13.1.2014 Liikenne Suomalaista auto-osaamista Uudessakaupungissa hitsaamon automaatioaste on yli 90 prosenttia. A-sarjan kimpussa työskentelee kaikkiaan noin 200 robottia. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Mercedes-Benzin A-sarjan valmistus on tunnintarkkaa logistiikkapeliä. Ylimääräisiä osia tai varastoja ei Uudenkaupungin autotehtaalla ole, vaikka tuotannon eri vaiheissa on satoja autoja. Kireäksi viritetty valmistus vaatii koko tuotantoketjulta suoritusvarmuutta. Ensimmäiset Suomessa valmistetut A-sarjalaiset näkivät päivänvalon jo kesällä. Syksyn aikana tuotantoprosessia on viilattu virtaviivaisemmaksi ja valmistustahtia nostettu. Tarkoista tuotantomääristä Uudessakaupungissa ei asiakkaan toiveesta johtuen puhuta, mutta vuoden vaihduttua käynnistysvaiheesta on jo siirrytty sarjatuotantoon. Daimler AG:n kanssa solmittu sopimus on merkittävä sulka Valmet Automotiven hattuun. Mercedes-Benziä pidetään yleisesti automaailman arvokkaimpana brändinä ja vaativana asiakkaana. Merkittäviä myyntilukuja tavoittelevan A-sarjan valmistus tukee Valmet Automotiven tavoitetta profiloitua laatutuotteiden valmistukseen. Muita tehtaan erikoisosaamisalueita ovat muun muassa sähkö- ja avoautot, mutta niillä rintamilla on tällä hetkellä hiljaisempaa. Autoja on valmistettu Uudessakaupungissa vuodesta 1969 alkaen. Kaikkiaan tehtaalta on ajettu ulos yli 1,1 miljoonaa autoa. Vuosikymmenten aikana tuotannossa olleiden merkkien kirjo on laaja: Saab, Chrysler, Talbot, Opel, Lada, Porsche, Think, Fisker, ja nyt tuoreimpana myös Mercedes-Benz. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Satatuhatta autoa Vuonna 2012 Daimlerin kanssa sinetöity sopimus A-sarjan valmistuksesta tarkoittaa kaikkiaan 100 000 auton valmistusta vuosina 2013–2016. Vaikka tarkkoja lukuja kerrota, voi suuntaa-antavasti arvioida, että neljän vuoden aikana valmiita autoja syntyy keskimäärin noin sata päivässä. A-sarjan valmistukseen valmistautuminen edellytti kuitenkin merkittäviä muutoksia koko tehtaassa. Hitsaamo uudistui täysin. Lisäksi tehtiin pienempiä muutoksia kokoonpanoon ja maalaamoon. Tarkkoja lukuja ei kerrota investoinneistakaan, mutta kokonaispanostus on kymmenien miljoonien suuruinen ja pelkän hitsaamon tarpeisiin tehty teollisuusrobottitilaus Suomen teollisuushistorian suurin. Parin hehtaarin hitsaamo Suuri osa A-sarjan valmistuksessa tarvittavista osista saapuu tehtaalle valmiina ja loput vähintäänkin pitkälle esivalmisteltuina. Varsinaisen autonvalmistuksen ensimmäiset työvaiheet tehdään Uudessakaupungissa hitsaamossa, joka laitettiin täysin uuteen uskoon uutta asiakasta varten. Parin hehtaarin alueelle levittäytyvän hitsaamon automaatioaste on yli 90 ja tarkkuutta vaativasta työstä huolehtii noin 200 robottia. Ihmistä tarvitaan hitsaamossa edelleen, mutta lähinnä valvomaan, varmistamaan ja huolehtimaan materiaalien riittävyydestä. Piste- ja laserhitsauksen lisäksi liitosmenetelminä käytetään yhä enemmän liimausta ja ovien osalta myös laserjuottoa. Kaarihitsauksen aika on jäänyt taakse. Yhdessä modernissa A-sarjan korissa on jopa 100 metriä liimasaumoja. Osien yhteen liittämisen lisäksi liima auttaa jäykistämään korin rakennetta. Modernin hitsauslinjaston varrella kipinät eivät juuri sinkoile. Satunnainen kipinäparvi singahtaa ilmoille yleensä vain hitsauksen kohdatessa liimauksen. Toinen yllättävä piirre on hiljaisuus. Autonvalmistusta seuratessa kuulusuojaimille ei ole tarvetta. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Kokoonpano käsityönä Valmiiksi hitsattu kori jatkaa matkaansa maalaamoon. Sinne vieraita ei yleensä päästetä, sillä tiloihin ei kaivata ylimääräistä pölyä, roskia tai muita epäpuhtauksia. Aluksi korista poistetaan epäpuhtaudet ja se fosfatoidaan. Tavoitteena on parantaa maalin tarttuvuutta ja korin korroosionkestoa. Kori kohtaa maalin ensimmäisen kerran sähköupotusmaalauksessa. Äänieristemattojen asentamisen sijaan pintaan ruiskutetaan ääntä vaimentava materiaali maalaamossa. Välimaalauksessa kori saa pohjavärin ja lopullinen sävy syntyy pintamaalauksen jälkeen. Viimeisessä vaiheessa maali saa suojakseen kirkkaan kaksikomponenttilakan. Maalaamosta auton kori laskeutuu kerrosta alemmas hissikyydillä. Kokonaisuus näyttää vähintäänkin puolivalmiilta, mutta kokoonpanolinjan ensimetreillä se puretaan osiin. Ovet jatkavat matkaa varsinaisen kokoonpanon rinnalla erillistä esikokoonpanolinjaa pitkin. Ne kohtaavat saman korin myöhemmin, sillä kori ja ovet ovat pysyvä pari. Esikokoonpanoa hyödynnetään myös kojelaudan, voimansiirron ja alustan kohdalla. Kokoonpano on lähes täysin käsityötä. Linjan ainoat robotit liimaavat tuuli- ja takalasin kohdalleen. Suuri osa tarvittavista osista on koodattu juuri kyseiseen autoon, bulkkitavaraa käytetään yllättävän vähän. Nimettyjen osien suuri määrä asettaa haasteita sisäiselle logistiikalle. Työasemille ei varastoida osia, vaan ne kuljetetaan paikalle vain hetkeä ennen asennusta. Laatu varmistetaan tarkasti Jokaisen työvaiheen jälkeen mahdolliset virheet tarkastetaan ja korjataan ennen auton siirtymistä seuraavaan työkokonaisuuteen. Laatua valvotaan kymmenien testausten ja satunnaistarkastusten lisäksi ennalta päätetyn otannan mukaan. Asiakkaan laatuvaatimukset ovat korkealla ja niistä pidetään kiinni tiukasti. Mikäli autossa, tai osassa havaitaan niin suuri virhe, että sen korjaaminen ei onnistu tai ole järkevää, hylätään viallinen kokonaan. Käytännössä tämä tarkoittaa paalaustuomiota ja loppusijoitusta metallinkierrätykseen. Auton kori kohtaa alustan ensimmäistä kertaa kokoonpanolinjan puolivälissä. Ammattitermi asemalle on ”marriage point” ja liitto on valmis kerta kättelyllä. Jatkossa kokonaisuus siirtyy eteenpäin yhteenliitettynä. Pyörien asennuksen jälkeen kokonaisuus siirtyy kattokuljettimelta lattialle. Kokoonpanon viime metreillä asennetaan ovet takaisin paikoilleen ja viimeistellään sisusta. Viimeisessä vaiheessa valmiin auton moottori startataan ensimmäisen kerran ja tekniikan toimivuus varmistetaan muun muassa testaamalla jarrut, elektroniikka, valot ja rengaskulmat. Mahdollisen hienosäädön jälkeen osa autoista lähtee ulos tarkempaan testiajoon. Teksti: Antti Hentinen Kuvat: Jari Saarentaus Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Varastoja ei ole Uudessakaupungissa koko autonvalmistusfilosofia on viilattu uuteen uskoon A-sarjaa varten. Logistiikan rooli korostuu huomattavasti, sillä materiaali liikkuu tuotannon tahdissa. Osia ei varastoida tehtaalle etupainotteisesti, vaan ne tilataan tarpeeseen. Kuljetusketjun katkeamattomuus on sujuvan tuotannon kannalta avainroolissa. Tavaraa ei haluta paikalle liian aikaisin, mutta myöhästyminenkään ei ole mahdollista. Käytännössä toimituksille varattu aikaikkuna on muutaman tunnin mittainen. ”Just in time” -teeman mukaisesti riittää, että tavarat ovat perillä juuri oikeaan aikana. Haaste on melkoinen, sillä yhdessä autossa tarvittavien osien määrä lasketaan vähintään sadoissa, tai jopa tuhansissa, ja tavaravirrat levittäytyvät ympäri maailmaa. Ratkaisun taustalla on autoteollisuudessa yleinen lean-filosofia, jonka kantava ajatus on osiin ja varastoihin sitoutuneen pääoman pitäminen maltillisella tasolla. Tuotannon optimointi vaatii tietoa. Reaaliaikainen tiedonsiirto ja tarkaksi hiottu logistiikkaketju on tuote, jota Valmet Automotive myy mielellään muillekin. Periaatteessa samoilla liiketoiminnan eväillä on mahdollista valmistaa autojen tapaan sujuvasti vaikka aamiaismuroja. Lue lisää Kaikki artikkelit 17.9.2026 Liikenne Turhauttava viritelmä purettiin Tampereella – väliaikainen liikenneympyrä vaihtui viimein liikennevaloihin 14.9.2026 Liikenne Autoliiton koulutuspäällikkö neuvoo: näin vältät parkkisakot pysäköintimerkkien lisäkilpien kanssa 9.9.2026 Liikenneturvallisuus Autoliitto muistuttaa: nämä asiat kannattaa opettaa lapselle turvallisesta bussin käytöstä 6.9.2026 Liikenne Lapsi oppii liikenteessä aikuisen kautta 24.8.2026 Liikenne Romutuspalkkio edisti sähköpyöräilyä – vaikutukset näkyvät vielä vuosia myöhemmin 17.8.2026 Liikenneturvallisuus Koululaisten turvallisuus on aikuisten vastuulla – myös niiden aikuisten, joilla ei ole omia lapsia 17.8.2026 Päivän kuva Oliko sinulla uuden kuljettajan tunnuksena toiminut 80-lätkä? 16.8.2026 Tilaajille Keskiössä energia: öljy aloitti toisen teollisen vallankumouksen 14.8.2026 Liikenneturvallisuus Näin moni autoilija ajaa ylinopeutta koulujen läheisyydessä – ”Asenteet ja käyttäytyminen eivät kohtaa ratin takana” Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 22.9.2026 Päivän kuva Tiesitkö tämän piilotetun viestin Toyotan logosta? 22.9.2026 Kuluttajat Ostaja epäili lähes heti BMW:n kolarihistoriaa – Sakan myyjä vakuutti kahdesti, ettei autoa ole kolaroitu 19.9.2026 Koeajo Ford Taunus GT 2000 Coupé on aikakapseli ajalta, jolloin autoilu oli enimmäkseen analogista 21.9.2026 Lentokoneet Tanskalainen Simone teki tällä pikkuisella Piper Coltilla vaaralliset "mathiasrustit" Afganistanin Kabuliin toteuttaakseen afgaanitytön unelman lentämisestä 21.9.2026 Käytetyt erikoisuudet Käytetyt erikoisuudet: Museorekisteröity Volkswagen Passat 19.9.2026 Päivän kuva Tunnistatko tämän auton? 19.9.2026 Koeajo Ford Taunus GT 2000 Coupé on aikakapseli ajalta, jolloin autoilu oli enimmäkseen analogista 22.9.2026 Päivän kuva Tiesitkö tämän piilotetun viestin Toyotan logosta? 16.9.2026 Viikon arkistopoiminto Onkohan 2 miljoonaa kilometriä ajettu Volga-pirssi ja 84-vuotias isäntä edelleen kaikkien aikojen kokenein parivaljakko taksitolpalla? 18.9.2026 Kuluttajat Matkailuauton öljynpainevalo syttyi tunti korjauksen jälkeen – asiakas vaati korjaamolta yli 2 000 euron korvauksia 7.9.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä Škodan aiemmin käyttämä siipinuolilogo symboloi? 26.8.2026 Päivän kuva Tiedätkö, miksi joissakin ”Rättisitikoissa” lämmitetään etupyöriä? 25.8.2026 Päivän kuva Tiedätkö, miksi vanhoissa kuorma-autoissa käytettiin ejektoripakoputkea? 31.8.2026 Käytetyt erikoisuudet Käytetyt erikoisuudet: Vain 34,000 km ajettu Volvo 244 Diesel 19.9.2026 Päivän kuva Tunnistatko tämän auton?