Autoala – sähköistyminen etenee hybridien kautta

Täyssähköautojen osuuden henkilöautojen ensirekisteröinneistä ennakoidaan kasvavan noin 9 prosenttiin nykyisestä 0,6 prosentista vuoteen 2025 mennessä.

Autoala arvioi, että sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä kasvaa lähivuosina vielä varsin maltillisesti. Sähköistyminen arvioidaan etenevän nopeimmin hybridiautojen yleistymisen kautta.

– Bensiini- ja dieselkäyttöisten polttomoottoriautojen kysyntä jatkuu vakaana, mutta niiden osuudet alenevat ja antavat tilaa yleistyville vaihtoehtoisille käyttövoimille, Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa taustoittaa.

Rissan näkemys perustuu autoalan tuoreeseen käyttövoimaennusteeseen. Bensiini- ja dieselautojen osuudet sisältävät myös hybridivoimalinjoja sisältäviä vaihtoehtoja, jotka parantavat merkittävästi perinteisten polttomoottoriautojen energiatehokkuutta.

Käyttövoimaennuste on Rissan mukaan laadittu niin, että se olisi mahdollisimman realistinen.

– Olemme tehneet analyysimme hyvin monen eri lähteen arvioihin pohjautuen, ja sen mukaan millaista autotekniikkaa on saatavilla seuraavien 10–15 vuoden aikana ja miten autojen kuluttajahinnat samassa ajassa kehittyvät, Rissa kertoo.

Kaasuautojenkin määrä kasvaa

Kaasuautojen osuuden on arvioitu kasvavan viime vuoden 1,0 prosentista 2,6 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Tiekartan mukaan vaihtoehtoisten polttoaineiden osuuden ensirekisteröinneistä on vuonna 2025 arvioitu olevan noin 27 prosenttia ensirekisteröinneistä.

Vaihtoehtoisten polttoaineiden osuuden on ennakoitu kasvavan 42 prosenttiin. Sähköautoja olisi autokannassa vuonna 2030 noin 360 000.

EU:n päästörajat tiukkenevat

EU:n autonvalmistajille asettamat päästöjen vähentämistavoitteet sähköistävät autokantaa. Pekka Rissa arvioi, että hiilidioksidipäästöjä koskevilla tavoitearvoilla on hyvin merkittävä vaikutus ajoneuvotekniikan kehitykseen.

– Euroopassa on tätä nykyä muita maanosia kunnianhimoisemmat uusille autoille asetetut hiilidioksidipäästöjen tavoitearvot, Rissa muistuttaa.

Autonvalmistajia velvoittava keskimääräinen uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen tavoitearvo 95 g/km tulee käyttöön vuonna 2021.

Päästövaateet vain tiukkenevat. Vuosien 2025–2030 raja-arvot henkilöautoille hyväksyttiin EU-parlamentissa maaliskuussa 2019. Vuoden 2025 tavoitearvo on 15 prosenttia ja vuoden 2030 tavoitearvo 37,5 prosenttia vuoden 2021 arvoa alempi.

Rissa arvioi, että näihin tavoitteisiin voidaan käytännössä yltää vain sähkö- tai hybridivoimalinjoin.

Verotus nuorentaa autokantaa

Autoala vannoo autoilun verotuksen asteittaisen keventämisen olevan tehokas keino Suomen autokannan nuorentamiseksi. Siinä on tekemistä, sillä Suomen yli 2,7 miljoonan autoa ovat keskimäärin yli 12-vuotiaita, ja autojen romutusikä on yli 20 vuotta.

– Nämä ovat karmeita lukuja eurooppalaisittain vertailtuna. Autokantaa on aivan ehdottomasti nuorennettava, jotta voidaan yltää päästötavoitteisiin. Autoveron asteittainen laskeminen olisi tehokas keino saada liikenteeseen moderneja, pihejä ja turvallisia autoja, Rissa linjaa.

Valtiovallan 0,6 prosentin suuruiset veronalennukset eivät Rissan mukaan riitä, vaan kevennysten pitäisi olla suurempia.

Sähköautoilla kova hinta – vielä

Henkilöautoa ostavan kuluttajan käyttövoimavalinnan keskiössä on se, mitä auto maksaa.

– Nykyisin sähköauto maksaa 1,8-kertaa sen mitä vastaava bensiinimoottorinen henkilöauto.

Kuten Autoliittokin on aiemmin tuonut esiin, Suomessa auton keskimääräinen arvo on vain 3 600 euroa. Auton vaihdossa tarvittava väliraha uuteen ja vähäpäästöiseen autoon on monelle kansalaiselle tekemätön paikka.

Autoalan tuoreen ennusteen mukaan sähköauton ja bensiinikäyttöisen polttomoottoriauton kuluttajahinnat ovat samalla tasolla vuosien 2028–30 paikkeilla. Arvio on tehty nykyisellä tietämyksellä ja nykyisillä tukimalleilla, joihin kuuluu esimerkiksi uuden sähköauton 2 000 euron hankintatuki.

– Tämä arvioi voi olla hieman pessimistinen, mutta se perustuu esimerkiksi akkutuotannon pullonkauloihin ja autoalan kansainvälisiin trendeihin. Pihejä autoja halutaan mahdollisimman nopeasti teille muuallakin kuin Suomessa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Marko Jokela ja Moottorin arkisto Lähteet: Autoalan Keskusliitto (AKL), Autoalan tiedotuskeskus, Autoliitto