Koeajo: BMW 330e A – säästöä vai tekopyhyyttä?

BMW 330e A on ladattava hybridi dynaamiselle. Hyvää: ajettavuus, mukavuus, kuskin paikka, suorituskyky. Huonoa: lyhyt latausväli, ei voi ladata pikalatausasemilla, matala tavaratila, hybridiä ei farmarina.

Mielikuva saksalaisista premium-sedaneista ja japanilaisista hybrideistä ekokartan vastakkaisissa kulmissa joutaa unholaan.

BMW 330e päihittää 44 g/km hiilidioksidipäästöllään jopa Toyota Priuksen, ja lähentelee silti kiihtyvyydeltään urheiluautoluokkaa.

Mutta ei hinnaltaan, sillä päästöpohjaisen verotuksemme ansiosta 330e:stä menee maksuun autoveroa vain reilut 3 000 euroa, ja bemarin kokonaishinta jää alle 46 000 euron. Juuri vähempää tämä malli ei maksa edes Saksassa.

Käyttökulutkin ovat kohtuulliset, vaikka ladattavasta hybridistä joutuu pulittamaan käyttövoimaveroa 40 euron edestä vuodessa.

Vaatimatonta ekoilua

Ulkoa hybridiversion erottaa vain pienistä e-drive -logoista sekä vasemmassa etulokasuojassa olevasta, tankkausluukkua muistuttavasta latauspistokkeen paikasta.

Sisälläkin kaikki on totutusti paikallaan, tosin pienin eroin. Vaihdekepin juuresta löytyy e-drive-kytkin, jolla voi valita liikkuuko pelkällä sähköllä, bensiinillä vai antaako järjestelmän valita tilanteeseen sopivimman vaihtoehdon.

Mittaristoon on lisätty akuston lataustilan näyttö, ja ajotietokoneesta voi seurata niin sähkön kuin bensiinin kulumista hybridijärjestelmän toiminnan lisäksi. Suurin ero vakiomalleihin on tavaratilan pieneneminen neljänneksellä 370 litraan ja bensiinisäiliön kutistaminen 40-litraiseksi.

Tehokas bensiinimoottori

BMW on valinnut sähkömoottorin pariksi tutun kaksilitraisen nelisylinterisen bensiinimoottorin. Järjestelmän yhteisteho on 252 hevosvoimaa eli sama kuin 330i:n suurin teho pelkällä polttomoottorilla, mutta vääntöä löytyy enemmän, 420 Nm vastaan 350 Nm.

Kiihtyvyydessä hybridi jää kuitenkin hitusen jälkeen, lähinnä sähkömoottorin ja akuston tuoman lisäpainon takia. Huippunopeuskin on rajoitettu lukemaan 225 km/h.

Hybridijärjestelmän toiminta on hienostunutta niin voimantuoton kuin kahdeksanvaihteisen automaatin puolesta. Järjestelmän toimintaan ei tarvitse kiinnittää mitään huomiota, ja ajaminen on yhtä helppoa kuin millä tahansa automaattivaihteisella autolla.

Tällöin tosin kulutuskin on tavallisen kolmos-bemarin lukemissa eli kahdeksan litran tietämillä. Jos haluaa päästä lähellekään mainoksissa luvattua päästölukemaa, on oltava valmis kaivamaan latausjohto takakontista ja kytkemään auto pistokkeeseen aina kuin mahdollista.

Ahkeraa latausta

Teknisissä tiedoissa ajomatkaksi sähköllä luvataan 40 km ja ajotietokonekin lupaa aluksi 30 km, mutta lämmityksen ja ajovalojen kytkemisen jälkeen enää 25 km.

Totuus talvella on vielä karumpi, normaaliajossa 20 km on realistinen matka yhdellä latauksella. Toki se riittää monen työmatkaan. Mökkireissuja varten toimintasädettä on bensatankillisella lisäksi vielä 500 km.

Pelkällä sähköllä ajettaessa liikkeellelähdöt ovat äänettömiä ja alaväännön ansiosta ripeitä.

Sähkömoottorin 88 hevosvoimaa riittävät yllättäen ohituksiinkin. Huippunopeus sähköllä on niin ikään rajoitettu: 120 km/h.

Tähänastiset hybridit ovat pakottaneet ajattelemaan, ettei tällä tekniikalla varustettua autoa ole mahdollista rakentaa ajettavuudeltaan dynaamiseksi. BMW 330e todistaa tämän vääräksi, vaikkei tuntumaltaan ihan vakiomallien tasolle ylläkään.

Teksti ja kuvat: Petri Munukka