Yleisöakvaario Englannin eläväisimmässä rantakaupungissa tarjoaa kaksijakoisia tunnelmia

Perinteet. Niitä Brightonin kuuluisan laiturin kupeessa oleva yleisöakvaario tarjoaa. Vaikuttaviin kulisseihin avattiin merten eläintarha jo vuonna 1872 – siis paljon ennen kuin Suomi oli edes itsenäinen.

Olemme käyneet vuosien varrella useammassa Sea Lifen akvaariokeskuksessa. Konstanzissa, Saksan suurimmalla järven rannalla, Bodenjärvellä sijaitseva keskus kertoi paljon alueen kaloista (linkki). Odotimme samaa myös Pohjanmeren rannalla Belgian Blankenbergissa sijaitsevalta akvaariolta (linkki), mutta tuon keskuksen anti jätti hieman kylmäksi.

Siksi suuntaamme varauksellisissa aatoksissa kohti Brightonin akvaarion sisäänkäyntiä. Samalla odotukset kasvavat, maailman vanhimmalta yhä toiminnassa olevalta yleisöakvaariolta on lupa odottaa jotain erikoista – etenkin kun lippujen hinnat ovat melkoiset. Aikuinen maksaa 21,5 puntaa (24,75 e) ja lapset vain vähemmän. Alle kaksivuotiaat pääsevät sentään sisään ilmaiseksi. Jos lipun varaa ja maksaa etukäteen, hinta tippuu selvästi. Perheellisille on myös koko perheen lippuja.

Hienot puitteet mutta turhan ahdas

Kun kohde on yli 150 vuotta vanha, puitteet herättävät väkisinkin kiinnostusta. Ja onhan rakennus hieno. Moderni ja Sea Lifen tuttu ja pääosin sinisävyinen valaistus luo juhlaviin rakennelmiin kontrastina leikkipuistomaisuutta. Pääkaariholvin kattoon on heijastettu jopa rohkeasti pinkkiä että sateenkaaren värit.

Rakennus tuntuu kuitenkin heti myös ahtaalta. Vierailija seuraa käytäviä tietyssä järjestyksessä kurkkien akvaariosta toiseen. Asukit ovat monesti akvaarioissa ahtaalla, tilaa ei ole liikaa.

Esillä on sekä paikallisia kaloja Englannin kanaalista että hieman kauempaa Atlantilta.

Hienoimpia ovat tietysti eksoottisten vesien värikkäämmät kalat sekä korallit.

On helppo veikata, että jos kotona ei ole akvaariota ennen tällaisessa yleisöakvaariossa vierailua, kysely sellaisen perään on melko taattu.

Ujo mustekala on jokaisen akvaarion vetonaula. Sillä ei tosin ole Brightonissa kovin montaa hyvää piilopaikkaa.

Yhteensä Brightonin Sea Lifen akvaarioissa uiskentelee yli 5000 merten elävää. Harva tunnistaa niistä edes murto-osaa. Informaatiotaulut onneksi auttavat.

Pinnan alle

Suurimmassa noin 700 000 litraa vetävässä akvaariossa uiskentelee muutama mustaevä- ja viiksihai, isompi vanha liemikilpikonna, rauskuja – sekä tietysti useampia värikkäitä kaloja, kuten perhos- tai pantterisäppikaloja.

Ja pienemmistä akvaarioista poiketen, tätä pääsee ihastelemaan sekä päältä päin että veden alta useammasta kohtaa.

Tämä iso akvaario on koti yli 800:lle merenelävälle. Ja totta kai Sea Lifen tyyliin yksi läpinäkyvällä kaarikatolla varustettu käytävä kulkee akvaarion sisällä, jotta kävijät pääsevät mahdollisimman lähelle akvaarion isompia asukkaita.

Samanlaisia hauskan selfien ottamiseen soveltuvia paikkoja on toki muuallakin. Se on ajan henki.

Etelä-Amerikkaan

Yksi mielenkiintoisimpia osastoja on yllättäen kurkistus sademetsien elämään. Piraija on tuttu kala Etelä-Amerikan jokiympäristöistä.

Akvaarioon voi laittaa myös muurahaisia, jolloin puhutaan tietysti terraariosta. Muurahaisille on rakennettu iso kävelyreitti läpinäkyvien putkien sisään, jotta niiden jatkuvaa uurastusta voi seurata.

Muurahaisten lisäksi esillä on myös muita öttiäisiä: mm. hämähäkkejä, sirkkoja, skorpioneja ja etanoita. Myös vesiöttiäiset ovat aina kiehtovan etovia katsottavia.

Ja totta kai myös värikkäitä sammakoita on esillä, erityisesti sininen nuolimyrkkysammakko sävähdyttää. Nämä eksoottisemmat ja hieman poikkeukselliset vieraat kaukaa tuovat mukavaa vaihtelua muuten niin monista yleisöakvaarioista tuttuun akvaarioiden lajikantaan.

Rahastuksen makua

Mainitsimme jo kalliit pääsyliput, mutta se ei vielä riitä. Kuvetta on kaivettava lisää – etenkin, jos haluaa kokemuksesta enemmän irti. Se on tietysti jokaisen omassa harkinnassa, kuinka paljon näistä lisähuveista haluaa maksaa.

Hieman ekstraa pääsylipun päälle maksamalla pääsee lasipohjaisen veneen kyytiin pääakvaariossa. Kokemus on varmasti muiston arvoinen mutta ei rehellisesti sanoen tuon juuri mitään lisää myöhemmin ja toisaalla saatavaan kokemukseen, jossa akvaarioon pääsee joka tapauksessa kurkkimaan pinnan alta.

Lisähintaan pääsee myös kokemaan isomman meren tuntua virtuaalilasien avulla. Tarjolla on useampi virtuaalinen kokemus, joissa pääsee mm. sukeltelmaan haiden seuraan, uimaan ryhävalaiden tai delfiinien kanssa – tai kokemaan jännittävän seikkailun uponneeseen hylkyyn Bahamalla.

Pienempien vierailijoiden on myös mahdollista osallistua erilaisiin aktiviteetteihin eli vaikkapa ruokkia kilpikonnia.

Onneksi ilman näitä lisäaktiviteettejakin pärjää. Katseltavaa ei ole mahdottomasti mutta kuitenkin riittävästi. Kalojen uiskentelun katselu rauhoittaa, ja etenkin meduusat ovat aina hypnoottisen kiehtovia seurata. Nuorisolle voi yrittää opettaa samalla hieman kärsivällisyyttä. Ei kannata juosta vain akvaariolta toiselle.

Pahaa tekee, mutta hyvällä asialla?

Visiitin jälkeen tunnelma on kaksijakoinen. Toisaalta sitä käy sääliksi kaikkia noita kaloja ja kaikkia muita akvaarioiden asukkeja, jotka joutuvat elämään vankeudessa. Ja varsin ahtaissa oloissa. Tunne on tuttu eläintarhoista. Eläinten stressi on helppo tuntea.

Kuten eläintarhat myös nämä yleisöakvaariot tekevät toisaalta arvokasta työtä merten ja sen eläimistön suojelemisessa ja uhanalaisten lajien säilyttämisessä. Ja raha on varmasti tiukassa.

Toivottavasti nämä akvaariot ovat myös joillekin lapsille sellainen kokemus, että se kannustaa ehkä meribiologin tai jonkun muun tärkeän ammatin pariin.

Ja vaikka raha on tiukassa, totta kai kaikissa eri Sea Lifen akvaariokeskuksissa vuosittain käyvät yli 20 miljoonaa vierailijaa jättävät myös jälkeensä sen verran rahaa, että niillä on syytä vähän luonnonsuojelua harrastaakin.

Sea Life Brightonin kotisivut: https://www.visitsealife.com/brighton/