12.11.2025 Laivat Risteilylaivojen ”trendsetter” AidaPrima vaihtoi Lähi-idän levottomuudet pohjoiseurooppalaiseen kaamokseen – neljä joulusesongin pistäytymistä Helsinkiin Teksti Benjamin Helander Kuva Benjamin Helander, AIDA Cruises Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Tänä vuonna kansainvälinen risteilykausi jatkuu Helsingissä käytännössä jouluun asti. Taustalla on AIDA Cruisesin viime kesänä tekemä päätös perua Lähi-idän risteilynsä turvallisuussyihin vedoten. Vuoden 2022 tapahtumien jälkeen jokunen, lähinnä amerikkalainen loistoristeilyvarustamo on päättänyt jättää Itämeren ja sitä kautta myös Suomen risteilyohjelmistaan pois. Virallinen syy on ollut siinä, että Itämeren alueen turvallisuustilanteen on Ukrainan sodan alkamisen jälkeen koettu heikentyneen. Jokainen voi itse päätellä, onko näiden yksittäisten varustamojen syy Itämeren kohteista poistumiseen todella turvallisuustilanne vai se, etteivät risteilyalukset ole vuoden 2022 jälkeen voineet poiketa "pohjolan venetsiassa" eli Pietarissa. Ainakin saksalainen Aida Cruises kokee Itämeren sen verran turvallisena alueena, että tämä voi korvata sen aiemmin suunnitellun talvikauden Lähi-idän vesillä. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Suunnitelma B Aida Cruisesin oli tälläkin talvikaudella tarkoitus viedä yksi laiva Lähi-idän lämpöön, risteilemään Dubaista ja Abu Dhabista ympäröiviin kohteisiin kuten Bahrainiin ja Omaniin. Aidalla on ollut laiva alueella joka talvikausi vuodesta 2006 lähtien. Viime kesänä saksalaisvarustamo kuitenkin tuli siihen tulokseen, että alueelliset jännitteet, erityisesti Iranin ja sen välikäsien suunnalta tullut uhka, heikensivät turvallisuutta Persianlahdella sekä myös Punaisellamerellä niin, että suunniteltu ohjelmisto oli parempi peruuttaa. Näin jo heinäkuussa Aida perui kaikki suunnitellut risteilynsä Lähi-idässä. AidaPrima Risteilynsä varanneille risteilyvieraille Aida tarjosi luonnollisesti koko summaa takaisin maksettavaksi, ja kannustimena vaihtoehtoisen risteilyn löytämiselle samalle ajankohdalle myös alennusta uudesta varauksesta. Aidan oli tarkoitus hoitaa suunnitellut talvikauden Lähi-idän risteilyt AidaPrima-aluksellaan. Peruutuksen myötä Aidan piti keksiä sille muuta käyttöä. Näin otettiin käyttöön suunnitelma B. Suunnitelma B:ssä AidaPrima tuodaan talvikaudeksi Itämeren ja Norjan rannikon vesille. Tämä on melko poikkeuksellista, sillä yleensä tämän luokan loistoristeilijät kiertävät talviolosuhteet kaukaa. Tällaisten alusten monet toiminnot, eikä ollenkaan vähiten vesipuistot, on suunniteltu lämpimiin olosuhteisiin. Siksi juuri Helsingissäkin kansainvälinen risteilykausi päättyy tavallisesti viimeistään lokakuuhun. Lisäksi näitä aluksia ei ole suunniteltu operoitavaksi jäissä, ja myös kovat talvimyrskyt varsinkin Norjan rannikkoseuduilla vaikeuttavat näin suurien laivojen operointia ja kulkua vaikkapa satamiin. Lisäksi kohdekaupungit eivät kenties näytä talvikaudella risteilyvieraille aivan parhaita puoliaan, ainakaan joulusesongin jälkeisinä kuukausina. Tämä on siis todellakin suunnitelma B. Neljä joulusesongin vierailua Helsinkiin AidaPriman vaihtoehtoiseen talvikauteen 2025 - 2026 kuuluu periaatteessa kahdenlaisia risteilyjä, joiden aikataulua näyttäisivät ohjailevan pitkälti oletettu merijäätilanne. Jäissä kulkemiseen AidaPrimasta ei ole, joten pohjoisen Itämeren kohteissa käydään ennen kuin jäätä näille vesille (mahdollisesti) muodostuu. Näin ollen esimerkiksi Helsinki, Tallinna, Tukholma ja Riika ehditään kiertämään neljä kertaa vuoden loppuun mennessä. Pohjoisen Itämeren jälkeen AidaPrima tekee tukikohdastaan Saksan Kielistä käsin muutaman risteilyn Kanariansaarille sekä monia kierroksia suuntautuen Norjan ja Tanskan rannikolle sekä eteläiselle Itämerelle, Puolan Gdanskiin. Norjan länsirannikolla golfvirta takaa, ettei merijäätä synny, mutta toki armottomat pohjoisen Atlantin talvimyrskyt tulevat alusta takuuvarmasti riepottamaan, kun se vierailee esimerkiksi Norjan Bergenissä. Talvikaudella pari AidaPriman risteilyä kohdistuu myös talviurheilulajien suuriin kilpailutapahtumiin Norjassa. Kevään koittaessa aikataulu näyttää AidaPriman palaavan myös pohjoiselle Itämerelle. Jos siis AidaPrima tulee tänä vuonna olemaan kansainvälisen risteilykauden venyttäjä, näyttää se ensi vuoden puolella myös aloittavan kauden poikkeuksellisen aikaisin, jo maaliskuun 25. päivänä. Tulevan joulun alla AidaPrima tulee poikkeamaan Helsingissä Helsingin sataman aikataulutietojen mukaan neljä kertaa eli tänään 11. marraskuuta, 19. marraskuuta, 15. joulukuuta ja 22. joulukuuta. Risteilyt osuvat siis melko täydellisesti joulusesonkiin, jolloin Helsinki ja kaikki muutkin vapaasti suomennettuna "suuren joulunajan Itämeren-risteilyn" kohdekaupungit ovat jouluvalaistuksessa ja joulutorit ovat auki. Kiinnostuneet voivat bongata aluksen Hernesaaren eteläkärjestä LHD-laiturista. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy AidaPrima aloitti loistoristeilijöiden megatrendin Helsingissä joulun alla neljä kertaa vieraileva AidaPrima on mielenkiintoinen laiva myös suunnittelun näkökulmasta. Tämä Japanissa rakennettu alus käyttöönotettu on kastettu käyttöön vuonna 2016, ja tuolloin erityisen silmiinpistävä piirre sen ulkomuodossa oli pysty keula. Tämä noin vuosisadan ajaksi unholaan painunut laivojen suunnittelutrendi näytti tässä muodossaan kieltämättä aluksi oudolta. Pysty keula näytti olevan ikään kuin eri paria muilta osin modernissa, 300-metrisessä loistoristeilijässä. Pian silmä kuitenkin alkoi tottua, ja nyt yksi risteilijä toisensa jälkeen on saanut samanlaisen tai samantyyppisen keulamuodon. Niihin kuuluvat myös Turussa rakennetut ja rakennettavat Royal Caribbeanin Icon-luokan risteilijät, maailman suurimmat laatuaan. Tämä vertikaalinen keulamuoto ei tosin kysy silmän hyväksyntää, sillä siitä on todettu yhdessä keulapulbin kanssa olevan erilaisia hyötyjä. Vertikaalinen keula muun muassa siirtää laivan painopistettä eteenpäin, jolloin siitä tulee vakaampi. Rakenne myös luo keulan alle alipainetta, joka tavallaan imee laivaa pysymään suorassa. Tämänkaltaisen keulamuodon on ainakin tietyissä olosuhteissa todettu tarkoittavan myös "perinteistä" keulamuotoa taloudellisempaa kulkua. Uuden trendin koko loistoristeilijöiden alalle asettanut keulamuoto ei ole ainoa ympäristönäkökulmasta oleellinen seikka AidaPrimassa, varustamonsa lippulaivassa. Aluksen rakentaja Mitsubishi Heavy Industries asensi AidaPrimaan myös ilmanvuodatusjärjestelmän, joka luo aluksen pohjaan veden vastusta vähentäviä ilmakuplia. Ratkaisu on käytössä myös Finnlinesin uusimmissa laivoissa. Lisäksi AidaPrima on varustettu maasähköliitännöillä sekä noin 10 000 kilowattitunnin akulla, joka toimii puskurina laivan koneiden ja sähköjärjestelmän välillä, vähentäen virtapiikkien luomaa kuormitusta aluksen koneille. Nuo koneet ovat saksalaisen Maschinenbau Kielin valmistamat monipolttoainemoottorit, jotka voivat käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua. Ja merkittävänä suomalais-sveitsiläisenä keksintönä tässäkin loistoristeilijässä toimii ABB:n Azipod-ruoripotkurijärjestelmä. Lähteet: Aida Cruises, Helsingin satama, The Cruise People, ltd Lue lisää Kaikki artikkelit 16.9.2026 Laivat Viiden velhon kattaus – Tallink Siljan uusi Menu Nordic vie kielen 13.9.2026 Laivat Synnyinsijoilleen Helsinkiin 42 vuoden jälkeen palannut Artania oli uutena maailman hulppein risteilyalus, jonka kastoi itse prinsessa Diana 5.9.2026 Laivat Viking Line vähentänyt yllättävän paljon ruokahävikkiä Turun-laivoilla 5.9.2026 Laivat Tallink Siljan matkustajamäärät lievässä kasvussa – erikoisristeilyt vetoavat 1.9.2026 Laivat Helsingissä vuonna 1999 rakennettu Europa on Azipod-propulsion pioneerejä lajissaan – suomalaiskeksintö on säästänyt jo miljoona tonnia polttoainetta pelkästään risteilijöissä 30.8.2026 Sähköautot Miksi laivoilla ei ladata sähköautoja? 19.8.2026 Laivat Tallinkin Victoria I:n uusi sisäänkäynti on vihdoin käytössä aluksen jakaessa nyt laituripaikkansa Finlandian kanssa 16.8.2026 Laivat Microsoftin Paul Allenin seikkailujahdista inspiroitunut risteilijä vieraili Helsingissä, mutta piti kuitenkin ilmeisesti sukellusveneensä ja helikopterinsa sisällään 9.8.2026 Laivat Klassisissa risteilyaluksissa on tunnelmaa – kuten tässä matkaan maailman ympäri valmistautuvassa vuoden 1988 turkulaisessa Kommentit (1) Helsingistä ei voi kuitenkaan ilmeisesti aloittaa risteilyä. Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 19.9.2026 Päivän kuva Tunnistatko tämän auton? 19.9.2026 Koeajo Ford Taunus GT 2000 Coupé on aikakapseli ajalta, jolloin autoilu oli enimmäkseen analogista 19.9.2026 Huutokauppahelmet Uusin alkuperäiskuntoinen Detroit Electric -sähköauto edustaa vuosimallia 1937 - sitä ajetaan takapenkiltä käsin hallintalaitteilla, jotka saavat uusimmatkin "yoket" tuntumaan tavallisilta 18.9.2026 Kuluttajat Matkailuauton öljynpainevalo syttyi tunti korjauksen jälkeen – asiakas vaati korjaamolta yli 2 000 euron korvauksia 17.9.2026 Liikenneturvallisuus Autoliitto ottaa kantaa Kehä 1:n sakkorysän kirvoittamaan keskusteluun: "turvallisuus ei synny sakkotilastoilla" 19.9.2026 Päivän kuva Tunnistatko tämän auton? 16.9.2026 Viikon arkistopoiminto Onkohan 2 miljoonaa kilometriä ajettu Volga-pirssi ja 84-vuotias isäntä edelleen kaikkien aikojen kokenein parivaljakko taksitolpalla? 18.9.2026 Kuluttajat Matkailuauton öljynpainevalo syttyi tunti korjauksen jälkeen – asiakas vaati korjaamolta yli 2 000 euron korvauksia 16.9.2026 Liikenneturvallisuus Poliisin ennakkovaroitus ei auttanut – autoilijat vastasivat Suomen ennätyksellä: Kehä I:llä 1241 välähdystä neljään tuntiin 19.9.2026 Koeajo Ford Taunus GT 2000 Coupé on aikakapseli ajalta, jolloin autoilu oli enimmäkseen analogista 7.9.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä Škodan aiemmin käyttämä siipinuolilogo symboloi? 26.8.2026 Päivän kuva Tiedätkö, miksi joissakin ”Rättisitikoissa” lämmitetään etupyöriä? 25.8.2026 Päivän kuva Tiedätkö, miksi vanhoissa kuorma-autoissa käytettiin ejektoripakoputkea? 31.8.2026 Käytetyt erikoisuudet Käytetyt erikoisuudet: Vain 34,000 km ajettu Volvo 244 Diesel 8.9.2026 Kuluttajat Peugeotin moottori hajosi alle 60 000 kilometrissä – kiista sytytystulppien vaihtovälistä eteni kuluttajariitalautakuntaan