Liikenne | Tieliikennelaki | 15.12.2017

Sulkuviiva muuttumassa keltaisesta valkoiseksi – mutta tarvitseeko robottiauto sitä?

Ajokaistat erottava ja ohituskieltoa osoittava keltainen sulkuviiva maalataan jatkossa tiehen valkoisella värillä, mikäli hallituksen 23. marraskuuta antama esitys uudeksi tieliikennelaiksi menee eduskunnassa läpi.

Nykyisen tieliikennelain puitteissa sulkuviiva on keltainen, kun se erottaa eri liikennesuunnat toisistaan, ja valkoinen, kun se erottaa samansuuntaisia ajokaistoja.

Taustalla on kansainvälinen liikennemerkkejä ja -opasteita koskeva yleissopimus, jonka tarkoituksena on ollut helpottaa tieliikennettä ja lisätä liikenneturvallisuutta yhtenäistämällä liikennemerkit ja niissä olevat tunnukset sekä liikenneopasteet ja tiemerkinnät.

Jotta mahdollisimman moni maa hyväksyisi sopimuksen, se sallii joitakin poikkeamia – esimerkiksi juuri tiemerkinnät voivat olla maalattu joko valkoisella tai keltaisella värillä.

Kuten tiedetään, Suomi kuuluu sulkuviivan osalta tuohon keltaiseen kerhoon. Lähes kaikissa muissa EU-maissa sen sijaan käytetään yksivärijärjestelmää, missä ajoradan keskilinjan kaikki pysyvät tiemerkinnät ovat valkoisia.

Hallituksen tuore esitys kuitenkin sisältää ”toteuttamisvaihtoehdon”, missä sulkuviivan ja sitä edeltävän katkoviivan (viralliselta nimeltään varoitusviiva) vaihdettaisiin myös meikäläisillä teillä keltaisesta valkoiseksi.

Keltaisen edut myönnetään

Kun uuden tieliikennelain esitysluonnos kiersi lausuntokierroksella viime keväänä, sulkuviivan valkoista väriä vastustivat useat asiantuntijatahot – muiden muassa Autoliitto, Liikenneturva ja poliisi.

Perustelut ovat näillä kaikilla kolmella kuta kuinkin yhteneväisiä, ja myös ytimekkäitä. Suomen talviolosuhteissa keltainen sulkuviiva erottuu lumen alta paremmin, joten sen käytöstä ei tulisi luopua.

Myös hallituksen esityksessä myönnetään suoraan, että kuljettaja erottaa keltaisen sulkuviivan helpommin valkoisten tiemerkintöjen joukosta, ja että talvella tietyissä oloissa keltainen näkyy lumen alta valkoista paremmin. Esityksen mukaan ”voidaan otaksua”, että kuljettajat lisäksi kunnioittavat keltaista sulkuviivaa valkoista enemmän.

Mutta kuten sanottua, valkoisen viivan hyödyt näyttävät nyt kumonneen keltaisen edut. Hallituksen esityksen mukaan valkoisen värin käyttöä puoltaa sen parempi paluuheijastavuus erityisesti märkänä, ja keltaista on myös vaikea tunnistaa pimeällä keltaiseksi.

Esityksessä painotetaan sitäkin, että keskialueen merkintöjen värin vaikutusta liikenneturvallisuuteen on vuonna 2003 tehtyjen asiantuntija-arvioiden mukaan vaikea arvioida luotettavasti.

Kustannussäästöä – mutta mistä?

Eräs mielenkiintoinen valkoisen värin peruste hallituksen esityksessä on, että käyttämällä vain yhtä väriä tiemerkintöjen kustannuksia voidaan alentaa, koska ”keltainen tiemerkintämateriaali on arvioiden mukaan kalliimpaa kuin valkoinen”.

Tien päällä paljon aikaa viettävä hymähtää tässä kohtaa, koska suomalaiset tiemerkinnät ovat tunnetusti monin paikoin varsin kuluneessa kunnossa. Kustannuksia säästetään siis jo nyt kaiken aikaa – autonkäyttäjien riesaksi.

Ja kun reuna- ja/tai kaistaviivat eivät näy kunnolla tai ne ovat kadonneet kokonaan, esimerkiksi Moottorin tekemien koeajojen perusteella se katkaisee uusimmissa autoissa käytettävien kaistavahtien tai kaistallapitoavustimien toiminnan.

Nämä järjestelmät kun käyttävät hyväkseen autoon liitettyä kameraa, joka kaistaviivoja kuvaamalla pitää auton itsestään oikealla linjalla – ilman, että kuljettaja koskee ohjauspyörään.

Robottiautot edellä

Tästä päästään valkoiseen sulkuviivaan siirtymisen toiseen painavaan perusteluun, nimittäin autonomisiin autoihin. Hallituksen tiedotteessa uuteen tieliikennelakiin liittyen sanotaan suoraan, että konenäkö erottaa valkoisen värin keltaista paremmin.

Vaikuttaa siltä, että liikenneministeriössä tämä autonomisen ajamisen peruste on katsottu tärkeäksi, ellei jopa tärkeimmäksi – ainakin se nostetaan ensimmäisenä esiin, kun viime kevään lausuntokierroksen tuloksia käydään hallituksen esityksessä läpi.

Tieliikenteen tietokeskus, Autoalan keskusliitto ja Autotuojat kannattivat lausuntokierroksella valkoiseen siirtymistä vedoten siihen, että lainsäädännön tulisi vastata mahdollisimman hyvin autonomisen liikenteen tarpeisiin.

Perusteena edellä mainitut instanssit käyttävät myös sitä, että koska tiemerkintöjen kansainvälisesti käytetyin väri on valkoinen, kameratekniikkaan nojaavaa teknologiaa on sopeutettu erityisesti tuon värisiin tiemerkintöihin.

Vasta tämän jälkeen puidaan valkoista viivaa vastustavia lausuntoja. Esityksessä mainitaan näistä vain Liikenneturvan ja Riihimäen kaupungin lausunnot, sen sijaan Autoliiton ja poliisin mielipiteitä ei ole katsottu tarpeellisiksi enää kerrata.

Kamera kuin ihmissilmä

Mutta onko sulkuviivan värillä oikeasti merkitystä autonomisesti liikkuvalle autolle?

VTT:n erikoistutkija Matti Kutila, joka kehittää robottiautojen tekniikkaa ja jolla on pitkä kokemus teollisuuden konenäköjärjestelmistä, pitää valkoisen värin merkitystä hieman yliarvioituna.

– Harmaasävykamerat, joita useat autonvalmistajat käyttävät, näkevät keltaisen ja valkoisen suurin piirtein samanlaisena, Kutila viittaa näiden kameroiden mustavalkoiseen maailmaan.

Värikamerat yleistynevät tulevaisuudessa myös autoissa, mutta nekään eivät Kutilan mukaan keltaista välttämättä tarvitse.

– Värikameratkaan eivät kovin hyvin erota esimerkiksi pimeällä, onko viiva keltainen vai valkoinen. Kamerat käyttäytyvät tässä asiassa samoin kuin ihmissilmä. Sama pätee lumen alta näkyvään viivaan, eli kamerakin näkee sen keltaisena vähän paremmin. Tosin viivan likaisuus heikentää vaikutusta, Kutila analysoi.

Viivojen kuluneisuus ratkaisevaa

Sen sijaan ministeriön maininnan valkoisen paremmasta paluuheijastavuudesta Kutila kyllä allekirjoittaa – ero tosin on hänen mielestään ”merkityksellinen, muttei merkittävä”.

Kutilan mukaan kaistaviivojen kunto on kuitenkin autonomisten autojen kannalta ratkaisevin tekijä, jos ajoneuvon järjestelmä on kamerapainotteinen. Viivojen näkymättömyys suomalaisilla teillä on noussut VTT:lläkin keskusteluissa esiin.

– Kamerapohjaisissa järjestelmissä akilleenkantapäänä ovat nimenomaan lumen peitossa olevat, likaiset tai kuluneet tiemerkinnät. Näiden merkitys on selvästi väriä suurempi, Kutila huomauttaa.

Eikä itsestään kulkeva robottiauto sitä paitsi edes nojaa toiminnassaan pelkkiin kameroihin. Tarkka paikannusjärjestelmä ja kehittyneet kartat sekä radiotaajuuksien ynnä laserkameroilla tuotetun kolmiulotteisen maiseman avulla suunta säilyy tarvittaessa ilmankin.

– Kaikkiaan voi sanoa, että valkoiseen väriin siirtymisestä ei ole automaattiautoille mitään haittaa, joskaan ei merkittävästi konkreettista hyötyäkään, Kutila summaa.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Lauri Ahtiainen