Koeajo: Mercedes-AMG S 63 – herrasmiehen hirviö

Mercedes-AMG S63 näyttää presidentin autolta, mutta kuulostaa rock-konserilta. Hyvää: järjetön suorituskyky, upea moottori, tilat, hiljaisuus, ajettavuus. Huonoa: Muistaako verottaja syntymäpäivänä, vaikka maksat 126 232 euroa veroja?

Kylmäkäynnistystä seuraava jyrähdys ja etäisen vaimea tyhjäkäynti vihjailevat Mercedes-AMG S 63:n kokemasta aatelisoinnista. Ulkoa muskelimalli erottuu rauhallisemmista veljistään vain etupuskurin ilmanottoaukkojen kaltaisista yksityiskohdista. Viimeisen silauksen ulkoasulle antavat koeajoautoon valitut 20-tuumaiset vanteet, jotka noudattavat takavuosien saksalaissporttien klassista Y-puoladesignia.

Hienovaraisia vihjeitä

Konepellin etureunassa kohoaa ylpeänä perinteikäs tähti. S-sarjan sedanissa symboli on perinteikkäällä paikalla, pienemmissä malleissa se on viime vuosina alkanut siirtyä keulamaskiin.

S 63:n sisätilat erottuvat perusmalleista vain käsinojaan upotetun AMG-logon, pehmeänahkaisten urheiluistuimien ja alareunasta tasoitetun ohjauspyörän kaltaisin yksityiskohdin. Nahan, alumiinin ja jalopuun valtaamassa ohjaamossa hallitsee muista S-sarjoista tuttu rauhoittava ylellisyys.

Ensimmäisissä vaihdoissa AMG:n Speedshift MCT -vaihteisto nykäisee aavistuksen. Mercedes-Benzin 9G-Tronic –automaattiin perustuvan vaihteiston vaihtoja on napakoitettu momentinmuuntimen korvaavalla levykytkimellä. Epämukavuudesta ei voi puhua, enemmänkin kyse on hienovaraisista vihjeistä, jotka muistuttavat AMG:n jalostuksen tuloksista.

Kaiken takana on moottori

Hienovaraisuus kyllä häviää, kun kaasupolkimen upottaa pehmeään lattiaverhoiluun. AMG:n neljälitraista voisi kuvailla tähtimoottoriksi, mikäli termi ei olisi vakiintunut ilmailupuolella toisenlaisiin tarkoituksiin. Pyörintänopeusalueella 2750–4500 r/min käytössä on 900 newtonmetrin vääntö! Huipputehoa on komeat 612 hevosvoimaa. Se riittää työntämään 2070 kiloisen pitkäakselivälisen nelivetoauton sataseen 3,5 sekunnissa.

https://instagram.com/p/BW-hmVYnKW_/?taken-by=moottorimedia

AMG:n virittämä S 63 on mukavuusalueensa keskipisteessä rajoittamattomalla autobahnalla: arvokas V8:n jytinä siivittää auton hetkessä päin nopeudenrajoitinta, joka katkaisee leikin 250 kilometrin tuntinopeudessa (lisävarusteena 300 km/h). Mikäli maailmassa jokin paikka sallisi tällaisen vauhdin ylläpidon jatkuvassa matka-ajossa, onnistuisi se Mercedes-AMG:llä vaivatta. Auto etenee moitteettoman vakaasti ja hiljaisesti. Keskustelu kuljettajan ja takaistuimella rentoutuvan matkustajan välillä sujuu ilman minkäänlaista korotusta puheääneen: itse asiassa keskieurooppalaisilla moottoriteillä äänimaailmassa tuskin tapahtuu muutosta 220 kilometriin tunnissa asti. Senkin yläpuolella tuulensuhinat kasvavat hyvin vaimeasti.

Kokoisekseen ketterä

Pitkän ja painavan muskelisedanin vieminen vuoristotien mutkiin sen sijaan tuntuu ajatuksena suorannaiselta kiusanteolta. Yllätys on melkoinen, kun S 63 taittuu tiukempiinkin mutkiin eleettömästi, jopa neutraalisti. Muskeliautolta vaikuttanut AMG muuntuu tarpeen tullen sporttisedaniksi, toki hyvin kookkaaksi sellaiseksi.

Alusta perustuu Mercedes-Benzin Airmatic-ilmajousitukseen, jota on AMG:n toimesta hienosäädetty perusteellisesti. Iskunvaimennusta on muokattu, puslia jäykistetty ja etupyörien pystykallistumaa suurennettu. Ilmajousituksella myös vähennetään ajoneuvon kallistelua ja nyökkimistä jäykentämällä painonsiirron alaisia pyöriä. Jämäkämmän alustan aistii arkiajossa tavallista S-sarjalaista täristävämpänä kyytinä, mutta epämukavuudesta ei ole kyse. Vaihteiston tavoin kyse on enemmän mausteista kuin moitteista.

Sinänsä AMG-käsitellyssä S-sarjassa ei ole mitään järkeä. Jo kuutoskoneiset S-sarjan mallit tarjoavat erinomaisen suorituskyvyn: hitain dieselkin saavuttaa S63:n elektronisesti rajoitetun huippunopeuden. Perusmallit kuuluvat vieläpä maailman mukavimpien autojen harvalukuiseen joukkoon, josta AMG:n urheilualusta sulkee S 63:n ulos.

Silti Mercedes-AMG S 63:sta ei voi kuin ihailla. Se on täysin älytön yhdistelmä pehmeää nahkaa ja ärjyvää V8-voimaa. Se on oikea herrasmiehen hirviö.

Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen