Autoliitto kummeksuu rikosuhrimaksun tarvetta tieliikennerikoksissa

”Vuonna 2016 voimaan tullutta lakia valmistelleen hallituksen arvion mukaan puolet maksuista olisi kerätty tieliikennerikoksista ja perityksi saaduista maksuista osuus olisi vielä merkittävästi suurempi.”

Autoliitto kritisoi aikeita korottaa rikosuhrimaksua ja eritoten seuraamuksen tarvetta tieliikennerikoksissa.

Suomen suurimman autonkäyttäjien etujärjestön mukaan rikoksen uhrien tukipalvelut ovat erittäin tärkeitä ja niiden tarjonta sekä saatavuus on varmistettava riittävällä rahoituksella.

Autoliitto huomauttaa tuoreessa lausunnossaan, että ongelmallista nykyisessä rikosuhrimaksussa on kuitenkin se, että suuri osa rikoksista, joista maksu määrätään ja vielä suurempi osa rikoksista, joista maksu saadaan perittyä ovat uhrittomia rikoksia, joilla ei varsinaisesti ole kohdetta eikä tukitoimia tarvitsevia henkilöitä.

”Tieliikennerikokset ovat tyypiltään tällaisia rikoksia”, Autoliitto tähdentää lausunnossaan, joka liittyy luonnokseen hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain 3 ja 4 §:n muuttamisesta.

Nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan rikosuhrimaksujen korottamista 50 prosentilla.

Ylinopeudesta sakon korotus

Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen kiteyttää, että ongelmana lain muutosaikeessa on se, että nyt ei ole edes haluttu selvittää, millaisia rikoksia tehneet joutuvat rikosuhrimaksua maksamaan ja ennen kaikkea mitä rikoksia tehneiltä maksu saadaan perityksi.

– Käytännössä rikosuhrimaksua esimerkiksi sakkorangaistukseen johtaneesta ylinopeudesta on sakon korotus tai vero.

– Rikosuhrimaksu on hyvä esimerkki siitä, miten maksusta tehdään vero tai lisärangaistus.

Puolet tieliikennerikoksista

Tieliikennerikosten osuus rikosuhritoiminnan kysynnästä on vähäinen, mutta maksuosuus koko järjestelmän rahoittamisesta on korkea.

”Vuonna 2016 voimaan tullutta lakia valmistelleen hallituksen arvion mukaan puolet maksuista olisi kerätty tieliikennerikoksista ja perityksi saaduista maksuista osuus olisi vielä merkittävästi suurempi. Tämä on myös ollut oletettavasti toteutuma, vaikka hallituksen esitysluonnoksessa ei uhrittomia rikoksia olekaan eritelty. Esityksen todellista vaikutusten arviointia on vaikea tehdä, koska kaikkea tietoa rikosuhrimaksun kertymän rakenteesta ei ole saatavilla”, huomauttaa Autoliitto lausunnossaan.

40 eurosta 80 euroon

Vuonna 2016 aloitetulla rikosuhrimaksujen keräämisellä on osittain rahoitettu rikoksen uhreille tarpeellisia tukipalveluja ja siten edistetty rikollisuudesta aiheutuvien haittojen ja kustannusten oikeudenmukaista jakamista. Rikosuhrimaksu on 40 euroa, jos rangaistus tuomitaan yhdestä tai useammasta rikoksesta, joista vähintään yhdestä säädetty ankarin rangaistus on vankeutta enintään kuusi kuukautta.

Rikosuhrimaksu on 80 euroa, jos ankarin rangaistus on vankeutta enemmän kuin kuusi kuukautta. Oikeushenkilölle määrättävä rikosuhrimaksu on 800 euroa.

Autoliitto kiteyttää kantansa napakasti: ”Tärkeää rikosuhrien tukitoimintaa ei pidä vaarantaa valtion budjettirahoituksen alentamisella, vaan rahoituksen on löydyttävä budjetista sekä rikoksista, joissa on uhri.”

Lähteet: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta annetun lain 3 ja 4 §:n muuttamisesta, oikeusministeriö / hankeikkuna

lausuntopyyntö / oikeusministeriö, Autoliitto