Tässä tehokkain keino vähentää autoilun haitallisia päästöjä!

Vuoden 2025 lopussa valmistunut tutkimus osoitti, että Suomessa hiukkaspäästöt jakautuvat epätasaisesti: pieni joukko ajoneuvoja tuottaa ison osan kokonaispäästöistä.

Nyt se on tutkittu, minkä arvaa todeksi ihan terveellä kaupunkilaisjärjelläkin: iäkkäät autot aiheuttavat valtaosan haitallisista päästöistä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa pieni joukko polttomoottoriautoja tuottaa puolet henkilöautojen haitallisista pienhiukkaspäästöistä sekä katsastuksissa että moottoritieajossa.

Avuksi romutuspalkkio

Vuoden 2025 lopussa valmistunut tutkimus osoitti, että Suomessa hiukkaspäästöt siis jakautuvat epätasaisesti: pieni joukko ajoneuvoja tuottaa ison osan kokonaispäästöistä.

Suomessa autokannan keski-ikä on Euroopan korkeimpia, ja liikenteen hiukkaspäästöistä suurin osa tulee yli 15 vuotta vanhoista polttomoottoriajoneuvoista. Erityisen saastuttavia ovat vanhat dieselautot ilman hiukkassuodatinta.

Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijat arvioivat, että ilmanlaatua voidaan parantaa tehokkaimmin romutuspalkkion kaltaisilla kohdennetuilla toimilla.

Moottori on kirjoittanut aiheesta muun maussa otsikolla Romutuspalkkion odotettu, toivottu ja kritisoitu paluu.

Esimerkiksi Suomen suurin autonkäyttäjien etujärjestö Autoliitto on kiitellyt romutuspalkkiota, jonka avulla iäkäs autokanta nuorentuisi, joka edistäisi liikenneturvallisuuden parantumista mutta myös päästöjen vähentämistä.

Kohdennus eniten saastuttaviin

Tutkijoiden mukaan moottoritieajossa noin 10 % ja katsastusmittauksessa noin 5 % polttomoottoriautoista aiheuttaa noin puolet pienhiukkaspäästöistä.

Aerosolifysiikkaan erikoistunut tutkijatohtori Ville Leinonen Tampereen yliopistosta avaa tutkimustuloksia.

– Uudet polttomoottoriautot tuottavat moottoritiellä keskimäärin noin 70 % vähemmän hiukkasia kuin romutettavaksi päätyvät vanhat autot. Ilmanlaatua voidaan parantaa huomattavasti tehokkaammin kohdentamalla toimenpiteitä eniten saastuttaviin ajoneuvoihin kuin koko autokantaa koskevilla yleistoimilla, tutkija tähdentää.

Leinonen odottaa, että vuoden alussa voimaan tullut yli 10 vuotta vanhoja autoja koskeva romutuspalkkio vähentää osaltaan hiukkaspäästöjä kannustamalla uusien vähäpäästöisten menopelien hankkimiseen.

Ikä ja moottorin koko

Tutkijoiden tekemä tilastollinen mallinnus osoitti, että ajoneuvon ominaisuudet – erityisesti ensirekisteröintivuosi ja moottorin koko – vaikuttavat merkittävästi hiukkaspäästöihin. Erot bensiini‑ ja dieselajoneuvojen välillä olivat selviä.

– Katsastuksissa mitatut hiukkaspäästöt vuoden 2011 jälkeen käyttöönotetuista dieselautoista ovat vähentyneet hiukkassuodattimien ansiosta, mutta bensiinimoottoriautoissa hiukkaspäästöt ovat suurin piirtein samalla tasolla kuin 2000-luvun alussa. Euro 5 ja 6 -päästöluokkien bensiiniajoneuvojen hiukkaspäästöt ovat katsastusmittauksissa suurempia kuin vastaavien dieselautojen, apulaisprofessori Panu Karjalainen Tampereen yliopistosta taustoittaa.

Sekin kävi ilmi, että ajonaikaiset päästöt ovat bensiinikäyttöisillä autoilla vain hieman pienempiä kuin dieselautoilla.

– Polttomoottoriperäisten pienhiukkasten vaikutus eritoten kaupunkien ilmanlaatuun on merkittävä, mikä korostaa pienen autojoukon merkitystä ilmanlaadun parantamiseksi, tutkimusjohtaja Santtu Mikkonen Itä-Suomen yliopistosta toteaa.

Katsastukset tehoseurantaa

Tutkijoiden mukaan määräaikaiskatsastukset ovat tehokas keino tunnistaa suuripäästöiset ajoneuvot, mutta todellinen ympäristöhyöty edellyttää tehokkaiden politiikkatoimien ja konkreettisten korjaustoimien lisäksi jatkuvaa seurantaa.

Santtu Mikkonen uskoo, että EU-säädösten mukainen hiukkaslukumäärän mittaus tulee osaksi katsastuksia myös Suomessa.

Suomessa pakokaasusta peräisin olevien hiukkaspäästöjen odotetaan vähenevän nopeasti, jos sähköautoilla korvataan nimenomaan vanhoja suurpäästöisiä autoja. Samalla muiden päästölähteiden merkitys ilmanlaadulle kasvaa. Hiukkaspäästöjä syntyy myös esimerkiksi autojen renkaista ja jarruista sekä asvaltin kulumisesta.

Useita soveltamiskohteita

Tutkijoiden mukaan tutkimuksessa käytettyä mallinnusmenetelmää voidaan soveltaa myös muihin ilmansaasteisiin, kuten typenoksideihin, mustaan hiileen ja hiukkasmassaan.

Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Dekati Oy:n tutkimuksessa analysoitiin sadoista suomalaisista ajoneuvoista määräaikaiskatsastusten yhteydessä kerättyä hiukkaslukumäärää sekä aiemmista tutkimuksista peräisin olevia todelliseen ajoon perustuvia moottoritie­mittauksia. Yhdessä aineistot edustavat melko hyvin Suomen henkilöautokantaa ja mahdollistivat ajonaikaisten ja tyhjäkäyntipäästöjen vertailun.

Lähde: Transportation Research 11/2025: Detection of high-emitters: Variables affecting particle number emissions in Finnish vehicle fleet