1.11.2026

Paremmat renkaat eteen vai taakse? Kehittynyt ajonvakautusjärjestelmä muodostaa kehyksen Moottorin talvirengastestiin

Kuva Ville-Veikko Heinonen

Moottorin tuoreessa talvirengastestissä pureudutaan mielenkiintoisiin kysymyksiin: kannattaako parempikuntoiset renkaat asentaa kausivaihdon yhteydessä eteen vai taakse – ja mikä on modernin ajonvakautusjärjestelmän rooli turvallisuuden kannalta?

Varttuneemmille autoilijoille on iskostettu ”paremmat renkaat taakse” -muistisääntöä läpi vuosikymmenten. Tämä olikin varsin looginen neuvo aikakausille, jolloin autoissa ei vielä ollut minkäänlaisia ajonvakautusjärjestelmiä. On lähtökohtaisesti turvallisempaa asentaa huonokuntoisemmat renkaat eteen, jolloin auto alkaa pidon menetettyään puskea.

Tällöin etupää toimii eräänlaisena sulakkeena, ja varoittaa kuljettajaa liian suuresta tilannenopeudesta. Huonokuntoiset takarenkaat hyväkuntoisten eturenkaiden kanssa puolestaan lisäävät äkillisten, vaikeasti hallittavien peräluistojen riskiä äkillisissä väistöissä ja vesiliirtotilanteissa.

Ajonvakautusjärjestelmien yleistyminen on kuitenkin tuonut asiaan uusia ulottuvuuksia. Miten paljon järjestelmä, joka korjaa auton asentoa kutakin pyörää erikseen jarruttelemalla ja estää näin liialliset ali- ja yliohjautumiset, pystyy paikkaamaan kuluneiden renkaiden aihettamaa pitoeroa?

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Aluksi kulmikkaita

Ajonvakautusjärjestelmä tuli Euroopassa pakolliseksi kaikissa uusissa ensirekisteröidyissä autoissa marraskuussa 2014. Ensimmäisen sukupolven järjestelmät olivat reaktiivisia, eli ne aktivoituivat vasta kun auto oli menettämässä pitoa tai oli jo ehtinyt luistoon. Tämän toimintamallin järjestelmät ovat varmasti monelle suomalaisautoilijoille tuttuja.

Esimerkiksi soratiellä ajaminen ei näillä vanhemmilla järjestelmillä ole kovin nautinnollista. Niissä auton asentoa säädellään lukkiutumattomilla jarruilla ajoittain turhankin rouheasti ja äänekkäästi, mikä tekee soljuvan kaarreajon vaikeaksi. Myös luistonesto, jonka tehtävänä on rajoittaa vetävien pyörien sutimista, oli toimissaan varsin karkea.

Järjestelmät hoitivat silti hommansa, ja paransivat liikenneturvallisuutta merkittävästi. Ajonvakautusjärjestelmä jarrutti liiallisen vauhdin pois, ja tappoi epätoivottuja luistoja niillä anturitiedoilla mitä sillä oli käytössä.

Nykyään ennakoivia

Uusimmat ajonvakautukset saavat nämä ensimmäiset järjestelmät näyttämään kivikautisilta. Siinä missä vanhemmat järjestelmät aktivoituivat vasta auton poiketessa aiotulta ajolinjalta, uusien järjestelmien toimintaperiaatteena on estää luistojen syntyminen etukäteen.

Ensimmäisten ajonvakautusjärjestelmien tiedonlähteinä toimivat pyöräkohtaiset nopeusanturit sekä g-voima- ja kiertonopeusanturit. Nyt mukaan ovat tulleet erilaiset kamerat, tutkat, koneoppiminen, tekoäly sekä pilvipalvelujen hyödyntäminen.

Yhdessä auton nopeiden tietokoneiden kanssa ajonvakautusjärjestelmä kykenee tekemään ennakoivaa analyysiä ja pyrkii estämään auton hallinnan menetyksen ennen kuin luisto edes alkaa. Nämä toimet ovat usein niin huomaamattomia, ettei kuljettaja huomaa ajon aikana mitään poikkeavaa auton käytöksessä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Muutakin kuin kitkatietoa

Nykyauto pystyy myös arvioimaan tienpinnan liukkautta selvästi aiempaa tarkemmin. Anturitietojen lisäksi tietolähteinä ovat tuulilasikameran ja erilaisten tutkien havainnot. Mustan jään, vesilammikoiden ja lumen tunnistaminen eivät tuota enää ongelmia.

Uusimmat automallit pystyvät myös hyödyntämään auton ulkopuolista dataa ajo-olosuhteiden ennakoimiseen. Esimerkiksi parviäly ja autojen välinen viestintä mahdollistaa takana tulevien autojen varoittamisen, jos edessä oleva auto on havainnut liukkautta.

Järjestelmät osaavat myös hyödyntää reaaliaikaisia sää- ja tiesääpalveluja sekä huomattavasti yksinkertaisempiakin keinoja, kuten auton tuulilasinpyyhkijöiden tilan ja pyyhinnopeuden. Myös jarrujen kuivaustoiminto ja esijarrutustoiminto ovat olleet osana nykyaikaista ajoturvallisuusjärjestelmää jo pitkään.

Mielenkiintoiset lähtökohdat

Rengastestin lähtökohdat olivat siis poikkeuksellisen mielenkiintoiset. Miten nykyaikainen ajonvakautusjärjestelmä selviää tehtävistään, kun rengassarjassa on kaksi uutta ja kaksi selvästi kuluneempaa rengasta? Kannattaako paremmat renkaat asentaa edelleen taka-akselille?

Testi tehtiin sekä nasta- että kitkarenkailla niin jäällä, lumella kuin sulallakin kelillä, ja tulokset olivat vähintäänkin mielenkiintoiset. Mikä tärkeintä, löysimme myös parhaan kombinaation liikenneturvallisuuden kannalta – millaisen, se selviää kattavasta testistämme.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Rengastesti: kannattaako paremmat renkaat asentaa eteen vai taakse?

Vanha viisaus sanoo, että paremmat renkaat on asennettava aina taakse. Muuttaako nykyauto kehittyneine ajonvakautusjärjestelmineen tilannetta? Otimme selvää.

Lue artikkeli

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat