Oliko tässä koristeluiltaan Suomen hulppein autotalli? Amos Andersonilla oli silmää taiteelle ja yksityiskohdille

Kun kyseessä on taiteesta innostuneen kartanon pihapiiri, muodostuu autotallillekin hieman enemmän vaatimuksia.

Kemiönsaarella sijaitseva Söderlångvikin kartano on hulppea kokonaisuus. Alueen hulppeudesta on kiittäminen suomalaista liikemies Amos Andersonia (1878–1961), joka osti kartanon vuonna 1927 ja saattoi kartanon alueineen nykyiseen ulkonäköönsä.

Amos Anderson oli hänkin varsin värikäs hahmo. Erityisesti hän ansioitui lehdenkustantajana, josta parhaiten Anderson muistetaan Hufvudstadsbladetista. Anderson osti ”Höblän” vuonna 1921, toimi päätoimittajana vuodet 1922–36 ja hallituksen puheenjohtajana aina kuolemaansa saakka.

Lisäksi Anderson toimi RKP:n kansanedustajana vuodet 1922–27. Politiikkaan ja kiinteistöihin liittyy myös se, että Anderson lahjoitti Tamminiemen huvilan presidentin virka-asunnoksi vuonna 1940.

Palataan tarinassa Söderlångvikin kartanolle. Nykyään kartanon päärakennuksessa toimii Andersonin henkilöhistoriallinen museo sekä taidemuseo, jossa on esillä hänen aikanaan keräämää taidetta sekä muuta esineistöä. Anderson oli jo eläessään mesenaatti eli taiteen tukija ja hänen kuolemansa jälkeen omaisuus siirtyi Föreningen Konstsamfundetille, joka ylläpitää mm. Amos Andersonin taidemuseota eli Amos Rexiä Helsingin keskustassa.

Karyatidit suoraan Svenska Teaternista

Taiteeseen liittyy vahvasti myös Söderlångvikin kartanolla sijaitsevan autotallin koristelut, joista voi puhua huoletta hulppeina. Autotallin eteläistä julkisivua nimittäin koristavat neljä karyatidia, jotka ovat päätyneet Kemiönsaarelle Helsingin Svenska Teaternista. Karyatidi on naishahmoinen patsas, joka ikään kuin kannattelee rakennusta käsivarsillaan.

Karyatidien päätyminen Kemiönsaarelle on osoitus niin Andersonin silmästä taiteelle, kuin myös hänen läheisestä suhteestaan taidemaailmaan ja arkkitehteihin. Vuonna 1866 rakennettu Svenska Teatern oli käynyt 1930-luvulla tiloiltaan ahtaaksi, joten teatteri tarvitsi suurremontin. Urakka oli mahdollista tehdä, sillä Amos Andersonin antoi sille merkittävän taloudellisen tuen.

Svenska Teaternin laajennustyöt käynnistyivät lopulta vuonna 1935. Urakkaa johtivat arkkitehdit Eero Saarinen ja Jarl Eklund. Remontin myötä teatterin ulkoasu päivittyi modernin funktionalismin aikakauteen, johon tietenkään alkuperäisen vuonna 1866 valmistuneen rakennuksen karyatidit sopineet. Karyatidit saivat siis väistyä remontissa Svenska Teaternilta.

Pahimmillaan karyatidien kohtalona olisi voinut olla hävittäminen, mutta Anderson päätti pelastaa ne julmilta kohtaloilta. Siitä lähtien karyatidit ovat seisseet Söderlångvikin kartanolla autotallin eteläisen julkisivun koristeena. Enää rakennus ei tosin toimi autotallina, vaan sen suojissa on jäätelökioski ja kahvila.