Autoliitto: tieliikenteen kansallista päästökauppaa ei tarvita

Autoilijoiden etujärjestöä huolettaa uhka holtittomasta polttoaineiden hintojen noususta.

Hallitus valmistelee kansallista tieliikenteen päästökauppaa. Valmistelua tehdään siltä varalta, että fossiilittoman liikenteen tiekartan ensimmäisen ja toisen vaiheen keinoilla ei saada riittävästi vähennettyä liikenteen päästöjä. Kansallisen tieliikenteen päästökauppa voisi hallituksen aikeiden perusteella tulla voimaan vuonna 2025.

Huutokaupasta korotusautomaattiin

Liikenteen päästökauppa tarkoittaisi sitä, että valtio huutokauppaisi bensiinin ja dieselin jakeluoikeuksia. Päästökauppajärjestelmässä polttoaineen jakelija ostaisi valtiolta säännöllisesti järjestettävistä huutokaupoista myytävää fossiilista polttoainemäärää vastaavan, hiilisisältöön sidotun jakeluoikeuden.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen tuo esiin huolensa siitä, että suunnittelun alla oleva myyntilupajärjestelmä voi muodostua polttoaineiden hintojen korotusautomaatiksi.

– Päästötoimia toki tarvitaan, mutta kansallinen päästökauppa ei ole tarpeellinen tai kannatettava tapa.

Jakeluoikeuksien rajallinen määrä voi nostaa fossiilisten polttoaineiden hintoja, jopa useilla kymmenillä senteillä litralta, on Autoliitto arvioinut.

Kansallisten, EU:n vaatimuksia ankarampien kiristysten tavoittelemisen sijaan Suomen pitää huolehtia EU-edunvalvonnassaan siitä, että meidän olosuhteemme huomioidaan EU:n päätöksenteossa, linjaa Autoliitto tuoreessa kannanotossaan.

– Nyt asian laita ei ole näin.

Autoliiton mukaan Suomi on Euroopan unionin syrjäseutua ja täällä oman auton käyttö on perustellumpaa kuin missään muualla Euroopassa. Sen pitäisi Autoliiton mukaan näkyä myös liikenteelle asetettavissa vaatimuksissa ja verotuksen tasossa.

– Päästöjen vähentäminen on tärkeää, mutta Suomen ei omalla toiminnallaan pidä hankaloittaa työssäkäyntiä ja heikentää yritysten kilpailukykyä enempää kuin jo nyt EU:sta tulevilla vaatimuksilla tapahtuu, Nieminen perustelee.

– Myyntilupajärjestelmässä polttoaineiden hinnannousu voi olla huomattavaa eikä kukaan pysty sitä etukäteen arvioimaan. Myyntilupajärjestelmä mahdollistaa myös sen, ettei kenenkään tarvitse kantaa automaattisista korotuspäätöksistä poliittista vastuuta, Nieminen sivaltaa.

Vaikutuksia ei ole arvioitu

Autoliitto pitää merkittävänä epäkohtana, että myyntilupajärjestelmästä tai polttoaineen hinnannousun vaikutuksista ei ole tehty kattavaa vaikutustenarviointia eikä tätä asiaa pitäisi siksi nyt edistää.

Niemisen mukaan on ensiarvoisen tärkeää arvioida päästövähennyspotentiaalin ohella päätösten vaikutuksia ihmisten ja yritysten toimeentuloon ja toimintamahdollisuuksiin.

– Toistaiseksi vaikutusten arviointia ei ole tehty lainkaan näistä näkökulmista. Arvioinnin tekeminen on myös erittäin vaikeaa, koska mahdolliselle päästökaupalle ei ole olemassa valmista mekanismia, minkä perusteella vaikutustenarviointia voisi tehdä.

Polttoainevero hoitaa tarpeet

Niemisen mukaan hieman yli viiden miljoonan asukkaan pinta-alaltaan suuressa maassa ei ole järkevää luoda uutta järjestelmää, jonka tuotoista merkittävä osa häviäisi sen rakentamiseen ja operoimiseen.

– Meillä on jo nyt käytössä polttoainevero, jonka kerääminen on erittäin halpaa ja tehokasta.

Uusien vero- ja maksujärjestelmien suunnittelun sijaan Niemisen mukaan tulisi kantaa huolta siitä, miten edistetään ajoneuvokannan uudistumista ja eri käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin rakentamista.

– Asiaa ei voi ratkaista vain vaatimuksia kiristämällä sekä veroja ja maksuja korottamalla.

Henkilöautoilun osuus päästöistä 9–11 prosenttia

Liikenteen osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on hieman alle viidennes. On hyvä mieltää, että henkilöautojen osuus kokonaispäästöistä on laskentatavasta riippuen 9–11 prosenttia.

– On ilmiselvää, ettei pelkästään (henkilö)autoilua kurittamalla saada ilmasto-ongelmaa ratkaistuksi, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen tähdentää.

Tilastokeskuksen ja VTT:n käyttämän laskentatavan (osuus päästöistä ilman LULUCF-sektoria) mukaan tieliikenne aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 19,1 prosenttia, josta henkilöautoliikenteen osuus on 10,4 %, kuorma-autoliikenteen 6,2 %, pakettiautoliikenteen 1,6 % ja linja-autojen 0,9 %.

Auton käyttäminen on Suomessa – EU:n harvimmin asutussa maassa – on Niemisen mukaan perustellumpaa kuin missään muualla Euroopassa.

– Sen pitäisi näkyä myös liikenteelle asetettavissa vaatimuksissa ja verotuksen tasossa. Päästöjen vähentäminen on tärkeää, mutta Suomen ei omalla toiminnallaan pidä hankaloittaa työssäkäyntiä ja heikentää yritysten kilpailukykyä enempää kuin jo nyt EU:sta tulevilla vaatimuksilla tapahtuu, Nieminen linjaa.

Lyhyiden automatkojen päästöosuus pieni

Liikennealan yhteinen Vähäpäästöisen liikenteen tiekartta on valmisteltu Autoalan Tiedotuskeskuksessa. Erityisasiantuntija Hanna Kalenojan valmistelemasta tiekartan päästöinventaariosta ilmenee, että lyhyet matkat liikutaan jo nyt voittopuolisesti jalan ja pyörällä, ja lyhyiden automatkojen osuus päästöistä on pieni.

– Noin puolet henkilöautoliikenteen päästöistä muodostuu pidemmistä seutukuntien välisistä matkoista, joilla kulkutapavaihtoehtoja on useimmiten vain vähän, Kalenoja taustoittaa.

Noin puolet henkilöautoliikenteen päästöistä syntyy siis yli 50 kilometrin mittaisista matkoista.

Alle viiden kilometrin mittaisista henkilöautomatkoista syntyy alle kolme prosenttia tieliikenteen päästöistä.

– Lyhyistä henkilöautomatkoista suurin osa on osa pidempää matkaketjua, jossa matkaa jatketaan esimerkiksi kaupassa tai päiväkodissa poikkeamisen jälkeen autolla seuraavaan pidemmällä olevaan kohteeseen, Kalenoja huomauttaa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Autoliitto, Tilastokeskus, VTT, Autoalan tiedotuskeskus, liikenne- ja viestintäministeriö

a:3:{i:0;s:6:"100353";i:1;s:5:"90136";i:2;s:5:"84607";}