18.9.2024

Nimi muutettu X Parivertailu: toimintamatka- ja kulutustestissä Ranska tekee maaleja

Kuva Benjamin Helander

Sadasta prosentista yhteen prosenttiin. Toinen autoista käytti saman akullisen samalla moottorilla tällä kertaa selvästi paremmin kuin toinen.

Puolisisaruksia Citroën Ë-C4:ää ja Fiat 600e:tä on verrattu maaotteluhenkisesti tähän mennessä valmistajien ilmoittamien teknisten tietojen sekä laajemman konkreettisen tutustumisen myötä. Tällä kertaa vuorossa on maaottelun intensiivisin ja jännittävin vaihe, kun testiin pistetään näiden sähköcrossovereiden toimintamatkat.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ranska ja Italia vastaan WLTP

Vertailuautoja pystyi vertaamaan suoraan, sillä niistä kummassakin on suurempi 54 bruttokilowattitunnin eli 51 nettokilowattitunnin akusto ja tismalleen sama 115 kilowatin sähkömoottori eteen sijoitettuna.

Koska autojen väliltä löytyy myös niitä eroavaisuuksia, on molemmille laskettu eurooppalaisen WLTP-syklin mukaiset kulutusarvot sekä toimintamatkat.

Kuten valmistajien ilmoittamista teknisistä tiedoista kävi ilmi, tässä asussaan Citroënin yhdistetty WLTP-sähkönkulutus on 15,1 kWh / 100 km ja toimintamatka 415 kilometriä. Fiatilla vastaavat WLTP-lukemat ovat puolestaan 15,2 kWh / 100 km ja 406 kilometriä. Siispä toistensa lisäksi autojen suorituksia peilataan myös näihin arvoihin.

Samalla tuli seurattua autojen lataustehoja. Kummallekin on ilmoitettu maksimaalinen 100 kilowatin pikalatausteho, mutta testin aikana kumpikin auto ylitti sen. Citroën ylsi testin aikana maksimissaan 104 kilowattiin, kun taas Fiat käväisi jopa 108 kilowatissa.

Testien toteutuksesta

Vertailuautojen kulutusta ja toimintamatkaa tuli mitattua kahdella eri testilenkillä. Ensiksi autot kävivät läpi kaupunkikulutustestin, ja sitten varsinaisen toimintamatkatestin, jossa niiden akku ajettiin sadasta prosentista yhteen prosenttiin.

Kaupunkikulutustestin näyttämönä toimivat Hämeenlinnan kaupunki ja viereinen Hattulan kunta. Siinä autot kiersivät 50 kilometrin lenkin erilaisilla seututeillä, pääasiassa nopeusalueilla 50 – 60 km/h sekä aivan kaupungin ydinkeskustassa liikennevaloineen nopeusalueilla 20 – 40 km/h. Viidestäkymmenestä testikilometristä 80 km/h -aluetta oli vain noin kolme kilometriä. Kaupunkikulutustestin autot tekivät eri päivinä, mutta samassa säässä ja suunnilleen samoissa liikenneolosuhteissa. Tässä testissä pyrkimys oli siis mahdollisimman pieneen sähkönkulutukseen.

Varsinaisessa toimintamatkatestissä inspiraationa toimi Norjan ja Suomen autoliittojen yhteistyönä Norjassa järjestämä Maailman suurin sähköautovertailu, nyt siis Suomen päässä ja olosuhteiden pakosta yhdellä autolla kerrallaan. Tähänkin vertailuun lähdettiin kaupungin läpi, muttei tällä kertaa Oslon, vaan Hämeenlinnan. Sieltä lähdettiin pikkuteitä kohti Tamperetta, vaihtaen lopulta moottoritielle. Tampere ohitettiin sen itäisen kehätien kautta, josta käännyttiin Kangasalan kautta Lahteen johtavalle 12-tielle, jolta vaihdettiin 10-tielle Hämeenlinnan Tuuloksessa. 10-tietä jatkettiin Hämeenlinnan kaupunkialueen ohi aina siihen asti, kunnes vastaan tuli 54-tien risteys. Kantatietä 54 posotettiin Riihimäen ohi pohjoispuolitse, ennen kääntymistä pikkuteille Hausjärven Ryttylän kautta Janakkalan Turenkiin. Turengin läpi edettiin aina valtatie 3:lle eli moottoritielle, jota jatkettiin Hyvinkäälle asti. Autojen suoriutumisen mukaan Hyvinkäältä tehtiin vielä lisälenkki. Kaikkiaan kolmen maakunnan alueella toteutetussa testissä ajettiin noin 120 kilometrin verran 100 km/h, joka oli suurin testissä käytetty nopeus. Eniten ajettiin 80 km/h, mutta mukaan mahtui myös 60 km/h alueita, ja prosentuaalisesti hyvin vähän sitäkin pienempiä nopeusalueita.

Molemmissa testeissä autoja pidettiin koko ajan eco-ajotilassa, eikä ilmastointia tai mitään muutakaan ylimääräistä sähkölaitetta käytetty. Testiajoissa ei myöskään pidetty ainoatakaan taukoa, vaan reilut 5 tuntia mentiin yhtä soittoa latauspaikalta latauspaikalle. Vaihteenvalitsimen B-asetusta eli tehokkaampaa jarrutusenergian talteenottoa käytettiin aina kun mahdollista. Rengaspaineet puolestaan säädettiin siten, että ne olivat kummankin auton teknisten tietojen mukaiset suuren kuorman paineet. Citroëniin laitettiin eteen 2,5 baria ja taakse 3,0 baria, Fiatiin puolestaan eteen 2,5 baria ja taakse 2,8 baria.

Varsin tasainen kaupunkikulutusvertailu

Hämeenlinnan alueella toteutettu kaupunkikulutusvertailu osoitti odotetun vähän eroja puolisisarusten välillä.

Puolisentoista tuntia kestäneiden 50 kilometrin matkalla Citroënin kulutukseksi muodostui 9,7 kWh / 100 km. Tulos on maltillinen yhdistettyyn WLTP-kulutukseen nähden, ja muistuttaa meitä siitä, että polttomoottoriautoa vastoin sähköauton kulutus on pienimmillään pienissä nopeuksissa.

Tismalleen samalla lenkillä Fiat löi tiskiin kulutuslukeman 10,2 kWh / 100 km. Vaivaiset puoli kilowattituntia Citroënia suurempi kulutus mahtuu ainakin isoksi osaksi jonkinlaiseen virhemarginaaliin. Koska testiä ei tehty laboratoriossa, puuttuivat kaupungin vilinässä muuttujat väkisinkin peliin. Fiatin kohdalle muun muassa sattui jokunen punainen liikennevalo enemmän eli autolla kiihdytettiin paikaltaan muutama kerta Citroënia useammin.

Tähän samaan yhteyteen sopii todeta, että 120 km/h moottoritienopeuksilla voidaan mitata jopa kaksinkertaisia kulutuslukemia näihin kaupunkilukemiin nähden, mikä vaikuttaa toki hurjasti myös toimintamatkaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Citroën Ë-C4: 396 km (~400 km)

Sitten päästään siihen jännimpään tulokseen. Kumpi sisaruksista voittaisi toimintamatkavertailun, vai olisiko maaottelu tältäkin osin tasaväkinen?

Loppukesän sää antoi oman panoksensa kummankin auton testipäivään, ja vaikka Citroënin päivänä lämpötila oli yli 20 astetta, oli päivä erittäin tuulinen, ja lenkin lopussa alkoi myös sataa.

Kaikesta huolimatta Citroën taisteli hyvin, ja akku tyhjentyi sadasta prosentista yhteen prosenttiin 396 kilometrin jälkeen. Siitä voi laskea, että akun täysin loppuun ajamalla Citroën olisi varsin todennäköisesti yltänyt 400 kilometriin. Tällä perusteella Ë-C4 jäi WLTP-tuloksestaan 15 kilometrin verran eli noin 3,6 prosenttia.

Citroënilla päästiin ajamaan Hyvinkäältä mainittu lisälenkki, osittain tietä 130 ja osittain sen vierellä kulkevaa E12-moottoritietä.

Akku tyhjeni viimeisellä osuudella Tervakosken liittymästä Riihimäen pohjoiseen liittymään neljästä prosentista yhteen moottoritiellä. Kuljettajan olotila oli siinä vaiheessa äärimmäisen tuskainen, kun auto meni kahden prosentin kohdalla kilpikonnatilaan, ja tietokone vähensi auton suorituskykyä oleellisesti. Lopulta Citroën pääsi omin voimin Riihimäen ABC:lle, ja helpotus oli suuri.

Fiat 600e: 355 km (~360 km)

Fiatin toimintamatkatestipäivänä säällä oli myös oma roolinsa, mutta Citroënin päivän erittäin navakkaan tuuleen ja lopun sateeseen nähden nämä olosuhteet olivat ehkä tasoittavakin tekijä. Fiatin päivänä lämpötila oli alhaisempi, pääasiassa 15 - 17 astetta, sadetta saatiin välillä, ja tiet olivat ehkä puolet matkasta märät.

Jossain vaiheessa testiä alkoi näyttää siltä, ettei Fiat tulisi irroittamaan samasta akusta yhtä montaa kilometriä kuin Citroën. Kuten todettua, Fiatin mittaristo on idealtaan käytännössä täysin samanlainen kuin Citroënin, ja molemmat alkoivat hälyttää ja muistutella akun varaustilasta 12 prosentin kohdalla. Fiatilla tämä 12 prosenttia "saavutettiin" Citroënia aiemmin, mikä johti päätökseen, ettei isolle lisälenkille lähdettäisi. Sen sijaan loppuakullinen kulutettiin Hyvinkään ympäristön seututeillä ja aivan Kuumolan liikealueen ympäristössä.

Mielenrauha oli turvattu, kun kilpikonnatilaan mentiin moottoritien sijaan latausasemien ympäröimänä. Varaustila meni yhteen prosenttiin ja testi päättyi 355 kilometrin kohdalla. Tuloksen voi pyöristää 360 kilometriin, jos akun ajaisi kokonaan tyhjäksi. Sekin on 46 kilometrin lasku WLTP-arvosta, prosentuaalisesti noin 11,3 prosenttia.

Fiatin heikompaa tulosta voi selittää ainakin osittain sen leveämmällä rengastuksella, sillä Citroënissa on varsin erikoiset, 195/60 R18 -renkaat, kun taas Fiatissa on 20 millimetriä leveämmät ja tavanomaisemmat 215/55 R18 -renkaat. Fiatin tuloksesta kenties isokin osa selittyy myös aerodynamiikalla. 100 km/h ja 80 km/h nopeuksissa ilmanvastus on jo merkittävä tekijä, ja Citroënin liftback-tyyppinen perä siinä asiassa varmasti Fiatin perinteistä pystyperää etevämpi. Autot ovat kuitenkin kahta milliä vaille yhtä korkeita, ja Citroën on muuten sen kaksi milliä Fiatia korkeampi.

Lopputulos on siis se, että tässä maaottelun osassa Italia katsoo jostain syystä vierestä, kun Ranska tekee maaleja.

Nimi muutettu X Parivertailu: puolisisarukset Citroën Ë-C4 ja Fiat 600e suuressa Ranska – Italia -maaottelussa

Käytetyt erikoisuudet X Nimi muutettu: Citroën C-Crosser ja Peugeot 4007, joka ovat japanilaisempia kuin Mitsubishi Outlander

Nimi muutettu: Peugeot 104 ja Citroën LN – PSA:n alkutaival oli pelottavaa aikaa

Nimi muutettu: jos asiat olisivat menneet Citroënin pelikirjan mukaan, taloustietoinen romanialaismerkki olisi Dacian sijaan Oltcit

Citroën C-Crosser

Nimi muutettu: Citroën C-Crosser on japanilais-ranskalainen katumaasturi, jonka taustalla oli monikansallinen sekamelska

Koeajo: Citroën ë-Jumpy – tonniluokka yhä voimissaan – etenkin sähköisenä

Citroën ë-C3 sähköauto

Koeajo: Citroën ë-C3 – 29000 euron sähkösitruuna ei jätä happamaksi

Citroën ë-C3

Maistiainen: Citroën ë-C3 – sympaattinen sähkösitruuna on hinnoiteltu makeasti

Citroën 2CV 4x4 'Sahara' huutokauppa

Huutokauppahelmet – Citroën 2CV 4×4 ’Sahara’ on rättäreiden kunkku

24 senttimetriä ja yksi kokonainen istuinrivi lisää: uuden C3 Aircrossin myötä Citroën C3:n käsite venyy ja paukkuu

Citroën C5 Aircross 2022

Piraattisitikoita – Venäjällä käynnistetään Citroën C5 Aircrossin tuotanto, kiinalaisella tuella tietenkin

Koeajo: Citroën e-C4 – ranskalaisella pehmeydellä

Hintapommia odotellessa – Citroën ë-C3 vieraisilla Suomessa

Citroën C5 Aircross Hybrid 136 kevythybridi kaksoiskytkin

Koeajo: Citroën C5 Aircross Hybrid 136 – mikä jarruttaen tulee, se viheltäen menee

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat