87 % suomalaisista kannattaa promillerajaa sähköpotkulautailuun

Sähköpotkulautailun liikennesäännöt – Liikenneturva

Tankojuoppous syytä saada kuriin promillerajan avulla, linjaa Liikenneturva, asialle vahva kannatus myös tuoreessa kyselyssä.

Aivan valtaosa, 87 prosenttia, suomalaisista haluaa tankojuoppouden kuriin eli kannattaa promillerajaa sähköpotkulautailuun. Tulos käy ilmi Liikenneturvan tuoreesta maaliskuisesta kyselytutkimuksesta.

Sähköpotkulautailun turvallisuustilanteen korjaaminen vaatii Liikenneturvan mukaan monia toimenpiteitä kuten nykyistä jämäkämpää sääntelyä ja tankojuopumuksen promillerajan asettamista.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Laki ei riittävästi estä tankojuoppoutta

Liikenneturvan mukaan liikenne- ja viestintäministeriön arviomuistiossa sähköpotkulautailusta on monia hyviä toimia, joista yksi on promilleraja.

Merkittävä osa sähköpotkulautaonnettomuuksista ja arviomuistiossa esitetyn arvion mukaan lähes joka kolmas pyöräilyonnettomuus tapahtuu humalassa.

– Humalassa ei pitäisi olla asiaa minkään liikennevälineen kuljettajaksi, mutta laki ei tällä hetkellä riittävästi estä humalassa pyöräilyä tai sähköpotkulautailua. Tankojuopumuksella on kova hinta myös yhteiskunnallisesti, Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen tähdentää.

Sähköpotkulautailijat ovat vaaraksi – Liikenneturva

Aiemmat laskelmat liian varovaisia

Liikenneturvan johtava asiantuntija Juha Valtonen kertoo, että uusi laskelma tuo esiin sen, että aikaisemmin käytetyt arviot liikenneonnettomuuksien kustannuksista ovat olleet liian varovaisia.

– Traficom on aikaisemmin arvioinut koko tieliikenteen onnettomuuskustannuksiksi 1,1 miljardia vuonna 2022. Pelkästään pyöräilyn onnettomuuskustannuksiksi on arviomuistiossa laskettu 1,238 miljardia ja sähköpotkulautailun onnettomuuskustannuksiksi 275 miljoonaa. Noista summista tankojuopumukseen liittyvien onnettomuuksien kustannukset olisivat siten puolen miljardin luokkaa, Valtonen erittelee.

Miksei toimiluvat työkaluina?

Arviomuistion esiin tuomat kustannukset yhteiskunnalle ovat Liikenneturvan mukaan erittäin vahva perustelu laajennetulle säätelylle. Arviomuistion suosituksista on kuitenkin jätetty pois toimilupajärjestelmän toteuttaminen vuokralautatoimintaan. Järjestelmällä kunnat voisivat pitkälti itse räätälöidä itselleen sopivimmat ratkaisumallit.

– Toimilupajärjestelmä on ainoa keino, jolla voidaan puuttua vuokralautatoiminnan perusongelmaan eli lautojen liialliseen lukumäärään ja niiden kasautumiseen tietyille alueille. Työkalut ratkaisun löytämiseksi tulee antaa ongelmien eteen joutuneille kunnille, Anteroinen korostaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Näin kysyttiin ajatuksia liikenteestä

Liikenneturva selvitti suomalaisten ajatuksia liikenteestä maaliskuussa 2023. Kantar Publicin toteuttamaan kyselyyn vastasi maaliskuussa 1073 henkilöä, joista autoilevia oli 823.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Liikenneturva / Kaisa Tanskanen

Oikaisu: Artikkelia muokattu 8.6. klo 11.15. Artikkelia on päivitetty ja onnettomuuskustannuksia koskevat lainaukset selvyyden vuoksi poistettu.