Koeajo: Royal Enfield Himalayan 450 – Mitä ihmettä? Intialainen adventurepyörä on oikeasti loistava

Royal Enfield on tehnyt adventurepyörän, joka haastaa selvästi kalliimmat kilpailijansa.

Kuljeskelen pitkin Tuusulassa sijaitsevan prätkäliikkeen pihaa ja katselen rivissä seisovaa vaaleanruskeaa adventurehenkistä pyörää. Kyseessä on intialaisen Royal Enfieldin versio pienestä seikkailupyörästä. Himalayan näyttää outolinnulta, mutta jollain tapaa kiehtovasti erilaiselta.

Royal Enfield on minulle tuttu merkki, mutta kokemukset ovat jääneet melko vähälle. Olen ajanut muutamaa mallia, ja ne ovat olleet joka kerta positiivisia kokemuksia. Olen kuullut Himalayanista paljon hyvää, mutta olen painanut ne jostain syystä villaisella.

Pienikuutioisten adventurepyörien herruudesta käydään valtaisan kovaa kädenvääntöä, sillä luokasta on muutamassa vuodessa kasvanut supersuosittu. Käytännössä jokaisella merkillä on luokkaan oma tulokas.

Kawasaki KLE 500, Suzuki DR-Z4S, BMW F450GS, CFMoto 450MT, KTM 390 Adventure, Benelli TRK 502 ja Honda CRF300 Rally ovat vain muutamia luokassa ostajia haalivia pyörämalleja. Tunku on siis kova ja luokka varsin kuuma.

Voisi kuvitella, että Intiasta ei tule kovinkaan vakavaa haastajaa, sillä vastassa on ikonisia japanilaisia ja eurooppalaisia valmistajia. Mutta kuinka väärässä sitä voikaan pitkän linjan prätkätoimittaja olla ennakkoluulojensa kanssa.

Intia ei ole moottoripyörävalmistajana maa, josta odottaisi laadukasta moottoripyörää, joka laittaa kampoihin länsimaisille tuotteille. Ensimmäinen mielikuva maasta on rennonpuoleinen hygienia ruoan suhteen ja erinäisten asioiden valmistaminen vanhoista autonrenkaista. Onkin hieman yllättävää, että Royal Enfield vakuuttaa kuskinsa heti ensimetreiltä.

Sherpa-moottori on Himalayanin sielu

Heti alkuun huomio kiinnittyy voimanlähteeseen. Se on yksisylinterinen ja nestejäähdytteinen moottori, joka on valmistajansa ensimmäinen tätä laatua. Siis moderni nestejäähdytetty versio. Moottori on nimetty oivallisesti Sherpa 450:ksi.

452-kuutioinen moottori tuottaa 40 hv ja 40 Nm. Lukemat ovat yksimukisesta voimanlähteestä hyvät, mutta niillä ei ole sen suurempaa merkitystä, vaan sillä millainen sen luonne on. Royal Enfield on onnistunut tekemään ensimmäisestä nestejäähdytteisestä moottoristaan väkevästi vääntävän ja sitkeän.

Royal Enfieldin uusi Sherpa 450 on moottori, joka kuvastaa hyvin Himalayanin luonnetta. Nimi viittaa Himalajan sherpoihin, eli vuoristo-oppaiksi tunnettuun kansaan, jonka tehtävänä on kuljettaa ihmiset ja varusteet vaikeakulkuisten reittien halki määränpäähänsä.

Sama ajatus näkyy myös moottorissa: kyse ei ole räjähtävästä suorituskyvystä, vaan sitkeästä ja helposti hallittavasta voimasta. Yksisylinterinen vetää vahvasti alakierroksilta, kestää kuormaa ja toimii rauhallisella tavalla, joka sopii pitkille siirtymille ja huonoille teille. Sherpa ei kuulosta nimeltä, joka on valittu sattumalta.

Nöyryytensä lisäksi moottori on erittäin johdonmukainen. Sen eväät on syöty ennen punarajaa, mutta sillä ei ole merkitystä, sillä se tekee juuri sen mitä lupaakin. Luonne sopii ennen kaikkea irtopäällysteellä ajamiseen, jossa Himalayan on kuin kotonaan.

Hiekalla Himalayan on helppo hallittava, sillä painopiste on alhaalla. Pyörä on eräänlainen adventuren ja scramblerin välimuoto, mikä näkyy ulkokuoressa, mutta tuntuu myös ajossa. Vaikka moottorissa ei ole valtavasti tehoa, voi pyörää silti ohjailla syöttämällä sitä takarenkaalle.

Koeajolla tarjoutui mahdollisuus vertailla Himalayania samaan aikaan Kawasaki KLE 500:n kanssa, ja intialaisten valmistama moottori on valovuoden parempi adventurepyörään. Valinta osuisi kiistatta Royal Enfieldiin Kawasakin sijaan – etenkin hiekalla.

Halpa hinta näkyy yksityiskohdissa

Huomio kiinnittyy moottorin lisäksi myös alustaan, josta löytyy hieman yllättäen laadukkaita komponentteja. Keula on Showan käsialaa, ja vastaavia etupamppuja löytyy monesta muustakin adventuremallista. Royal Enfield haluaa siis oikeasti haastaa kilpailijansa myös komponenttien näkökulmasta.

Alusta on aivan ujosti pintakova, mutta erittäin mukava. Etenkin hiekalla homma toimii moitteetta ja alusta kantaa painavammankin kuskin ilman ongelmia. Alusta ei pohjaa edes suuremmassa patikossa, mitä ei kyllä sopinut odottaa ennen koeajoa. Pyörä on erittäin vakaa ja helppo hallittava. Olen suoraan sanoen hämmentynyt.

Kyyti on vakaata myös asfaltilla. Pyörä käyttäytyy hyvin loogisesti ja rauhallisesti mutkatiellä. Moottorissa riittää potkua myös moottoritiellä, vaikka huiput eivät toki yllä isompien pyörämallien tasolle. Motarien kesärajoitukset eivät kuitenkaan tuota ongelmia, vaan pyörä jaksaa kirnuta 120 km/h vauhteja tuosta noin vain.

Alusta, moottori ja ajomukavuus ovat kohdallaan, mutta jossain halvan hankintahinnan pitää näkyä. Royal Enfieldin kohdalla säästökuuri on iskenyt muotoiluun, vaikka intialaisvalmistaja onkin haalinut helmoihinsa insinöörejä muilta valmistajilta. Pyörä on silti hieman kirveellä veistetyn näköinen.

Sama pätee katkaisijoihin ja elektroniikan toimintaan. Vilkut jäävät helposti päälle, sillä kytkin on täysin tunnoton. Sama pätee vaihdepolkimeen, joka ei juuri anna kuskille palautetta siitä mitä askissa tapahtuu. Vaihteet eivät loksahda paikalleen, vaan menevät ääneti sisään. Se ei ole vain hyvä asia.

Myös ajotilojen vaihtaminen on typerästi toteutettu. Kun kahden ajotilan välillä yrittää liikkua ajaessa, pyörä ilmoittaa, ettei se ole mahdollista tällä ajosyklillä. Se siis vaatii pysähtymisen tai vastavuoroisesti sen, että kuski antaa pyörän rullata kytkin pohjassa. Jälkimmäisen metodin opin intialaisen kuskin tekemästä somevideosta.

Mittaristo on sinänsä ihan kiva, mutta säätimet ovat niin onnettomat, että sen tarjoama informaatioarvo laskee olemattomiin. Tässä yksi kehityksen paikka, joka saisi pyörän vaikuttamaan vieläkin paremmalta. Toki hinnan pitää näkyä jossain.

Himalayanissa ei ole lainkaan luistonestoa, mikä on järkevä valinta, sillä moottori ei ole mikään tajuton voimanpesä. Takarengasta ei saa ilman vakavaa yritystä sutimaan asfaltilla ja hiekalla sen tuleekin lyödä joutavaa. Takarenkaan ABS laitetaan puolestaan pois ajotilanapista painamalla. Eli performance-ajotila päälle ja takanakki lukkoon.

Koeajon aikana Himalayan voitti prätkätoimittajan sydämen puolelleen rehellisellä luonteella ja uskomattoman hienolla moottorilla. Ennakkoluulot intialaista moottoripyöräteollisuutta vastaan laskivat kertaheitolla murto-osaan aiemmasta. Toisaalta Bajaj Motors omistaa tätä nykyä KTM:n, joten kaksipyöräisissä maa alkaa olla entistä suurempi peluri.

Intialaisen prätkämerkin suurin haaste Euroopassa tulee olemaan mielikuvien uudelleen luominen, sillä tuotteesta homma ei ainakaan pikkuluokan adventuremallissa jää kiinni. Himalayan 450 on yksi luokkansa parhaista pyöristä. Hinta-laatu-suhteen puolesta se on kiistaton ykkönen, sillä 7590 euroa on pilkkahinta näin hienosta pyörästä.