Vahvemmat alkoholit tulossa huoltoasemille

Heikentääkö saatavuuden paraneminen liikenneturvallisuutta vai ei? Mielipiteet jakautuvat, tilastojen mukaan alkoholin kulutuksen kasvulla ja rattijuopumusten määrällä ei ole yhteyttä.

Ruokakaupoissa, elintarvikekioskeissa ja huoltoasemilla myydään jatkossa entistä vahvempia alkoholijuomia, jos alkoholilainuudistus toteutuu lausuntokierroksella olevan esityksen mukaisena.

Uudistus toisi huoltoasemille A-oluen, nykyistä vahvemmat siiderit ja väkevistä alkoholijuomista valmistetut long drink-juomat.

Viron vai Suomen tie?

Uudistus herättää Liikenneturvassa huolta.

– Haluammeko todella tuoda vahvemmat alkoholit liikenteen taukopaikoille? Tämä on täysin väärä viesti liikenneturvallisuuden kannalta, Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen hämmästelee.

Hän viittaa myös tuoreisiin uutisiin Virosta, jossa on nostettu esiin suunnitelma alkoholin myynnin kieltämisestä kokonaan huoltoasemilla.

– Halutaanko Suomessa todella mennä tässä asiassa vastavirtaan?

Liian helppo johtopäätös

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen näkee asian monitahoisempana, eikä innostu kontrollin kiristämisestä.

– Minusta on liian helppo johtopäätös ajatella, että alkoholin saatavuuden helpottuminen lisäisi rattijuoppojen määrää. Alkoholia on tähänkin asti ollut tarjolla niille, ketkä sitä haluaa. Samaan aikaan alkoholin käyttö on kuitenkin tilastojen mukaan muuttunut. Erityisesti nuoret käyttävät alkoholia viisaammin kuin me aikanaan, Nieminen pohtii.

– Alkoholi on osalle meistä selkeästi ongelma. En kuitenkaan ajattele niin, että harvojen ongelman vuoksi kaikkien elämää pitäisi tehdä hankalammaksi. Ihmiset lähtökohtaisesti kantavat vastuuta tekemisistään. Siihen pitää uskoa ja sitä pitää tukea. Kaikkiin kohdistuvan kontrollin lisääminen ei ole ratkaisu alkoholiongelmasta kärsivien tilanteeseen, vaan heille pitää löytyä ongelmanmukaista apua ja hoitoa.

Henkilövahingot laskussa

Liikennekuolemien ja loukkaantumisten määrä rattijuopumusonnettomuuksissa on laskenut yli 40 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 kuolleita oli 57 ja loukkaantuneita 569.

Viimeisen kolmen vuoden aikana rattijuoppojen kolareissa on kuollut keskimäärin 52 ja loukkaantunut 600 henkilöä vuosittain. Kaksi kolmesta kuolleesta on juopuneita kuljettajia ja neljäsosa rattijuopon matkustajia. Sivullisten osuus rattijuoppojen onnettomuuksissa kuolleista on kahdeksan prosenttia.

Kulutuksen kasvu ei näy liikennevirrassa

Alkoholin kulutuksessa tapahtui vuonna 2004 iso ponnahdus ylöspäin, kun matkustajatuontikiintiöt muista EU-maista poistuivat ja Viro liittyi EU:n jäseneksi. Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohden 100-prosenttisena alkoholina oli vuonna 2003 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan 9,4 litraa. Vuonna 2004 määrä nousi 10,3 litraan.

Rattijuoppojen osuus liikennevirrassa on 2000-luvulla vähentynyt. Edes vuoden 2004 kulutuksen kasvuponkaisu ei näy rattijuopumustilastoissa. Poliisin ja THL:n tilastojen mukaan vuonna 2003 rattijuoppojen osuus liikennevirrasta oli 0,21 prosenttia. Vuonna 2004 se putosi 0,16 prosenttiin.

Kehitys on jatkanut senkin jälkeen eri teitä. Vuonna 2015 alkoholia kului 10,8 litraa asukasta kohden, mutta rattijuoppojen osuus liikennevirrassa oli painunut 0,13 prosenttiin.

Eduskuntaan keväällä

Sosiaali- ja terveysministeriön esitys alkoholilain kokonaisuudistuksesta on lausuntokierroksella tammikuun puoliväliin asti. Eduskunnan käsittelyyn sen on tarkoitus tulla keväällä.

Teksti: Eila Parviainen