Sirupula jatkuu ensi vuoteen – taustalla muun muassa Ukrainan sota

Maailmanlaajuisen puolijohdepulan on arvioitu helpottuvan loppuvuodesta, mutta konsulttiyhtiön tuore teollisuuskatsaus suhtautuu pessimistisemmin. Viimeisin haastava käänne on Ukrainan sota.

Konsulttiyhtiö McKinseyssä uskotaan, että sirupula ei helpota vielä kuluvan vuoden aikana. Myös merkittävät parannukset vuonna 2023 ovat mahdollisia, mutta eivät varmoja. Kysyntä ja tarjonta eivät ole enemmän tasapainossa ennen kuin 2023, jolloin apuna on lisäkapasiteettia.

Monet tahot ovat veikanneet, että autoalan puolijohdepula helpottaisi 2022 loppupuolella, mutta McKinseyn raportti pitää sitä epätodennäköisenä. Lisäkapasiteettia ei ole tulossa tyhjästä ja autoteollisuus on jäänyt monissa tilausjonoissa perälle. Jonotusajat erityisesti 22-65 nanometrin prosessin puolijohdetehtailla ovat yli 20 viikkoa.

Autoteollisuus käyttää myös monin paikoin jopa yli 90 nanometrin litografialla valmistettuja puolijohteita, näiden prosessien ollessa edullisia, mutta vanhahtavia, joten niiden kapasiteetin kasvattaminen vaikuttaa epätodennäköiseltä. Toisaalta kehittyneet järjestelmät, kuten kuljettaja-avustimien piirit, kilpailevat uudemmista valmistuslinjoista.

McKinseyn tuore raportti kattaa autoteollisuuden puolijohdetilanteen aina 2030 saakka. Konsulttiyhtiön vanhempi osakas Ondrej Burkacky arvioi, että viime vuonna sirupulan takia jäi rakentamatta noin viisi miljoonaa ajoneuvoa. Lisäksi sirupula vaikutti noin 10-15 miljoonan ajoneuvon rakentamiseen, joten autot valmistettiin ilman tiettyjä ominaisuuksia tai niitä korvattiin toisilla ratkaisuilla. Sirupulan taustalla on 2020 alkanut maailmanlaajuinen puolijohdetuotteiden kysynnän kasvu esimerkiksi kulutuselektroniikan, tietokoneiden ja tiedontallennuksen saralla.

Autovalmistajat ja tärkeimmät alihankkijat ovat nyt yhdessä sitoutuneet, että ne toimittavat tilauksensa tuntuvasti aikaisemmin. Käytännössä sirutilaus lähtee nyt 18-24 kuukautta ennen valmistusta. Sirutehtaan rakentaminen puolestaan vie 3-5 vuotta, joten tehtaiden ja tuotantolinjojen rakentaminen ei ole nopea vastaus ongelmaan.

– Puolijohdevalmistajien puolelta on vielä jonkin verran epäröintiä, sillä he haluavat varmistua sitoutumisten aitoudesta, Burkacky kommentoi.

Ukrainan sota tuo mahdollisesti lisähaasteita, sillä maalla on merkittävä osuus litografiaprosessisa käytettävästä neon-kaasusta. Osa teollisuudesta on kuitenkin etsinyt vaihtoehtoisia lähteitä neonille jo 2014 tapahtuneen Krimin miehityksen jälkeen, joten puolijohdeteollisuus ei ole aivan niin yhden kortin varassa kuin vielä vuosikymmen sitten.

Jo aiemmin Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut esimerkiksi lukuisten autonvalmistajien johtosarjojen saatavuuteen sekä palladiumin ja alumiinin hintaan.

Sirupulan jälkeen

Jos, ja toivottavasti kun, sirupula joskus päättyy, on autoalalla mainiot kasvunäkymät puolijohdeteollisuuden parissa. Nykyisellään autojen osuus on noin 8 prosenttia puolijohdealan liikevaihdosta, mutta 2030 mennessä osuuden arvioidaan kasvavan 14 prosenttiin. Samalla puolijohteiden osuus auton arvosta nousee 600 dollarista noin 1 300 dollariin.

Puolijohdeteollisuus puolestaan kasvanee nykyisestä 600 miljardista dollarista yhteen biljoonaan dollariin 2030 mennessä.

Myös autoteollisuus on opetellut selviämään puolijohdepulan kanssa. Autoja toimitetaan joko erikoisin varusteratkaisuin, tuotantoa priorisoidaan kannattavampiin malleihin, tai komponentteja ja ohjelmistoja suunnitellaan uudelleen. Sirupulasta huolimatta esimerkiksi Stellantis ylti 11,8 prosentin katteeseen vuodelta 2021, vaikka konserni jäi valmistusmäärissä videnneksellä.

Lähde: Automotive News Kuvituskuvat: BMW, Volvo

Lisää aiheesta

• Arvasittekin, mutta komponenttipula pahenee – syynä Ukrainan sota
• Uusi vuosi, vanha ongelma: puolijohdepula jatkuu ainakin alkuvuoden