eri näkökulmista esitetyt visiot voivat myös herättää keskustelua, miten ne liittyvät toisiinsa ja mitä yhteisiä toimenpiteitä on tehtävissä niiden saavuttamiseksi. Visioiden avulla voidaan siis määritellä, millaisen tulevaisuuden haluamme rakentaa.

VTT:n ennakoinnin erikoistutkija Pauli Komonen on kiteyttänyt oivasti: ”Visio luo liikevoiman muutokselle. Hyvä visio vetoaa järjen lisäksi tunteisiin ja haastaa nykyhetken oletuksia tulevaisuudesta. Visio kurottaa hieman kauemmaksi siitä, mitä pidämme nyt mahdollisena.”

Miten ihmiset valitsevat liikkumistapansa 80 vuoden päästä? Kumpi korostuu valinnassa: ekologisesti kestävät perusteet vai mukavuudenhalu?

”Automaattinen auto on pääosin käytössä, mutta erityisesti yrityskäytössä lentävät kopterit ja dronet ovat syrjäyttäneet autot. Jonkin verran huolta on ekologisesta jalanjäljestä, vaikka päästöt ovat murto-osa 80 vuotta sitten olleesta tasosta.”

”Vuoden 2100 liikennejärjestelmässä kulkuneuvon omistaminen tai ohjaaminen ja sen tuoma individualismi tai elämykset eivät enää ole vallitsevia ajatusmalleja. Liikkumisen helppous, vaivattomuus ja puhtaus ovat nousseet liikkujan perusvaateiksi.”

”Erityisesti Suomen neljän metropolin (Helsinki, Turku, Tampere ja Oulu) alueilla liikkumisen luonne on muuttunut. Urbaaniympäristön asukkaat eivät omista ajoneuvoa, vaan päivittäinen liikkuminen, myös työmatkat, tapahtuu julkisella liikenteellä. Matkoihin kuluva aika käytetään automaattiohjatussa liikenteessä muihin toimintoihin, kuten esimerkiksi työntekoon, yhteydenpitoon tai viihteen seuraamiseen. Pääasiallinen kulkutapa hyödyntää sekä raide- että katuverkkoa, ja se yhdistää uudella tavalla yksilö- ja joukkoliikenteen. Järjestelmän toiminta perustuu pieniin yksiköihin, palveluntuottajien omistamiin kaupunkimoduuleihin, jotka voivat liittyä vauhdissa pidemmiksi letkoiksi.”

”Metropolien liikenneinfrastruktuuri on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen. Ydinkeskustassa moduuliletkat kulkevat maanalaisilla ja ydinkeskustan ulkopuolella maanpäällisillä raiteilla. Raideliikenteen etuja ovat nopeus, reittiverkon laajuus, aikataulun tiheys ja turvallisuus. Metropolien laitamilla yksittäiset moduulit voivat raideinfrastruktuurin harvennuttua poistua raiteilta ja jatkaa kulkuaan joustavasti pienemmillä nopeuksilla älykkäässä katuinfrastruktuurissa (vrt. pienemmät urbaanit keskittymät).”

”Pyöräily ja kävely ovat erittäin suosittuja kulkutapoja lyhyillä matkoilla, ja kaupunki- ja aluesuunnittelun toimin erilaiset kohteet on pyritty sijoittelemaan nimenomaan kevyen liikenteen kannalta saavutettaviksi. Kevyt liikenne myös toimii sujuvana osana muuta kaupunki-infrastruktuuria. Risteämiset maanpäällisen raideliikenteen ja katuinfrastruktuurissa kulkevien moduulien kanssa ovat turvallisia, eikä onnettomuuksia juuri tapahdu infrastruktuuriin ja moduleihin integroitujen tutkasovellusten ansiosta.”

”Myös polkupyörät sekä henkilökohtaiset asiointitilikortit (matkakortit) on varustettu tunnistimin, jotka varoittavat liikkujaa lähestyvästä kulkuneuvosta, mutta myös ajoneuvoa liikkujista. Raideliikenteen pysäkkejä ja vaihtopisteitä on kaupunki-infrastruktuurissa runsaasti ja siirtyminen kevyestä liikenteestä joukkoliikenteeseen tai yksittäisen moduulin kuljettajaksi on joustavaa.”

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Shutterstock Lähteet: tutkijahaastattelut ja VTT:n tulevaisuusvisio

a:2:{i:0;s:6:"126285";i:1;s:6:"126288";}