Liikenne 12.4.2019
Eläinkolarista keskimäärin 3 100 euron vakuutuskorvaus – lääkkeeksi tarjotaan luoteja
Vakuutusyhtiö Ifin tilastoista selviää, että autoilijan riski törmätä eläimeen on kasvanut Etelä-Suomessa kolmessa vuodessa lähes 50 prosenttia ja Keski-Suomessakin noin 30 prosenttia.
Peurojen määrä Suomessa on kasvanut räjähdysmäisesti, mikä näkyy riistaliikenneonnettomuuksien määrissä ja vakuutusyhtiöiden korvaamien eläintörmäysvahinkojen nopeana kasvuna.
Suurriistakeskuksen mukaan viime vuonna liikenteessä tapahtui yli 12 000 riistaonnettomuutta. Selvästi eniten onnettomuuksia aiheuttivat peurat. Listan seuraavilta sijoilta löytyvät kauriit ja hirvet.
– Kun aiemmin autoilijan suurin huolenaihe olivat hirvet, ovat peurat ajaneet tässä suhteessa kirkkaasti ohi. Peurojen määrä onkin ollut hurjassa kasvussa: sen arvioidaan tuplaantuneen kymmenessä vuodessa 100 000 yksilöön, sanoo Ifin autovakuutusten vakuutuspäällikkö Johanna Johansson.
Vahingot painottuvat etelään
Vakuutusyhtiöissä peurojen määrän lisääntyminen näkyy korvattavien eläintörmäysvahinkojen nopeana kasvuna. Samalla vahinkojen painopiste on siirtynyt entistä etelämmäksi alueille, joissa peuratiheyskin on suuri.
– Ifin tilastojen mukaan Etelä-Suomessa autoilijan riski törmätä eläimeen on kolmessa vuodessa kasvanut lähes 50 prosenttia ja keskisessä Suomessakin noin 30%. Erityisen alttiita eläintörmäyksille ovat tilastojemme valossa nuoret kuskit, Johansson sanoo.
Sen sijaan Pohjois-Suomessa vastaavaa kasvua eläintörmäysvahingoissa ei ole Ifin tilastoissa nähtävissä. Johanssonin mukaan tämä selittyy sillä, että pohjoisempi Suomi on olosuhteidensa vuoksi säästynyt peurojen invaasiolta.
Peurakolareissa autoihin tulee tyypillisesti peltivahinkoa. Henkilövahingot jäävät onneksi yleensä hirvikolareita vähäisemmäksi.
– Vakavien henkilövahinkojen riski kasvaa etenkin silloin, kun eläin tulee törmätessä auton ikkunasta sisään tai törmäys saa auton sinkoamaan ulos tieltä, Johansson sanoo.
Ifin eläinkolarin ajoneuvoille aiheuttamista vaurioista maksama korvaus on keskimäärin 3 100 euroa.
Metsästyksen lisääminen vähentäisi kolareita
Tilastojen valossa hirvionnettomuudet ovat vähentyneet 2000-luvun huippuvuosista, kun hirvikanta on pienentynyt. Peurat ovat sen sijaan tulleen jäädäkseen, ja niin myös peurakolarit. Suurpetojen puuttuessa metsästys on tehokkain keino hillitä peurojen määrän kasvua.
Voimakkaasti kasvavan peurakannan kasvun taittaminen edellyttäisi Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 56 000 peuran kaatamista vuodessa. Peurakanta kasvaa noin 10 000 yksilöllä vuosittain.
– Peuran metsästyksen lisääminen olisi liikenneturvallisuuden ja kolarien vähentämisen kannalta toivottava suunta. Tosiasia on, että peurakolareiden määrä todennäköisesti kasvaa edelleen, ellei peurakantaa säännellä metsästyksellä, Johansson toteaa.
Lähde: If Kuvitus: Moottorin arkisto / Antti Hentinen ja Aake Kinnunen
Eläinkolarin jälkipyykki
Ilmoita vahingosta hätäkeskukseen 112 heti vahinkopaikalta, jos joku on loukkaantunut.
Ilmoita aina törmäyksestä hirveen tai jos on epäilys, että eläin on loukkaantunut törmäyksessä.
Jos eläin jää tielle, varoita muuta liikennettä hätävilkuilla ja varoituskolmiolla.
Jos eläin on ajoradan ulkopuolella, merkitse törmäyskohta näkyvästi poliisia ja riistanhoitoyhdistystä varten tai ilmoita tarkat GPS-koordinaatit.
Tarpeen vaatiessa kärsivän eläimen lopettaminen on hoidettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Muista kuitenkin, että loukkaantunut suurpeto on vaarallinen.
Poliisi vastaa isompien loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten auttamisesta. Älä poistu autosta ennen avun tuloa.
Kun pääset turvallisesti pois tapahtumapaikalta, tee vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön.
Lähde: If
