Koeajo: Ducati Streetfighter V4 on nakupyörien tehokuningas, joka pistää kuskin reagointinopeuden koetukselle

Markkinoiden tehokkain nakupyörä, Ducati Streetfighter V4,  sai kylkiinsä siivet, jotka painavat 270 km/h nopeudessa keulaa alas 28 kilon voimalla. Hyvää: suorituskyky, keveys, ulkonäkö. Huonoa: takasylinterien lepuutustoiminnon kulmikkuus, ajotietokoneen ylioptimistiset kulutuslukemat, pakoputken läppäventtiilin vaikutus moottorijarrutuksen määrään.

Ducati Streetfighter V4 on käytännössä katteista riisuttu Panigale V4. Leveämpi ja korkeampi ohjaustanko sekä uudelleen sijoitetut jalkatapit palvelevat paremmin katuajoa. Moottori on muuten sama kuin 214-hevosvoimaisessa Panigalessa, mutta muuttuvapituuksisten imusuppiloiden puuttuminen tasaa huipputehon 208 hevosvoimaan.

Kaupunkiajossa sivistynyt

Nakupyörien uusi tehokuningas on kaupungissa yllättävän säyseä ajettava. Matalilla kierroksilla moottori tottelee nöyrästi ja nykimättä. Tuntuu kuin alla olisi selvästi pienempitehoinen laite. Kun neula nousee yli 8 000 kierroksen, muuttuu moottorin luonne täysin. Tehon kasvaessa tunne on kuin tetris-pelin loppuvaiheessa palikoiden tipahdellessa yhä nopeampaan ja nopeampaan tahtiin; tietää mitä pitäisi tehdä, mutta oma reagointinopeus ei vain riitä.

Mutkissa Streetfighter V4 on kevyt ja helppo ajettava. Jokaisen kurvin jälkeen tuntuu, että paljon kovempaakin olisi voinut ajaa. Helpomman ajoasennon ansiosta moni motoristi onkin tällä pyörällä moottoriradalla nopeampi kuin täysverisellä katetulla sporttipyörällä.

V2-tyyppinen äänimaailma

Epätasainen sytytysjako saa veenelosen kuulostamaan lähes V2-moottorilta. Ykkösvaihteella voi hyvin ajella liikenteen seassa 60 kilometrin tuntinopeutta tai kakkosella 80–90 km/h -vauhtia, eikä moottori kuulosta vielä huutavan korkeilla kierroksilla. Samaan aikaan ihmetyttää, miten italialaisvalmistaja saa näin raa´at äänet hyväksytettyä viranomaisilla.

Yli 200 hevosvoiman tarjoaman suorituskyvyn hyödyntäminen onnistuu vain nojaamalla monipuolisiin elektronisiin ajoavustimiin. Säädettävä pituus- ja sivuttaissuuntainen luistonesto, keulimisenesto sekä kaarre-ABS-jarrut kuuluvat vakiovarustukseen, kuten myös lähtöavustin sekä molempiin suuntiin kytkimettömän vaihteenvaihdon mahdollistava markkinoiden sujuvatoimisin quickshifter.

Kuljettaja voi säätää moottorijarrutuksen voimakkuutta ja valita haluamansa tehokartan. Lisäksi akseliväli on venytetty 1 488 millimetriin, mikä rauhoittaa pyörän käytöstä.

Elektroniikka toimii hienosti lukuun ottamatta paria pientä asiaa. Pakoputken läppäventtiilin sulkeutuminen ja avautuminen muuttaa moottorijarrutuksen määrää, mikä häiritsee ajamista.

Taaempien sylinterien lepuutustoiminto tyhjäkäynnillä saa moottorin stumppaamaan lievästi liikkeelle lähdettäessä. Lisäksi todellinen kulutus on jopa 40 prosenttia suurempi kuin ajotietokoneen näyttämä lukema. Pieniä parannuskohteita on siis jätetty tuleville mallivuosille.

Teksti: Janne Huhtala Kuvat: Jari Saarentaus