Koeajo: uusi aluevaltaus – MAN TGE 3.180

Nyt MAN:in rattiin pääsee henkilöautokortilla. Hyvää: ajettavuus maantiellä, suorituskyky, taloudellisuus, viimeistely, kuskin paikka. Huonoa: pitkäakselivälisen version kankeus kaupungissa.

Kuorma-autoistaan tunnettu MAN laajentaa mallistoaan pakettiautoihin. Projekti ei ole ollut kovin vaativa, vain maski ja ratti on vaihdettu Volkswagen Crafteriin. Yhteistyö johtuu tietysti Volkswagenin MAN-omistusosuudesta. Crafterit ja TGE:t valmistetaan rintarinnan upouudessa tehtaassa Puolassa. Yhteisvalmistus Mercedes Sprinterin kanssa on historiaa.

MAN TGE on ominaisuuksiltaan ja mallistoltaan niin yhtenevä Crafterin kanssa, että lukemasi jutut Crafterista ja oma koeajosi pätevät edelleen. MAN:in rattiin pääseminen kuitenkin syyhytti, ruinasimme ajoon maahantuojan myydyimmäksi povaaman version; sekä pituudeltaan että korkeudeltaan kolmesta vaihtoehdosta keskimmäinen umpikori etuvedolla, kahdeksanvaihteisella automaatilla ja tehokkaimmalla moottorilla.

Etuvetoinen perusmalli

Ranskalaisten valmistajien isot pakettiautot ovat jo pitkään olleet etuvetoisia. Etuvedon suurin hyöty näkyy kuormatilassa, lattia on alempana, lastaus helpottuu ja seisomakorkeutta jää enemmän. Rakenne on kevyempi ja hyötykuorma suurempi. Saksalaiset valmistajat ovat vannoneet takavetoisen parempaan ketteryyteen, ajettavuuteen ja konstruktion kestävyyteen. Nyt kuitenkin Volkswagenin ja MAN:in kanssa yhtä aikaa myös Mercedes-Benz Sprinterin perusmallit ovat vaihtuneet etuvetoisiksi.

Kokonaan kelkkaa ei ole kuitenkaan käännetty, koko kolmikon saa myös taka- tai nelivetoisena. Kokonaan erilaiset voimalinjat ja alustaratkaisut sotivat nykyistä suurten sarjojen ja tiukan kulukurin trendiä vastaan. Vain keveimmät kolmitonniset ovat pelkästään etuvetoisia ja puolestaan viisitonniset kuorma-autot saa vain takavedolla. Etu- ja nelivetoisessa moottori on nokalla poikittain, mutta takavetoisessa pitkittäin.

Kaikki moottorit kaksilitraisia

TGE:n moottori on aina kaksilitrainen nelisylinterinen diesel, neljänä eri tehoversiona. Perusmoottori on etuvetoisessa 102-hevosvoimainen ja takavetoisessa puolestaan 122. Tehokkaammat (140 ja 177 hv) versiot saa kaikkien vetotapojen kanssa. Vaihteistoksi on tarjolla joko kuusivaihteinen manuaali tai kahdeksanvaihteinen perinteinen automaatti.

Koeajoauton tehokkain moottori pärjää täydellä kuormalla ja hätäisemmänkin kuskin käskettävänä. Kevyellä kuormalla tehoa on ylenpalttisesti, mutta sujuvatoiminen automaatti selviää kiihdytyksistä eleettömän vaivattomasti, vaikka pykäliä on kelattavana kahdeksan. Melutaso pysyy vaimeana, vain karkeimmalla asfaltilla rengasmelu tunkeutuu sisälle. Kulutuslukeman saa pysymään kympin alapuolella aivan raskainta käyttöä lukuun ottamatta.

Laaja mallisto

TGE-mallisto on luonnollisesti yhtenevä Crafterin kanssa. Kokonaispainoluokkia on neljä, 3 – 5,5 tonnia. Umpikorimallien kuormatilavuudeksi tulee 10-18 kuutiota ja kantavuudeksi pakettiautona 1000 – 1500 kg, kuorma-autona lähes tuplaten. Alustalle saa pisimmillään viisimetrisen lavan tai päällirakenteen. Miehistöohjaamo- ja bussimallien lisäksi on tarjolla alustat myös retkeilyautojen valmistajille.

Perusvarustus on jo riittävä ja erotuksena Crafterista törmäysvaroitin ja hätäjarrutusavustin kuuluvat vakiovarustukseen selityksenä vähän kalliimmalle hinnalle. Lisävarustelumahdollisuuksia on runsaasti. Sähköiseen ohjaustehostimeen vaihtaminen on mahdollistanut henkilöautoista jo tutut elektroniset avustimet. Saatavana on vaikkapa aktiivinen vakionopeudensäädin, kaistavahti ja perävaunun huomioiva pysäköintiavustin. Samalla yhteydenpito- ja viihdelaitteet on päivitetty.

Tyytyväinen kuljettaja

Kuljettajan työskentelyolosuhteet on hiottu kohdalleen. Tilaa on riittävästi pitkälle kuskille, ajoasento on luonteva ja istuin muotoiltu tukevaksi. Ohjaamoon nousu on helppoa ja leveys riittää kolmellekin. Kojelauta on suoralinjainen ja selkeä toiminnoiltaan. Leveys vaatii kurottelua, mutta tärkeimmät säädöt löytyvät ratistakin. Säilytyslokeroita on runsaasti ympäri ohjaamoa, katon rajassa, kojelaudan päällä, ovissa ja istuimien alla.

Testiajoon lähdössä koeajoyksilön ikävin puoli selviää jo pihassa. Keskipitkän mallin lähes metrin jatkopala on kokonaan akselien välissä. Akseliväliä on siis hulppeat 4,5 metriä, joka suurentaa kääntöympyrää pienen henkilöauton verran ja aiheuttaa oikomisellaan noloja kanttariin osumisia. Tiukoista kulmista TGE on työläs pujoteltava kevyestä ohjauksesta, kameroista ja avustimista huolimatta.

TGE paikkaa mielipahaa tien oietessa, vakaa ajettavuus herättää luottamusta. Sähkömekaanisesta ohjauksesta on saatu tarkka ja tunnokas henkilömalleilla kerättyjen kokemusten ansiosta. Kantava jousitus paranee kuorman kasvaessa. Uutena pakettiautotulokkaana MAN:illa on onnistuttu kerralla Volkswagenin kokemusta hyödyntäen. Mercedeksen Sprinterin hallitsema isojen pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen luokka on saanut varteenotettavan haastajan.

Teksti ja kuvat: Petri Munukka