Tulisiko sähköauton lataus voida maksaa pankki- tai luottokortilla?

Sähköautoilun arkea on lataus julkisilla latauspaikoilla, mutta ovatko ne käyttäjäystävällisiä? Olisiko lataustapahtuman mukavuuden eteen jotain tehtävissä? Kysyimme asiantuntijoilta näkemyksiä.

Moottori pyysi sähköautojen julkisen latauksen asiantuntijoilta näkemyksiä siitä, kuinka lataustapahtuman jouhevuutta ja käyttäjäystävällisyyttä voitaisiin kehittää. Paljon on vielä tehtävää, mutta moni käytännön ongelma kohenisi varsin pieninkin parannuksin.

Vastaajiksi lupautuivat Sähköisen liikenteen asiantuntija Tuukka Heikkilä (TH) Energiateollisuus ry:stä, erikoistutkija Marko Paakkinen (MP) VTT:n sähköisten voimalinjojen tutkimustiimistä sekä AL-lataus Oy:n toimitusjohtaja Niila Rajala, joka on rakentamassa uutta koko maan kattavaa Autoliiton latausverkostoa.

Asiantuntijoiden vastaukset esittelyjärjestyksessä: (TH), (MP) ja (NR).

Miten latausasemien käyttäjäystävällisyyttä tulisi kehittää? Katos sateen suojaksi?

(TH)

– Katos on hyvä, jos sellaisen kustannustehokkaasti saa rakennettua. Voidaan harkita myös käytöstä poistuvien tankkausasemien katosten hyödyntämistä. Näin on jo tehty joissakin paikoissa.

(MP)

– Latauspisteiden käytettävyys on koko ajan parantunut, ja nykyisin aletaan jo paremmin huomioida läpiajettavuus ja joissakin paikoissa on jo nyt sijoitettu latauspisteitä vanhoihin polttoainepumppujen katoksiin, mikä lisää käyttömukavuutta etenkin talvisin ja sadekelillä.

(NR)

– Tämä olisi tervetullutta Suomen sääoloissa ja toteutuu suurempien Autoliiton latausasemien yhteydessä. Katos vaatii kuitenkin tilaa, jota ei aina ole saatavilla.

Tulisiko lataustapahtuma voida maksaa paikan päällä pankki- tai luottokortilla?

(TH)

– Pankkikortilla maksaminen tulee pakolliseksi (EU-tasoisen) AFIR-asetuksen myötä vähintään 50 kW -latauspisteille, joten tämä asia on niin sanotusti taputeltu.

(MP)

– Maksujärjestelmiin liittyy vielä paljon kehittämistarvetta. Vaikka korttimaksujen tuleminen pakollisiksi yli 50 kW DC-latureille onkin nähty hyvänä maksujen helppoutta ajatellen, on niidenkin käytettävyydessä vielä kehitettävää. Nyt löytyy jo toteutuksia, joissa käytetään korttimaksupäätettä latauksen aloittamiseen, mutta latauksen lopettaminen vaikuttaa edelleen hieman haasteelliselta. Ilkivallan vuoksi halutaan estää se, ettei latausta voi lopettaa ilman tunnistautumista, mutta jos tunnistautuminen on tehty kortilla, täytyy sen olla helppoa myös latauksen lopettamisen yhteydessä, jos autossa ei ole itsessään helppoa toimintoa latauksen lopettamiseksi.

– Myös korttimaksua tarjoavien latauslaitteiden osalta on näkynyt kirjoituksia ongelmista maksun kanssa, joten niidenkin tuleminen tulee vielä vaatimaan panostamista käyttäjäkokemukseen. Lataaminen eroaa tankkaamisesta siinä, että tankkaus loppuu, kun pistoolin laittaa takaisin pumpun kylkeen, mutta latauskaapeli ei irtoa kesken latauksen muuten kuin tekemällä latauksen lopettamispyyntö joko auton tai laturin päästä.

(NR)

– Alue on kehittymässä ja ratkaisuja on tulossa kovaa vauhtia markkinoille. Autoliiton tavoitteena on saada ensimmäiset maksupäätteet käyttöön vuoden 2024 aikana.

Onko epäkohta, että monesti tienvarsien julkiset latauspisteet sijaitsevat hankalasti saavutettavissa paikoissa kuten esimerkiksi huoltoasemien takakulmissa?

(TH)

– Latauspisteiden sijainnissa on hyvä huomioida myös väärinpysäköinnin riski. Siksi paikka, josta on lyhin matka huoltoasemalle, ei välttämättä ole paras latauksen saatavuuden kannalta. Lataustoimijoilla alkaa tästäkin olla jo hyvin perusteellinen kokemus, joten jättäisin harkintavallan heille.

(MP)

– Latauspisteiden viitoitus ja opastus on vielä melko usein retuperällä. Todella usein joutuu etsimään latauspisteitä, koska esimerkiksi parkkihalleista saattaa puuttua kokonaan viitoitus latauspisteille, tai löytyy vain jokin yksittäinen, huomaamaton kyltti jostain yhdestä nurkasta. Myös hintojen merkintä on monesti puutteellinen: hintoja joutuu etsimään sovelluksista.

(NR)

– Aivan ensiksi olisi hyvä ottaa oppia Norjasta, jossa latauspisteiden olemassaolosta indikoidaan tienvarsimerkein. Toki meilläkin tämä on mahdollista, mutta hakuprosessi tienvarsiopasteelle on koettu hieman byrokraattiseksi.

– Opasteita pitäisi lisätä myös alueella eli pysäköintikentällä tai -talossa.

– Varsinkin suuremmat kaupungit kieltävät latausoperaattoreiden mainospylonien käytön ja joillakin paikkakunnilla halutaan määrittää jopa latausasemien värit kaupungin yleisilmeeseen sopiviksi. Tässä unohdetaan latausasemien käyttäjät eli nämä elementit auttavat asiakkaita havaitsemaan etsimänsä latauspaikan.

Rajala tuo esiin, että sijaintiin vaikuttaa myös paikka, jossa sähköliittymä tai kiinteistön sähkökeskus sijaitsee.

– Pikalatausaseman kaapeleiden vetäminen maarakennustöineen ei ole halpaa. Edelleen monet operaattorit käyttävät betonilaattaa, jonka päälle asemat ja mahdolliset katokset asennetaan. Tämä ratkaisu vaatii tilaa. Nämä seikat täytyy ottaa huomioon sijoittelussa.

Tarvitaanko lisää läpiajettavia latauspisteitä, joihin on vaivatonta ajaa peräkärry tai asuntovaunu perässä?

(TH)

– Läpiajettavien latausasemien tarve vaihtelee alueittain. Uskon, että toimijat toteuttavat niitä aina kun mahdollista.

(MP)

– Ratkaisuja voisi vielä kehittää niin, että esimerkiksi hinnalla ohjattaisiin lataajia siten, että vältetään läpiajettavien pisteiden käyttöä autoilta, jotka eivät sitä tarvitse. Se kävisi esimerkiksi hinnoittelemalla läpiajettavat pisteet hieman kalliimmiksi, jolloin niihin ajavat vain ne, jotka niitä tarvitsevat. Sen lisäksi kaikki latausoperaattorit voisivat ottaa käyttöön tyhjäkäyntimaksun, joka estäisi autojen makuuttamisen latureilla, kun lataus on valmistunut.

(NR)

– Uskoakseni läpiajettavia asemia on tulossa lisää. Tämä on enemmän tilankäyttökysymys kuin tekninen haaste. Monessa kiinteistössä ei ole yksinkertaisesti osoitettavissa riittävästi tilaa läpiajettavalle latauspisteelle.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto

a:6:{i:0;s:6:"132048";i:1;s:6:"130867";i:2;s:6:"138863";i:3;s:6:"119933";i:4;s:6:"138713";i:5;s:6:"134007";}