Neljä vinkkiä lentomatkan ilmastopäästöjen pienentämiseen

Mitä valintoja matkustaja voi tehdä, jotta lento olisi ympäristön kannalta vähemmän kuormittava? Finavia tarjoaa neljä keinoa puntaroitavaksi.

Kansainvälinen lentoliikennetoimiala pyrkii puolittamaan hiilipäästönsä vuoteen 2050 mennessä. Myös matkustajat ovat entistä kiinnostuneempia oman matkustamisensa tuottamista ilmastovaikutuksista. Finavia antaa neljä vinkkiä, miten päästöpottia voi pienentää omatoimistesti.

Finavia muistuttaa, että kansainvälinen lentoliikenne vastaa noin 2–3 prosentista ihmisten aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Koska lentoliikenne on globaalisti kasvussa, on Finavian mukaan tärkeää, että koko ala vähentää määrätietoisesti päästöjään.

Tätä tavoitetta edistääkseen kansainvälinen lentoliikennetoimiala solmi vuonna 2016 päästösopimuksen, joka pyritään varmistamaan, että ala kasvaa hiilineutraalisti vuodesta 2020 eteenpäin ja puolittaa päästönsä 2050 mennessä.

Suora reitti säästää polttoainetta

Lentokoneet käyttävät eniten polttoainetta ja tuottavat siten eniten päästöjä lentoonlähdön aikana , kertoo Worldwatch Instituten tekemä tutkimus. Lentoonlähtöön voi kulua jopa 25 prosenttia koko matkan polttoaineenkulutuksesta.

Valitsemalla suoran lennon vaihdollisten yhteyksien sijaan voi vähentää polttoaineen kulutusta ja siten myös päästöjä.

Finavia muistuttaa, että kaikilla reiteillä suoria lentoja ei ole olemassa – esimerkiksi Singaporesta Dubliniin matkustettaessa välilasku on välttämätön.

Lentojaan suunnitteleva voi kuitenkin valita reitin, joka kulkee määränpäähän mahdollisimman suoraan ja siten mahdollisimman vähäpäästöisesti.

Omaa häntäänsä Finavia muistuttaa nostamalla esiin Helsinki-Vantaan suotuisan aseman liikenteen solmukohtana. Monilla Aasian ja Euroopan välisillä yhteyksillä pohjoinen reitti Helsingin kautta on kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n tilastojen mukaan vähäpäästöisempi kuin eteläinen tai Keski-Euroopan kautta kulkeva reitti.

Kompensoi päästöt

Toinen tapa vähentää lennon ilmastovaikutuksia on maksaa vapaaehtoinen kompensaatio lennon tuottamista hiilidioksidipäästöistä.

Kompensointimaksut ohjataan päästöjä vähentäviin hankkeisiin, joissa esimerkiksi istutetaan metsää sitomaan hiilidioksidia tai tehostetaan eri tavoin energiankäyttöä.

Finnairin Push for change on esimerkki palvelusta, jossa omaa hiilijalanjälkeä voi pienentää verrattain pienellä kustannuksella.

Esimerkiksi edestakainen lento Helsingistä Lontooseen turistiluokassa tuottaa 0,61 tonnia hiilidioksidipäästöjä henkilöä kohden. Lennon kompensointi maksaa tällä hetkellä 4,57 euroa Climatecare-sivuston tarjoaman hiililaskurin mukaan.

Lentoyhtiölläkin on väliä

Lentämisen päästöjä vähentää eniten teknologian kehitys. Finavia kertoo, että on arvioitu jokaisen uuden lentokonesukupolven kuluttavan 15 prosenttia vähemmän polttoainetta kuin edeltäjänsä. Näkemyksen jakaa myös kansainvälisen ilmakuljetusliiton julkaisu vuodelta 2018.

Nykyiset lentokoneet kuluttavatkin matkustajaa kohden keskimäärin kolme litraa polttoainetta sadalla kilometrillä, joka lienee merkittävästi vähemmän kuin monet ajattelevat.

Matkustajana voit valita lentoyhtiön, jonka kalusto käyttää polttoainetta tehokkaasti. International Council on Clean Transport (ICTT) -järjestön raportin mukaan Norwegian oli Atlantin ylittävillä lennoilla polttoainetta tehokkaimmin käyttävä lentoyhtiö.  ICTT:n raportin lisäksi löydät tietoa ympäristötehokkaimmista lentoyhtiöistä myös saksalaisen Atmosfair-ympäristöjärjestön tekemästä listauksesta.

Pakkaa kevyesti

Matkustamisen päästöihin voi vaikuttaa myös pakkaamalla. Kaiken varalle valmistautumisen sijaan olisi suositeltavampaa matkustaa kevyesti. Kaikki lentokoneissa kulkeva tavara vaikuttaa osaltaan koneen kokonaispainoon ja sitä kautta polttoaineen kulutukseen.

Finnairin mukaan esimerkiksi viiden kilon painonpudotus matkustajaa kohti vähentäisi yhtiön tämänhetkisillä liikennemäärillä lähes 17  000 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa, mikä vastaa noin 400 edestakaista lentoa Helsingistä Pariisiin, Finavia muistuttaa.

Lähde: Finavia Kuvat: Moottorin arkisto/Antti Hentinen