Dieselgaten toinen vuosi: paljonko pitäisi sakottaa, ovet käyvät Audilla

Vuoden täyttänyt Dieselgate on siirtymässä uuteen vaiheeseen: ketkä tiesivät ja paljonko pitäisi sakottaa?

Vast'ikään vuoden täyttänyt Dieselgate-skandaali vaihtaa uudelle vaihteelle toisen vuotensa kunniaksi. Euroopassa päästöhuijausdieseleistä on korjattu alle 10 prosenttia, Yhdysvaltain oikeusministeriö pohdiskelee Volkswagenille annettavien sakkojen suuruutta, ja syyllisten etsintä on johtanut ovien paukkumista Audilla.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Euroopalaisista dieseleistä korjattu alle 10%

Euroopassa dieselgate koskettaa noin 8,5 miljoonaa EA 189 -moottorilla varustettua Volkswagen-ryhmän dieseliä. Tähän mennessä yhtiö on saanut korjattua niistä alle 10 prosenttia, vaikka Saksan ajoneuvovirasto KBA on hyväksynyt tyyppikorjaukset jo yli 5,1 miljoonan auton korjauksiin.

Volkswagen pyrkii saamaan tyyppihyväksynnät kaikkien mallien korjauksille marraskuun aikana. Aiemmin konserni kertoi, että suurin osa 8,5 miljoonasta autosta saadaan korjattua vielä tämän vuoden aikana, mutta osa joutuisi odottamaan vuoteen 2017.

Yhdysvaltain oikeusministeriö: paljonko tästä pitäisi rangaista?

Yhdysvaltain oikeusministeriössä puolestaan pähkäillään paljonko päästöhuijausskandaalin sakoksi pitäisi oikein asettaa ilman, että Volkswagenin kilpailukyky vaarantuu. Konsernin aiemmin neuvottelema sopu 2,0-litraisten dieseliden osalta maksoi yhteensä 14,7 miljardia euroa, minkä lisäksi Volkswagenia odottaa potentiaalinen 8,2 miljardin euron oikeusjuttu Saksassa sijoittajiensa kesken.

Tällä hetkellä Volkswagen-ryhmällä on nettolikviditeettia 28,8 miljardia euroa ja rahoitusjohtaja Frank Witterin mukaan konserni on halukas pitämään käyttökassansa noin 20 miljardin euron tuntumassa yhtiön toiminnan takaamiseksi. Luokitusyhtiö Standard & Poor's on antanut Volkswagenille luottoluokituksen BBB-plus, kolme astetta roskalainan yläpuolella. Mikäli sovittelukustannukset ylittävät 40 miljardia euroa tai oikeudenkäyntikulut osoittautuvat huikaiseviksi, edessä saattaa olla luottoluokituksen alentaminen.

Yhdysvaltain oikeusministeriö ottaa rangaistusta laskiessaan huomioon sen, että rangaistuksen ei pitäisi aiheuttaa merkittäviä oheisseuraamuksia, kuten vaarantaa Volkswagenin toimintaa tai painostaa yhtiötä irtisanomisiin. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita rangaistuksen pienentämistä, vaan sitä saatetaan porrastaa tai muuttaa asteittaiseksi. Oikeusministeriö saattaa ottaa myös huomioon muut dieselgatesta aiheutuvat korvaukset Yhdysvalloissa ja muualla. Vertauskohtaa oikeusministeriö hakee Volkswagenin tapaukselle esimerkiksi BP:n Deepwater Horizon -öljyvuodon sovinnosta, jossa öljy-yhtiö joutui maksamaan kaikkiaan noin 25 miljardia dollaria.

Volkswagen ja Yhdysvaltain viranomaiset pyrkivät saamaan sovinnon aikaiseksi tammikuuhun mennessä, ennen kuin vaalien jälkeiset uudet nimitykset korvaavat nykyisen virkamiehistön.

Ovet käyvät jälleen Audilla

Dieselgaten syyttävät sormet ovat jälleen osoittaneet Audin suuntaan ja samalla käyvät jälleen ovet. Tällä kertaa lähtövuorossa oli Audin tuotekehityspäällikkö Stefan Knirsch, joka ylennettiin tehtävään noin vuosi sitten hänen edeltäjänsä, Ulrich Hackenbergin, poistuessa talosta dieselskandaalin ensimmäisessä aallossa. Aiemmin Knirsch vastasi Audin moottorikehityksestä.

Saksalaismedian mukaan Knirsch olisi kertonut valan sitomana, että hän ei ole tiennyt 3,0-litraisten dieselmoottoreiden päästöhuijausmekanismista. Audin hallintoneuvosto on kuitenkin tullut toiseen tulokseen osana yhtiön sisäistä tutkintaa, vaikka suoranaista syytä Knirschin lähdölle ei kerrottu. Knirschin myötä Audi menetti neljännen tuotekehitysjohtajansa neljän vuoden sisällä.

Audin asema dieselskandaalissa ja Volkswagen-ryhmässä on kuitenkin haastava, sillä aktiivisen, koko VW-ryhmää hyödyttävän tuotekehitystyön lisäksi edustusmerkki tuo konserniin suurimmat voitot. Audin vaikutusta onkin kuvailtu koko Volkswagen-ryhmää vakauttavaksi. Samalla on kuitenkin tullut selväksi, että päästöhuijauksessa käytetty moottorinhallintaohjelmisto on lähtöisin Audilta, joka pyrki hallitsemaan dieseleiden tyhjäkäyntiääntä. Yhdysvaltalaisviranomaiset ovat kohdistaneet huomionsa myös Audiin, joka on kehittänyt skandaaliin USA:ssa liittyvän 3,0-litraisen dieselmoottorin.

Saksalaislehdet ovat viime aikoina kirjoittaneet useasti, että myös Audin pääjohtaja Rupert Stadler on tiennyt päästöhuijausjärjestelmistä vuodesta 2010 saakka. Toistaiseksi tutkinta ei ole kuitenkaan paljastanut Stadlerin osalta epäselvyyksiä.

Lähde: Automotive News Kuva: Volkswagen

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy