Polaris Sportsman XP 1000 EPS Super ATV – suohirviön suuret saappaat

Reippaalla korotussarjalla varustettu Polaris XP 1000 on vaikuttavan näköinen laite. Kun renkailla on kokoa 36 tuumaa ja maavaraa löytyy reilusti yli puoli metriä, on huomioarvo taattua missä sillä ikinä liikkuukaan. Hyvää: Persoonallisuus, maasto-ominaisuudet, hupikerroin. Huonoa: Varustelun hinta, kankea kääntyvyys.

Alun perin Amerikan maalla suokäyttöön tarkoitetulla Super ATV:n korotussarjalla saa arkisesta, lähinnä hyödykkeeksi tarkoitetusta mönkijästä taatusti massasta erottuvan hupilaitteen. Suomonsterin perustana toimii jo vakionakin järeän puoleinen, 1000-kuutioinen Polaris XP 1000 EPS, jonka moottorin kaikki 89 hevosvoimaa tarvitaan pyörittämään laitteen valtavia renkaita.

Kokoa kumeilla on 36 tuumaa ja vanteetkin ovat 18 tuumaiset. Renkaat, sekä varsinainen korotussarja ovat amerikkalaisen Super ATV-pajan käsialaa. Korotussarjan ja isojen pyörien lisäksi maavaraa saadaan kasvatettua portaaliakseleilla, joissa on erillinen napavälitys.

Rakenteella saavutetaan suuremman maavaran lisäksi myös navan parempi kestävyys, mikä ei massiivisten renkaiden ja isojen massojen pyöriessä ole lainkaan huono asia. Lisäksi napavälityksellä kompensoidaan renkaiden suuren vierintäkehän aiheuttamaa välityksen kasvua.

Rakentelubudjetin on syytä olla kunnossa

Pelkästään akseleiden hammasrattaat eivät riitä tiuhentamaan välitystä riittävästi, joten monsteri on saanut sisuksiinsa 1000-kuutioisen High Lifter-mallin vaihteiston, joka sellaisenaan pienentää välitystä miltei 50 prosenttia.

Aivan pikkurahalla tämän kaltaiset muutokset eivät onnistu. Koeajopelin virityksiin on rahaa uponnut reilusti yli 10 000 euroa, ja kun mukaan lasketaan itse Sportsmanin 15 000-16 000 euron hinta, muodostuu loppulaskusta kokonaisuudessaan melko suolainen.

Jos on laitteella hintaa, niin myös näköä ja kokoa Super ATV-monsterilla riittää. Maavaraa on kaikkiaan tarjolla noin 70 senttiä ja käytännössä laitteen alla mahtuu aikuinen konttaamaan. Istuinkorkeutta löytyy 130 senttiä, joten ajossa kuljettajan pää pyörii suurin piirtein parin metrin korkeudessa.

Snorkkelein toteutetun moottorin ilmanoton ansiosta, monsterilla voi kahlata melkein puolitoista metriä syvässä lutakossa. Uusien akseleiden myötä mittaa tulee lisää korkeuden lisäksi reippaasti myös leveyteen, joten tavallisen mönkijän ajouraan ei metsässä ajellessa ole asiaa.

Suuren maavaran ansiosta hieman reilummankin kokoiset kannot ja kivet ylittyvät ongelmitta, mutta aivan tiheimpään ryteikköön melkoisen suuren kääntöympyrän omaavaa hirviötä ei mielellään vie.

Korkean paikan leiri

Monsterin kyytiin nouseminen vaatii reippaan jalan noston ja satulassa istuessa tunnelma on epätodellinen. Tunne on kuin istuisi avomallisessa traktorissa, tai leikkuupuimurin komentosillalla. Liikkeellelähdön jälkeen voi todeta ajotuntuman poikkeavan vakiomallista käytännössä lähes täysin.

Isot ja raskaat renkaat vaativat vääjäämättä veronsa. Tasaisella ajaessa ohjaustanko vetelee milloin mihinkin, eikä ohjaukseen saa juuri tuntumaa. Vaikka Sportsmanista löytyy ohjaustehostin, joutuu tankoa kääntämään voimalla. Kääntäessä monsteri puskee voimakkaasti, eikä saa käytöstä hevillä yliohjaavaksi, vaikka kaasua kuinka runttaa.

Ei tasaisen maan tallaaja

Vaihteiston nopealla alueella huippunopeus jää 60-70 km/h tuntumaan, mutta sekin on tällaiselle laitteelle täysin riittävästi. Vaan eipä monsteria ole tasaiselle tielle tarkoitettukaan. Upottavat suot ja pohjattomat kuralätäköt ovat sitä aluetta, missä sen todelliset ominaisuudet saadaan ulosmitattua täysimääräisesti.

Koeajo tapahtui kaukana tämänlaisista olosuhteista, mutta kalpean aavistuksen suohirviön viihdetarjonnasta saa kevättalvisella lumellakin suditellessa. Järeät ja harvahampaiset traktorikuvioiset renkaat lennättävät sohjoa korkeassa kaaressa ja myös kuljettaja saa siitä osansa. Jo hetkisen pyörittelyn jälkeen syli on täynnä loskaa, mutta viihdettä ja tunnelmaa riittää koko rahan edestä.

Vaikka monsteriksi muunnetulle Sportsmanille on vaikea keksiä mitään järkiperäistä käyttöä, on se oikeanlaisissa olosuhteissa taatusti hupiväline vailla vertaa.

Teksti: Sami Puskala Kuvat: Jari Saarentaus