Koeajo: Peugeot 508 GT PureTech 225 – oma eheä itsensä
Peugeot 508 GT on sellainen auto, jonka joka jokaisen 508:n pitäisi olla. Hyvää: Tyyli, ajettavuus, erilaisuus varauksin. Huonoa: Epäselvät valikot, vaihteisto varauksin.
Joitakin autoja on vain pakko vilkaista poistuttaessa. Punainen Peugeot 508 GT kuuluu ehdottomasti tähän ryhmään, etenkin ilta-auringon paisteessa. Ranskalaisvalmistajan lippulaiva luottaa enemmän mittasuhteisiin ja harkittuihin linjoihin kuin rönsyilevään aggressiivisuuteen. Kenties keula toimisi ilman kulmahammasmaisia päiväajovalojakin.
Menevä muoto asettaa muulle autolle valtavat paineet: Ranskan ensikoeajossa ajettu 225-hevosvoimainen GT vastasi odotuksia, mutta myöhemmin talvella 130-hevosvoimainen dieselmalli jätti meidät kylmemmäksi: huippunäyttävästä kojelaudasta löytyvä pieni ohjauspyörä ja pintakohva alusta yhdessä pikkudieselin kanssa herättivät enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
Eheä kokonaisuus
Kun koeajovuoroon tuli 508 GT, palasivat muistot nopeasti takaisin Ranskaan: suuremmat vanteet viimeistelevät ulkonäön ja mukautuvan iskunvaimennuksen kera kyytikin tuntuu paremmalta.
508 GT:ssä ajettavuus nousee ulkonäön tasolle: alusta kantaa auton hienosti reippaammassakin ajossa, ja siihen sekä vannekokoon nähden kyytiä voi kuvailla varsin mukavaksikin. Kaarreominaisuudet ovat muutenkin korkealla tasolla, eikä keula tahdo millään antautua puskemaan.
Talvella tahmeaksi moitittua ohjauksen keskialuetta ei suurilla sporttirenkailla huomaa. Keskitys ei ole aivan täydellistä, mutta aktiivisesti ajaen piirre ei haittaa. Kesäasvaltilla ei myöskään jää kaipaamaan lisää tuntoa.
Pieni ohjauspyörä sen sijaan jakaa yhä mielipiteitä: sen ympärille rakennettu ohjaamo näyttää mattapuulistoineen laadukkaalle ja upealle, eikä keskimittaisena minulla ole ongelmia havaita ohjauspyörän päälle sijoitettua mittaristoa. Toisaalta mutkatiellä pieni kehämitta tekee ohjauksesta epätarkan, etenkin jos ohjauspyörästä joutuu vähänkään ottamaan tukea kaarteissa. Pääasia on, ettei GT:ssä enää huomaa ihmettelevänsä, miksi pikkudiesel yrittää epätoivoisesti leikkiä mikroautoa.
Turhaa kierrätystä
Koeajetun Peugeot 508 GT:n moottorina on tutuksi tullut 1,6-litrainen PureTech, tarjolla on myös 180-hevosvoimainen diesel. Bensiinimoottorin kireämpi versio loistaa Peugeot 308 GTi:n keulalla, mutta jotenkin paketti jää 508:ssa vähän hengettömäksi. Syypää löytyy automaattivaihteistosta, joka vaihtaa turhan hanakasti pienemmälle. Yläkierroksilla 1,6-litrainen kuulostaa vähän ahdistuneelta, ja vaikuttavampaa suorituskykyä saisi varsin runsasta alavääntöä hyödyntäen. Ehkä tuleva ladattava hybridi on hienosäädetty paremmin?
Hienosäädön puutetta löytyy myös asetuksista: 508 ei tarjoa kunnollista manuaalitilaa. Perusmalleissa manuaalipuoli kytketään vaihdekepin M-painikkeesta, mutta GT:ssä sen paikalta löytää pysäköintiavustimen. Vaihteita voi kyllä vaihtaa ohjauspyörän pienistä lavoista D-asennollakin, mutta täyskaasulla auto vaihtaa silti pienemmälle, ja osakaasulla auto palaa muutaman sekunnin kuluttua takaisin automaatille. Manuaalitila löytyy kyllä ajotilakatkaisimesta urheilu- ja mukavuusasetusten joukosta, mutta tällöin taas ohjauksen ja alustan asetukset jäävät säätämättä. Harvoin toki automaattivaihteistoa tulee itse käskettyä, mutta tämä valinta kuuluisi kuljettajalle, ei tehtaan käyttöliittymäsuunnittelijoille.
Suom. Kiel. Valik.
Peugeotin tulisi ottaa saksalaisista oppia ja tarjota yhden muokattavan asetuksen, mihin voisi koota suosikkiyhdistelmänsä alustan, ohjauksen ja voimalinjan asetuksista.
Muutenkin tietoviihdejärjestelmää voisi vielä vähän hioa. Jo talvisessa koeajossa sivusimme seikkaa, ja jälleen joitakin toimintoja sai etsiä turhan pitkään. Esimerkiksi asetusvalikon lyhenne ”VAIHTOE.” ei heti aukea, toisin kuin huvittava ”Vak. Nop. Sääd. Aktiv.”. Auton kieli tulikin vaihdettua kapulasuomesta englanniksi kesken koeajon.
Eheä paketti
Peugeot 508 SW -farmarimallin myötä viisiovisen takatiloihin voi suhtautua suopeammin. Istuin on poteromainen ja reisitueltaan heikko, eikä ulos näe järin hyvin. Kyllä takana matkustaa, mutta etuistuinpaikasta taistellaan enemmän, kuin tämän luokan autossa pitäisi. Toisaalta tavaratila on kohtalaisen avara, vaikkakin matala.
Peugeot 508 GT on se auto, jonka kenties jokaisen 508-mallin tulisi olla. Sen ajettavuus ja suorituskyky ovat pienistä moitteista huolimatta hienossa tasapainossa näyttävän ulkonäön ja upeiden sisätilojen kanssa. Nyt 508 ei enää herätä kysymyksiä, sen joko haluaa tai ei.
Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen