28.6.2022 Kotimaanmatkailu Parikkalan patsaspuisto on kuin karmiva satumetsä Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Aivan Suomen ja Venäjän rajan tuntumassa sijaitsee paikka, joka voisi toimia näyttämönä kauhuelokuvalle, tai Bond-elokuvan lopputaistelulle. Metsän keskeltä avautuu näkymä, joka on samaan aikaan karmiva ja henkeäsalpaavan kaunis. Patsaspuisto kätkee sisäänsä 560 betonista patsasta, joista suurin osa on erikoisiin asentoihin vääntyneitä ihmishahmoja. Ihmispatsaiden suut näyttävät huutavan tuskissaan tai nauravan ivallisesti. Se, mitä patsaiden kasvojen ilmeillä halutaan sanoa, jää kokijan oman tulkinnan varaan. Nähtävyys on syntynyt Parikkalaisen Veijo Rönkkösen pihapiiriin, joka miehen kuoltua on toiminut museona. Hiljainen ja ujo mies ei ollut eläessään puhelias, vaan halusi patsaidensa antaa puhua puolestaan. Ensimmäinen patsas syntyi vuonna 1961. Puiston patsaat edustavat ITE-taidesuuntausta, mikä tarkoittaa, että taiteilija on itseoppinut ja toteuttaa taidetta omien sääntöjensä mukaan. Puolen hehtaarin kokoisen ulkomuseon suurin teoskokonaisuus on Joogatarha, jonka 255 joogaavaa patsasta on pysäyttävä näky. Lähes maanisiin mittasuhteisiin aikoinaan kasvanut teos puhuttelee laajuudellaan, sillä suurin osa patsaista esittää lähestulkoon täysikokoisia ihmishahmoja. Kokonaisuuden rakentamisessa kesti 21 vuotta ja Rönkkönen muovasi neljännestuhatta patsasta päivätyönsä ohella. Patsaissa näkyy taiteilijan kiinnostus joogaa kohtaan. Ensimmäisten patsaiden asennot olivat helppoja ja miehen harrastuksen kehittyessä patsaiden asennot alkoivat tulla vaativimmiksi. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Patsailla oikeat ihmishampaat? Useassa ihmishahmossa huomio kiinnittyy purukalustoon. Suut ovat monen patsaan kohdalla leimallisin piirre ja tarkemmin katsellessa huomaa, että kyseessä näyttävät olevan aidot ihmishampaat. Tämä tekee näystä paikoin karmivan, vaikka hampaiden käyttäminen teoksissa ei sinänsä ole mitenkään kummallista ja kiellettyä. Totuus lienee kuitenkin se, että kyseessä ovat tekohampaat, joita taiteilija sai hammaslääkärinä toimivalta kontaktiltaan. Väitteen todenperäisyyttä ei tosin voida aivan varmistaa. Oli tilanne mikä hyvänsä, aidon oloisten hampaiden käyttäminen patsaiden suussa antaa taiteelle oman tunnelmansa. Patsaspuisto on kokemisen arvoinen paikka, sillä se on paratiisimaisen kaunis paikka, jossa kaikki ei tunnu olevan aivan kohdillaan. Paikka on auki ympäri vuorokauden ja uskaliaimmat voivat tallustella patsaiden seassa yön pimeinä tunteina. Hyvällä mielikuvituksella varustettujen vierailijoiden kannattanee tutustua paikkaan valoisaan aikaan. Teksti ja kuvat: Tuomas Rajala Patsaspuisto sijaitsee Valtatie 6:n varressa Parikkalassa ja on auki vuoden jokaisena päivänä. Pääsymaksu aikuisilta 5€ ja lapsilta 2€. Puistosta voi lunastaa itselleen nimikkopatsaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hinta on yksityishenkilölle 150€. Lue lisää Kaikki artikkelit 20.7.2026 Matkailu Auto rikki ja avain poikki: perheen karavaanariuran tulikasteesta kotimaan matkailun riemuun 19.7.2026 Kotimaanmatkailu Ruuhinevalta löytyy yksi Suomen erikoisimmista nähtävyyksistä 15.7.2026 Matkailuajoneuvot Koeajo: Dethleffs Just Go Active T 7055 EB – saksalainen järkiauto Fordin alustalla 12.7.2026 Sähköautot Sähköautolla Pariisista Helsinkiin: 4083 kilometriä vajaalla tankillisella 11.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: tiukille meni – tähän se loppui 10.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: Tukholma saavutettu, tuhkimotarina vielä edessä 10.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: kovat vaihtelut kulutuksessa erilaisilla pinnoilla 7.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: tie nousi pystyyn – sähkön tuotannon ytimessä 7.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: siltatullit verottavat matkabudjettia enemmän kuin lataaminen Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 19.7.2026 Kotimaanmatkailu Ruuhinevalta löytyy yksi Suomen erikoisimmista nähtävyyksistä 20.7.2026 Lentokoneet Venäläisen Volga-Dneprin entisen tytäryhtiön entisen brittitytäryhtiön entinen rahti-Jumbo pyörähti vanhojen aikojen muistoksi Helsinki-Vantaalla 19.7.2026 Klassikko Tämän Škodan muodot luotiin tuulitunnelissa jo 1930-luvulla 19.7.2026 Laivat Veneilijä, muistathan tapin! - Silja Serenadellakin on sellaisia pahan päivän varalle olemassa 17.7.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä nämä numerosarjat vanhojen paketti- ja kuorma-autojen kyljessä tarkoittavat? 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 19.7.2026 Kotimaanmatkailu Ruuhinevalta löytyy yksi Suomen erikoisimmista nähtävyyksistä 20.7.2026 Lentokoneet Venäläisen Volga-Dneprin entisen tytäryhtiön entisen brittitytäryhtiön entinen rahti-Jumbo pyörähti vanhojen aikojen muistoksi Helsinki-Vantaalla 19.7.2026 Klassikko Tämän Škodan muodot luotiin tuulitunnelissa jo 1930-luvulla 28.6.2026 Laivat Jos Silja Serenadella ja -Symphonylla on kummallakin ajettu yli 150 000 tuntia ja niiden koneiden vaihtoväli on 15 000 tuntia, monennetko koneet niillä ovat nyt menossa? 26.6.2026 Traktorit Juha Kankkunen ajoi tällä Valtralla ennätyksellisellä 130 km/h nopeudella – kaiken huipuksi vielä jäällä 29.6.2026 Lentokoneet Helsinki-Vantaalla vieraili juuri maailman suurin liikesuihkukone, joka on ottanut nimiinsä jopa 150 eri kaupunkien välistä nopeusennätystä 17.7.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä nämä numerosarjat vanhojen paketti- ja kuorma-autojen kyljessä tarkoittavat? 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan