Koeajo: riskejä ottamatta maasturijuhliin

Uusi Opel Grandland X tulee katumaastureiden kutsuille aika myöhään, mutta mukaan ehtii, koska katumaastureiden myyntiluvut nousevat joka vuosi melko tasaisesti. Hyvää: kattava perusvarustelu, tavaratilan käytännöllisyys, kilpailukykyinen hinnoittelu. Huonoa: varman päälle -ajattelu suunnittelussa, moottorivaihtoehtojen vähäisyys.

Opel Grandland X on uutuus, jonka koeajo Saksassa paljastaa, että Opel on askarrellut kilpailukykyisen maasturin. Se ei ole yhtä eloisa ja luonteikas kuin koeajoalueen parhaat viinit, mutta Grandland X napannee Suomessa melko sievän markkinaosuuden.

Uutuus on Opelin kolmas X-sarjalainen ja samalla sen katumaastureista suurin. Crossland X on lähes 30 senttiä ja Mokka X 20 senttiä lyhyempi, joten 4,5-metrinen Grandland X on selkeä isoveli.

Yhteisprojektina Peugeot 3008:n kanssa valmistettavaan Grandlandiin on etsitty kultaisen keskitien kautta monikäyttöisyyttä, jotta se istuisi sekä lapsiperheen että iäkkäiden kuluttajien autoksi. Ja oikeastaan kaikille siltä väliltäkin.

Auton suunnittelusta jää siksi vahva riskittömyyden tunne.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vain kaksi moottoria

Aluksi moottoreita on tarjolla vain kaksi. Turbon tukema 1,2-litrainen bensiinimoottori (130 hv, 230 Nm) maistuu koeajossa melko innokkaalta ja kyvykkäältä voimanlähteeltä. Se päihittää ajamisen ilossa 1,6-litraisen dieselin (120hv, 300 Nm).

Diesel on myös hiukan kalliimpi, mutta on sitkeämpänä vääntäjänä parempi valinta siinä tapauksessa, että tavaraa ja/tai ihmisiä on kyydittävänä jatkuvasti paljon.

Nelivetoa ei autoon saa. Molempiin moottoreihin on yhdistettävissä käsi- tai automaattivaihteisto.

Pehmeäksi säädetty jousitus vie lokoisasti yli tiestön epätasaisuuksien, mutta tuo samalla hieman kallistelua kaarteissa. Matkustamoon ei kuulu missään nopeuksissa häiritsevästi moottoriääniä, myös kolmisylinterinen bensaturbo elämöi hillitysti.

Älykäs vakionopeussäädin tekee ruuhkissa ajamisen vaivattomaksi, kun auto pitää turvavälit omatoimisesti.

Mukavasti tilaa

Pää-, hartia- ja jalkatilaa on keskimittaiselle koehenkilölle mukavasti, jopa takapenkin keskipaikka menettelee tasaisen lattian ansiosta. Panoraamalasikaton lisämaksulla valitseva menettää pääntilaa takapenkillä. Tavaratila (514/1 652 litraa) ei ole tämän autoluokan suurin, mutta ihan riittävän tilava ja pikatutkailun perusteella nokkelasti suunniteltu.

Lastauskorkeus on matala, ja takaluukku aukeaa jalkaa puskurin alla heilauttamalla Innovation-varustetason autoissa.

Koeajoautomme kaksihenkinen joukkue ei päässyt sopuun ergonomiseksi luvattujen AGR-etuistuinten todellisesta mukavuudesta. Julistamme ne täten suht´ mukaviksi puheenjohtajan äänin eli fifty-sixty. Etu- ja takaistuimiin saa lämmityksen, kuten myös ohjauspyörään.

Useimpien katumaastureiden tapaan kuljettaja saa loistavan näkyvyyden eteen ja sivuille. Taakse näkyy nihkeämmin, joten lisävarusteisia peruutustutkia, pysäköintiavustimia, panoraamakameraa ja sivupeilien katvehälytystä kannattaa harkita.

Konstailematonta tyyliä

Opel Grandland X ei edes yritä kilpailla premier-luokan autojen kanssa sisätilojen yksityiskohdissa. Kaikki on silti konstailemattomasti kunnossa, vaikka auton hintatasoa on selvästi pidetty kurissa vähän materiaaleista tinkimällä.

Varustelutasoja on kaksi: Enjoy ja Innovation.

Jo lähtötasoon eli Enjoyhin on mahdutettu esimerkiksi OnStar-palvelu, seitsentuumainen värikosketusnäyttö, bluetooth-valmius, kuusi kaiutinta, liikennemerkkien tunnistus, mukavuusistuimet, ohjauspyörän lämmitys, vakionopeussäädin ja kaistavahti – ostajan ei siis välttämättä tarvitse vilkuilla lisävarustepaketteja.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy