Liikenneympyrä on risteystyyppinä erinomainen

Liikenneympyrät lisäävät liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Varmistathan kuitenkin, että kyseessä varmasti on sellainen.

Liikenneympyrät ovat risteystyyppinä turvallisia ja toimivia. Ne pakottavat jokaisen hiljentämään ajonopeutta, jolloin aikaa havainnointiin, arviointiin ja ajatteluun jää enemmän.

Mahdolliset onnettomuudet liikenneympyröissä ovat pääsääntöisesti kiilaamistyyppisiä ja tapahtuvat melko pienillä nopeuksilla. Näin selvitään usein pelkillä peltivaurioilla vakavien henkilövahinkojen sijaan.

Liikenneympyrän tunnistaa ”Pakollinen kiertosuunta” -liikennemerkistä (D2), jolla tieliikennelain mukaan osoitetaan ajoneuvolle sallittu ajosuunta ajoradalla liikenneympyrässä. Merkin tulisi olla aina ajoradan oikealla puolella, mutta se voidaan lisäksi sijoittaa myös ajoradan vasemmalle puolelle.

Lainsäädäntö ei tunne ”kiertoliittymiä”

Usein kuulee liikenneympyröistä puhuttavan ”kiertoliittyminä” – valitettavasti hyvin virallisissakin yhteyksissä, kuten suunnitteluohjeissa tms. Nykyinen lainsäädäntömme ei kuitenkaan tunne ”kiertoliittymä” -käsitettä, vaan siellä puhutaan liikenneympyröistä. ”Kiertoliittymä” on liikennesuunnittelijoiden ammattijargonia, jollaista ei mielestäni tulisi käyttää ollenkaan.

Itse olen aina välttänyt tuon ”kiertoliittymä” -termin käyttöä. Paitsi siksi, ettei lainsäädäntö tunne sitä, myös siksi, että käsitteet ”kiertoliittymä” ja ”kiertoristeys” menevät herkästi ihmisillä sekaisin. Ne ovat kuitenkin kaksi täysin eri asiaa. Tästä johtuen tässäkin artikkelissa puhun ”liikenneympyröistä” silloin, kun sellaista tarkoitan.

Väistämissääntöjä ja ajolinjoja

Yksikaistaista liikenneympyrää lähestytään ajoradan oikeaa reunaa. Varsin usein ennen ympyrään ajoa ylitetään suojatie. Autoilijan on annettava esteetön kulku jalankulkijoille, jotka ovat suojatiellä tai pyrkimässä sille.

Liikenneympyrään saavuttaessa on pääsääntöisesti väistämismerkki. Mikäli tämä merkki on sijoitettu ennen pyörätien jatketta, pitää ajorataa pitkin ympyrää lähestyvän väistää myös pyöräilijöitä ja mopoilijoita (mikäli mopoilu on kyseisellä pyörätiellä sallittua).

Tässä onkin varsin yleinen vaaranpaikka, jos ajorataa pitkin lähestyvän ajoneuvon kuljettaja keskittyy havainnoimaan ainoastaan vasemmalle eikä hahmota sitä, että myös oikealta voi lähestyä kevyttä liikennettä.

Kun kevyt liikenne on havainnoitu ja väistetty, on vielä syytä varmistaa, onko ympyrää pitkin tulossa väistettäviä. Paitsi ympyrään, on syytä havainnoida myös omaa liittymiskohtaa edeltävään liittymään, josta saattaa singahtaa auto ympyrään aika-ajoin varsin vauhdikkaastikin.

Yksikaistaisessa liikenneympyrässä kierretään ulkoreunaa. Tämä perustuu siihen, että ympyrässä ajetaan joko suoraan siellä kierrettäessä tai käännytään oikealle sieltä poistuttaessa. Oli kyseessä kumpi tahansa, on ajoneuvon paikka tavallisella tielläkin ajoradan oikeassa reunassa.

Ympyrään tulevilla on pääsääntöisesti väistämismerkit, jolloin ympyrässä kiertävien ei pitäisi väistää heitä, ellei kyseessä ole hälytysajossa oleva hälytysajoneuvo. Liikenneympyrään saapuvalle asetettu väistämismerkki tuo väistämisvelvollisuuden myös ympyrässä ajavaa kaistanvaihtajaa kohtaan. Tätä ei kuitenkaan pidä sekoittaa tilanteeseen, jossa kaksi autoa kiertävät ympyrässä eri kaistoja ajaen – silloin kaistanvaihtaja on sääntöjen mukaan väistämisvelvollinen.

Joissakin tapauksissa rajanveto siitä, onko kyseessä toisen auton liittymistilanne ympyrään vai kahden ympyrässä ajavan auton välinen kaistanvaihtotilanne, voi olla hankalaa. Syyllisyyskysymykset ratkotaan vahingon satuttua tapauskohtaisesti eri oikeusasteissa. Parasta tietenkin olisi, että vahingoilta vältyttäisiin kokonaan – juuri siksi erityistä varovaisuutta tarvitaan.

Ympyrästä poistuttaessa on väistettävä kevyttä liikennettä. Ajonopeuden ja turvavälin tulee liikenneympyrässäkin olla sellaisia, että väistäminen saadaan tehtyä ilman rajua jarrutusta sen enempää itseä kuin takana ajavaakaan yllättämättä.

Vilkkua näytettävä oikein

Liikenneympyrään ajetaan ilman suuntamerkkiä, ellei ole poistumassa heti ensimmäisestä liittymästä eli kääntymässä ympyrän lähestymissuunnasta katsottuna oikealle. Mikäli on tarkoitus poistua heti ensimmäisestä liittymästä, on suuntamerkki syytä kytkeä oikealle jo hyvissä ajoin ennen ympyrään ajoa.

Kun ympyrästä aiotaan poistua, näytetään suuntamerkkiä pääsääntöisesti oikealle. Suuntamerkki kytketään hyvissä ajoin eli välittömästi, kun väärinymmärtämisen mahdollisuutta ei enää ole. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vilkku laitetaan päälle jo poistumista edeltävän liittymän kohdalla heti, kun sen poistumiskohta on ohitettu.

Suuntamerkki pidetään päällä, kunnes poistuminen on tapahtunut eli liikenneympyrästä on ajettu kokonaan ulos. Vilkku siis otetaan pois vasta suojatien tai pyörätien jatkeen jälkeen, mikäli jompikumpi ympyrän yhteydessä on.

Vasemmalle liikenneympyrässä vilkutetaan vain muutamassa melko harvinaisessa tapauksessa:

• Jos ympyrässä on useampi kaista ja on aikomus vaihtaa sisemmälle kaistalle.
• Liikenneympyrän kiertotilan keskelle jäävältä alueelta lähtee ajoramppi vaikkapa pysäköintihalliin, milloin luonnollisesti kerrotaan poistumisaie ympyrästä näyttämällä suuntamerkkiä vasemmalle.
• Jokin liikenne-este pakottaa siirtämään autoa sivusuunnassa vasemmalle ympyrän kiertotilassa.

Entä jos kaistoja on kaksi tai useampia?

Kaksi- tai useampikaistaisessa liikenneympyrässä suuntamerkin käyttö ja väistämissäännöt menevät pääpiirteittäin samalla tavalla kuin yksikaistaisessakin. Omaan ajosuuntaan jatkuva kaista tulisi valita mahdollisuuksien mukaan jo hyvissä ajoin ennen ympyrään ajoa. Ajolinja on hyvä valita mahdollisimman tarkasti oman ajokaistan keskeltä.

Kaistanvaihto ympyrässä on hankalaa ja monissa tilanteissa myös vaarallista. On toki olemassa sellaisia toteutuksia, joissa näin on välttämätöntä toimia, jotta pääsee ryhmittymään poistumista varten ulommaiselle kaistalle. Tällöin on tärkeää havainnoida huolellisesti, ettei rinnalla ole ketään eikä joku ole tulossa liittymästä samanaikaisesti ympyrään.

Kaistanvaihdossa tarvitaan huolellisuutta ja varovaisuutta siitä huolimatta, että ympyrään väistämismerkin takaa tulevalla on väistämisvelvollisuus ympyrässä kiertävää kaistanvaihtajaa kohtaan.

Millainen on kiertoristeys?

Jutun alussa perustelin, etten halua käyttää liikenneympyröistä lainsäädännössäkin tuntematonta ”kiertoliittymä” -termiä, joka helposti sekoitetaan kiertoristeykseen. ”Kiertoristeystäkään” ei sellaisenaan löydy lakitekstistä, mutta kyseiselle risteystyypille ei löydy mitään muutakaan ns. virallista termiä.

Ulkoisesti kiertoristeys muistuttaa varsin usein – jopa pelottavan paljon – liikenneympyrää. Kiertoristeykseen tultaessa ei kuitenkaan ole ”Pakollinen kiertosuunta” -liikennemerkkiä (D2), jolloin siinä ajetaan ajolinjojen, väistämissääntöjen ja merkinantojen osalta kuin missä tahansa tavallisessa risteyksessä – sillä erotuksella, että risteyksen keskellä oleva saareke kierretään.

Kiertoristeyksessä esimerkiksi vasemmalle käännyttäessä laitetaan siis suuntamerkki vasemmalle, ryhmitytään keskiviivan viereen ja käännytään keskisaarekkeen jälkeen mahdollisia liikenteenohjauslaitteita noudattaen.

Työmatkani varrelle jää yksi tällainen kiertoristeys Helsingin Käpylässä, ja siinä näkee päivittäin vaarallisia tilanteita niin väärien ajolinjojen kuin ajovuorojenkin aiheuttamina. Selvästi osa autoilijoista kuvittelee kyseisessä paikassa – ja monissa vastaavissa risteyksissä – ajavansa liikenneympyrässä. Positiivista on, että näitä takavuosien kiertoristeyksiä on monesti jo muutettu huomattavasti selvemmiksi ja turvallisemmiksi liikenneympyröiksi.

Miksi ympyrän keskellä on näkemäesteitä?

Välillä törmää ihmettelyyn, miksi liikenneympyröiden keskisaarekkeisiin pitää laittaa kaikenlaisia monumentteja tai istutuksia näkyvyyttä heikentämään. Tässä on usein taustalla tietoinen ratkaisu, eli näkemäesteillä pyritään vaikuttamaan ympyrää lähestyvien ajonopeuteen. Jos näkyvyys olisi täysin esteetön yli ympyrän keskisaarekkeen, johtaisi se herkästi tilanteeseen, että ympyrään tultaisiin – ja sen läpi ajettaisiin – huomattavasti kovemmalla nopeudella. Tällä olisi väistämättä negatiivisia turvallisuusvaikutuksia.

Kaupungin sisääntuloväylällä olevan liikenneympyrän keskisaarekkeen koristelulla pyritään tietyissä paikoissa myös viestimään kuljettajille, että ympyrän myötä siirrytään erilaiseen liikenneympäristöön, kuten vaikkapa esikaupungista keskustaan, ja usein samalla myös alhaisemman nopeusrajoituksen piiriin.