Kinkkutemppu joulupöydässä – paistorasvasta dieseliä hyväntekeväisyyteen
Kinkkutemppu-kokeilu haluaa kiertotalouden nimissä siivun suomalaisten joulupöydän ykkösherkusta.
Jouluinen kiertotalouskokeilu Kinkkutemppu toivoo suomalaisilta rasvaisia lahjoituksia. Mielenkiinnon kohteena on vain ja ainoastaan kinkunpaistosta syntyvä rasva, josta on tarkoitus valmistaa hyväntekeväisyyteen luovutettavaa dieseliä.
Kinkkutemppu on Kemianteollisuuden edunvalvontajärjestön ideoima kokeilu, johon on houkuteltu mukaan melkoinen joukko yrityksiä ja järjestöjä. Osallistumismuotona on lähinnä oman osaamisen luovuttaminen kokeilun käyttöön kierrätyspolttoaineen valmistusprosessin eri vaiheissa.
Ilman suopeasti suhtautuvia ja rasvaa lahjoittavia kotitalouksia pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa toteutettava kokeilu ei kuitenkaan onnistu.
Taloudellista hyötyä ei ole luvassa
Kinkkutempusta on luvassa taloudellista hyötyä vain lahjoitettavan dieselin saavalle hyväntekeväisyystaholle. Hyväntekeväisyyskohdetta ei ole vielä paljastettu. Dieseliä on tavoitteena valmistaa lahjoitettavaksi sen verran, että se riittää henkilöautolla maapallon ympäriajoon kolmesti.
Muiden kokeiluun osallistuvien porkkanana hankkeessa on sen myötä saatava mahdollinen julkisuus sekä kiertotalouden toiminnasta ammennettava oppi. Kuumaa kinkkurasvaa purkittaville kotitalouksille luvassa on hyvää mieltä.
– Yksikään kumppaneista ei odota hyötyvänsä tästä mitään rahallisesti, vaan kaikki lähtivät mukaan kokeilumielessä. Halusimme tehdä harjoituksen, jonka avulla voisimme testata kiertotalouden toimivuutta ja sitä, miten erilaisia materiaalivirtoja voidaan hyödyntää, kertoo huoltovarmuuden suunnittelusta vastaava Kemianteollisuuden valmiuspäällikkö Petri Ahola-Luttila.
Seitsemän miljoonan kilon kinkkupotti
Suomalaisen joulupöydän ykkösherkun paikkaa pitävää kinkkua kypsennetään joka joulu peräti seitsemän miljoonaa kiloa.
Kinkunpaistossa irtoavan rasvan tarkkaa määrää voi vain arvioida. Kemianteollisuuden kertoman mukaan kuuden kilon kinkusta tiristettävästä rasvasta voidaan valmistaa sen verran uusiutuvaa diesel-polttoainetta, että matkaa taittuu henkilöautolla noin kolme kilometriä.
Kinkkutemppu-kampanjan mukaan rasvajätteestä tuotetun polttoaineen hiilijalanjälki on tavalliseen fossiiliseen dieseliin verrattuna jopa 90 % pienempi.
Tempauksella halutaan tuoda kiertotaloutta lähemmäksi ihmisten arkea ja havainnollistaa, kuinka jätteitä voidaan käyttää uudelleen ja valmistaa uusia tuotteita, tässä tapauksessa uusiutuvaa dieseliä.
Luvassa tiskiä ja rekkarallia
Kinkkutemppu-kampanja synnyttää sen hyötyjä osaltaan nakertavan rekkarallin.
Kemianteollisuuden kertoman mukaan yhteistyökumppaneista Lassila & Tikanoja toimittaa tarvittavat rasvan keräysastiat ja vastaa rasvojen kuljetuksesta, Honkajoki Oy käsittelee kerätyn rasvan tuotantoon sopivaksi ja lopulta Neste valmistaa siitä dieseliä Porvoon jalostamollaan muiden jätteiden ja tähteiden rinnalla. Lopuksi valmis, osin kierrätysrasvasta valmistettu polttoaine on vielä toimitettava tankattavaksi liikenneasemille.
Vesilaitosyhdistys on kampanjassa mukana muistuttamassa, että kinkunpaistorasvaa ei pidä kaataa viemäriin. Kierrätyskokeilua varten pestävien maitopurkkien myötä syntyvä jätevesi on viemäriin päätyvän rasvan aiheuttamia tukoksia pienempi paha.
– Olisikohan kansantaloudellisesti ja -terveydellisesti parempi, että kaikki kinkkurasva laitetaan leivälle ja kastikkeeseen, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen pohtii kokonaisuutta tarkasteltuaan.
Rasva valmistellaan palautuskuntoon seuraavasti:
- Avaa ja huuhtele tyhjä maitopurkki.
- Laita purkki tiskialtaan pohjalle.
- Kaada rasva varovasti tölkkiin.
- Sulje tölkki esimerkiksi teipillä.
- Anna rasvan hyytyä viileässä ja vie se lähimpään keräyspisteeseen.
Kinkkurasvan keräyspisteet perustetaan K-ruokakauppojen ja Nesteen liikenneasemien yhteyteen.
www.kinkkutemppu.fi
