Työsuhdeautot auraavat latua liikenteen sähköistymisessä

Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannustin on edistänyt henkilöautojen sähköistymistä.

Sähköautojen osuus on kasvanut nopeimmin työsuhdeautokannassa. Autoalan mukaan on ilmiselvää, että vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannustin on edistänyt henkilöautojen sähköistymistä. Toisaalta kaikilla kuluttajilla on aiempaa enemmän valinnanvaraa. Edullisen pään uusien täyssähköautojen valikoima on kasvanut ja kasvamassa, toisaalta täyssähköautokannan kasvu tarkoittaa myös sitä, että vuosi vuodelta tarjolla on aiempaa enemmän myös erikokoisia ja erihintaisia käytettyjä sähköautoja.

Kappalemäärissä mitattuna uusien täyssähköautojen ensirekisteröintien määrä on Suomessa vielä varsin vaatimaton, 21 868 kappaletta vuonna 2024, eikä vastaa päästötavoitteiden vaatimaa vauhtia. Suomen liikenteen päästöjen vähentämistavoitteet ovat kunnianhimoisia: päästöjen tulisi puolittua vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästötasoon verrattuna. Vuoteen 2045 mennessä tulisi yltää tyystin fossiilittomaan liikenteeseen.

Moottori kertoi aiemmin kattavasti Suomen autokaupan nykytilanteesta otsikolla Autot ikääntyvät – auttaisiko 1 000–2 000 euron tuki uuden auton ostajalle?

Veroetu vauhdittaa

Täyssähköautojen osuus ensirekisteröidyistä työsuhdeautoista kasvoi jo 45,1 prosenttiin. Täyssähköisten työsuhdeautojen verotusarvosta on vuosista 2021 alkaen tehty vähennys, joka on lisännyt huomattavasti niiden osuutta työsuhdeautokannassa. Verokannuste jatkuu vuoden 2029 loppuun asti.

– Työsuhdeautot ovat hyvä reitti autokannan sähköistymiseen, sillä ne vapautuvat vaihtoautomarkkinoille noin 3–4 vuoden iässä ja lisäävät ladattavien autojen tarjontaa käytettyjen autojen markkinoilla. Näin yhä useammalla kotitaloudella on mahdollisuus hankkia uudehko vähäpäästöinen auto, toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta kertoo.

Lausalan mukaan verokannusteen jatkaminen oli hallitukselta tärkeä päätös ja on ylivoimaisesti edullisin päästövähennystoimi taakanjakosektorilla, johon liikenne kuuluu.

Henkilöautojen ensirekisteröinnit jäivät viime vuonna 1990-luvun laman tasolle – uusia henkilöautoja rekisteröitiin vain 74 072 kappaletta.

Ensirekisteröintien määrä vähentyi edellisestä vuodesta 15,4 prosenttia ja on kaukana viime vuosikymmenen noin 114 000 vuosittaisen ensirekisteröinnin tahdista.

Vuonna 2024 ensirekisteröidyistä autoista liki puolet oli ladattavia. Täyssähköautojen osuus oli 29,5 prosenttia ja lataushybridien 20,1 prosenttia. Osuudet laskivat hieman vuodesta 2023, jolloin vuosien 2021–2022 komponenttipulan aikaan tilatut autot tulivat ensirekisteröintiin.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi on korkealla uusien sähköautojen ensirekisteröinneissä kuten muutkin Pohjoismaat. Täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä vuonna 2024 oli Norjassa 88,9 prosenttia, Ruotsissa 35 prosenttia ja Tanskassa 51,5 prosenttia. EU:n keskiarvo sähköautojen ensirekisteröinneissä tammi-marraskuussa oli 13,4 prosenttia.

Lähde: Autoalan Tiedotuskeskus