Wienin joulutorit: satumaiset kulissit, lähes satumaiset hinnat

Wienin joulumarkkinoilla on pitkät perinteet. Niiden historia juontaa 726 vuoden päähän vuoteen 1298. Nykyisin meno on hieman kaupallisempaa.

Taas on se aika vuodesta. Joulukojuja on pystytetty vilkkaasti ympäri Eurooppaa, sillä joulutoreista on tullut useammalle kaupungille iso matkailuvaltti. Viime vuonna kävimme Brysselin joulumarkkinoilla, josta kansainvälinen kaupunki on saanut arvoisensa joulukohteen.

Toki myös paikalliset arvostavat joulutoreja. Esimerkiksi Wienissä suoritetussa kyselyssä 71 prosenttia asukkaista on ilmoittanut käyvänsä ainakin yhdellä joulutorilla. Monella on tarkoitus käydä jopa useammassa.

Useammassa? Kyllä. Kahden käden sormet eivät riitä laskemaan Wienin joulutorien määrää. Tämä on tavallaan hyväkin asia, sillä väkimassat jakautuvat useampaan eli 14:ään eri paikkaan. Tungokseksi asti ihmisiä riittää kuitenkin.

Ja ihan pienestä bisneksestä ei joulutoreissa ole kyse, ympäriinsä Wieniä pystytetyissä ja yhteensä noin 800 joulukojussa tahkotaan rahaa yhteensä noin 140 miljoonaa euroa. Ja tähän ei ole laskettu mukaan muuta kuin kojut. Keskimääräinen yhden asiakkaan joulutorille jättämä summa on 30 euroa.

Hulppeat puitteet

Meillä on joulupukki, monessa saksankielisessä maassa on Martin Lutherin reformaation yhteydessä lanseeraama Christkindl. Kristuslapsi on suuri enkeli ja lahjojen tuoja. Ja ei, se ei ole sama asia kuin Jeesus. Myös joulupukin esikuva eli Pyhä Nikolaus tuo lahjoja, ja hänen historiansa juontaa vielä pidemmälle eli 300-luvulla eläneeseen pyhimykseen. Christkindl on hieman modernimpi versio Pyhästä Nikolauksesta.

Chriskindlmarkt eli raatihuoneen joulutori on helpoin paikka mennä keskeisen sijaintinsa vuoksi, ja siksi se on suosituin Wienin joulutoreista. Upeasti valaistun raatihuoneen edustalla oleva puisto muuttuu illan hämärtyessä satumaiseksi puistoksi.

Lampuin koristellut puut, lukuisat markkinakojut, yllättävän pitkä luistelurata, karuselli sekä pieni maailmanpyörä lapsille (tai lapsenmielisille) sekä ilmassa leijuvat ruoka- ja juomakojujen tuoksut auttavat tunnelmaan virittäytymisessä. Puheensorinasta on helppo löytää vieraita sävyjä, turisteja on liikkeellä todella paljon.

Kojuista löytyy sekä katseltavaa että maisteltavaa. Tarjolla on sekä paikallisia (ehkä) käsitöitä että erilaista joulukrääsää. Kuinka paljon kojusta kojuun kulkemisesta ihmisruuhkan keskellä sitten nauttii, se riippuu jokaisen omasta joulumielestä.

Tuliaisia on helppo ostaa, ja parhaat niistä ovat luonnollisesti sellaisia, joita ei muualta saa. Joulukoristeita on esimerkiksi tarjolla monenlaisia. Joulukuusesta saa kotona näyttävän, kun siinä on jotain muutakin kuin perinteiset jouluvalot ja -koristeet. Itävallassa osataan myös tehdä koristeita puusta, ja ne ovat yksinkertaisuudessaan monesti todella näyttäviä.

Myös erilaiset nahka- ja villatuotteet sekä myös keramiikka näyttävät tekevän kauppansa.

Ja vaikka ei tekisi heräteostoksia, ainakin jotain kannattaa maistella – sekä tietysti juoda kuppi kuumaa glögiä eli hehkuviiniä (Glühwein). Kupin hinta on 10,50 euroa, mutta ei kannata säikähtää. Viisi euroa tuosta summasta on panttia. Sen saa takaisin, kun kupin palauttaa. Vaihtoehtoisesti kupin voi jättää myös palauttamatta eli ottaa sen mukaansa matkamuistoksi.

Suolaista on tarjolla moneen makuun, mutta meitä kiehtoi paistettu possunmaha eli melko silavainen siivu lihaa leivän päällä. Leivän päälle on voideltu vähän sinappia, ja possun päälle raastetaan vielä reilusti tuoretta piparjuurta. Eksoottista. Makupala on maistuva, mutta 12 euroa on kohtuullisen kova pyynti isosta suupalasta. Erilaisia peruna- ja juustoannoksia on myös useampia.

Jälkkäritarjonta on runsasta sekin, tyrkyllä on erilaisia vohveleita, suklaita sekä tietysti paikallista pannukakkua eli Kaiserschmarrn-annos. Jälkiruoka maksaa annoksesta riippuen reilusta viidestä eurosta aina noin 10 euroon.

Ja jos pienoismallit tai siis tarkemmin sanottuna dioramat kiinnostavat, puiston toisella reunalla on katettu polku, jonka varrelle paikalliset taiteilijat ovat tehneet niitä useamman kappaleen. Ne eivät esitä vain perinteistä seimikuvaelmia eli Jeesuksen syntymää vaan mukana on myös varsin moderneja tulkintoja joulun ihmeestä.

Valinnanvaraa

Käymme raatihuoneen jälkeen myös muutamalla muulla joulutorilla, mutta tarjonta on niissä kaikissa jopa turhauttavan samanlaista. Jos aika ja joulumieli antavat periksi, ainakin pari muuta toria voi toki katsastaa.

Esimerkiksi Maria-Theresien-aukion joulutori sijaitsee melko lähellä – reilun 500 metrin kävelymatkan päässä – raatihuoneen joulutorista, mutta on selvästi vaatimattomampi. Pääosassa ovat kojut. Toki kulissit ovat taas mainiot – kojut sijaitsevat taidemuseon ja luonnontieteellisen museon hienojen rakennusten välissä.

Täältä meille tarttui mukaan autoista kiinnostuneina suklainen Trabant; myös niin ikään suklaasta tehdyt poranterät, ruuvit ja erilaiset työkalut ovat näyttäviä.

Belvederen hieno linna tarjoaa sekin upeat kulissit joulutorille. Toria markkinoidaan barokkijoulutorina – juurikin sen puitteista johtuen – mutta kojujen tarjonta on pitkälti sama kuin muillakin joulutoreilla. Odotimme enemmän, ja siksi Belvedere oli pienoinen pettymys. Väkeä on tosin vähemmän kuin muualla, joten väenpaljoudesta ahdistuvalle Belvedere saattaa olla hyvä vaihtoehto. Ja jos taide kiinnostaa, linnan taidekokoelma salpaa hengen.

Mielestämme Belvederen sympaattisin koju tarjoaa hienoja vanhoja tuttuja pelejä – josko kännykän voisi laittaa edes joulun aikana hetkeksi syrjään.

Schönbrunnin keisarillinen palatsi tarjoaa sekin hulppeat puitteet joulutorille, se on vain hieman kaupungin laitamilla. Sinne pääsee parhaiten metrolla, linja on U4. Väkeä sielläkin riittää tungokseksi asti.

Myös Spittelberg on katsastamisen arvoinen, kapeiden kujien varrella olevat kojut houkuttelevat löytöretkeilemään. Tunnelmassa on hieman enemmän paikallisille asukkaille suunnattua joulutoria kuin selvästi enemmän turisteja varten rakennetuilla suuremmilla markkinoilla.

Prater on Wienin huvipuisto ja se tarjoaa näin myös talvella pientä huvittelua joulun hengen etsimisen lomassa, muun muassa mahdollisuuden hypätä ison maailmanpyörän kyytiin. Idea on kopioitu myös muualle, esimerkiksi Ruotsissa Lisebergin huvipuisto Göteborgissa muuntuu joulun alla joulumaaksi ja Gröna Lund Tukholmassa talven satumaaksi.

Ja loppuun vielä muutama vinkki. Suomalaiset osaavat pukeutua talvea varten, ja kannattaa muistaa, että Itävallassakin on talviset olosuhteet, vaikkei maassa välttämättä lunta olekaan.

Tungos on paitsi ahdistava myös paikka voroille iskeä. Pidä omaisuudesta huolta väkijoukoissa. Myös taskuvarkaat nauttivat joulumarkkinoiden antimista.

Useimmissa kojuissa voi maksaa luottokortilla, mutta joillekin käy vain käteinen. Sitä on siis hyvä olla ainakin jonkun verran mukana.

Ei muuta kuin hyvää joulun ajan odotusta.