Ei se päämäärä vaan matka itsessään

Nämä tiet ovat paitsi insinööritaidon myös ihmisen luovuuden sekä määrätietoisuuden mestariteoksia – ja siksi jo itsessään yhden matkan arvoisia.

Ihminen on luonteeltaan keräilijä. Postimerkkien, äänilevyjen, pullonalusten ja auton keulamerkkien lisäksi me keräämme myös matkoilta mukaan tarttuvia muistoesineitä – sekä kokemuksia
Olemme kirjoittaneet jo omista suosikkiteistämme, mutta nyt keskitytään maisemien sijaan itse tiehen. Tie on monelle vapauden symboli, joka mahdollistaa vapaan liikkumisen paikasta toiseen. Ja tekniikan kehittyessä teitä rakennetaan yhä useammin sellaisiin paikkoihin, joihin kulkuväylän tekeminen autoille ei ollut ennen edes mahdollista. Se, onko tämä hyvä vai huono asia, se on puolestaan aivan eri keskustelun aihe.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Alpit

Alppien ylittäminen on ollut aina haaste ihmisille, ja Hannibalista lähtien ihminen on aina osoittanut päättäväisyyttä tehdä mahdottomasta mahdollista. Nykyisellään monet Alppeja ylittävistä solateistä ovat kesäisin turistien, klassikoautoilijoiden ja motoristien temmellyskenttää, kun valtaosa liikenteestä on ohjattu tunneleihin. Näistä Gotthard on 16,9 kilometrin mittaisena pisin. Ja tässä yksi tiedonmurunen kaikille besserwissereille. Maailman pisin tunneli on Gotthardin rautatietunneli. Sillä on mittaa 57 kilometriä, ja tunneli kulkee parhaimmillaan 2300 metriä maan pinnan alapuolella. Muutaman vuoden kuluttua tämän rikkoo kuitenkin Brennerin rautatietunneli, jolla tulee olemaan mittaa peräti 64 kilometriä

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kiinan nousu

Kiinassa on luonnollisesti lukuisia mahtipontisia tiehankkeita. Yksi vaikuttavimmista on ehdottomasti Hongkongin ja Macaon yhdistävä silta. Ja teknisesti kyseessä ei ole yksi yhtenäinen silta vaan siltojen sekä myös tunneleiden muodostama 55 kilometrin mittainen etappi, joka yhdistää Hongkongin ja Macaon erityshallintoalueet sekä Zhuhain kaupungin. Tämä tie avattiin liikenteelle lokakuussa 2018. Parhaiten tien mahtipontisuus selviää tästä linkistä avautuvalla englanninkielisellä videolla

Autio Venäjä

Venäjä on monella tapaa yhä seikkailevan autoilijan paratiisi. Venäjältä löytyy niin etäisiä kolkkia, että niihin pääseminen vaatii jo melkoista kansalaisrohkeutta.
2032 kilometriä pitkä Kolyman valtetie yhdistää Jakutskin ja Magadanin kaupungit Venäjän Kaukoidässä. Tie on ajettavissa parhaiten talvella, jos auto vain sietää riittävän kylmää. Pakkanen laskee tien varrella usein alle 50 pakkasasteeseen. Keväällä ja syksyllä routavauriot sekä sateet tekevät tiestä lähes mahdottoman ajettavan – ellei alla ole todella maastokykyinen ajoneuvo. Tien rakennettiin Stalinin aikakaudella vankityövoimin. Siksi sitä kutsutaan luiden tieksi, koska legendan mukaan kaikkien projektien aikana kuolleiden vankien ruumiit haudattiin tien alle.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ja yhtä autio Kanada

Myös Kanada on valtaosin erämaiden maa, valtaosa maan asutuksesta on pakkautunut aivan USA:n rajan tuntumaan. Moniin paikkoihin Kanadan erämaiden keskellä pääsee vain joko lentokoneella tai talvisin myös autolla
Dempsterin valtatie, sorapäällysteinen ja 736 kilometriä pitkä tie Yukonin Dawsonista Luonteisterritorioiden Inuvikiin omaa vähemmän dramaattisen historian kuin Kolyman valtatie mutta on kuitenkin haastava ajettava – etenkin jos matkaa jatketaan aina Jäämeren rannalle Tuktoyaktukiin asti. Tämä viimeinen 194 kilometrin etappi on ajettavissa vain jäätienä eli siis talviaikaan

Maailman vaarallisin tie

1930-luvulla sotavankien avulla rakennettua Yungasin tietä Boliviassa pidetään yleisesti maailman vaarallisimpana tienä. Tämä noin 60 kilometriä pitkä tie kulkee valtaosin vuorenrinnettä seuraten ja on paikoitellen erittäin kapea. Luonnonolosuhteet tekevät etenkin sadekaudella tiestä erittäin vaarallisen. Nykyisin sen rinnalle on tehty paikoitellen uusi ja turvallisempi reitti, mutta vanha tie on yhä etenkin pyöräilijöiden suosiossa. Luonnollisesti myös Top Gear on ajanut Yungasilla

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ihmeellinen Norja

Kaikki Norjan rannikolla ajaneet tietävät luonnon rakentamat haasteet ihmisten liikkumiselle. Vuonot ja vuoret ovat tehneet Norjan rannikosta hitaasti ajettavan. Tähän on haettu parannusta jo useilla hienoilla projekteilla. Atlantin väylä on yksi erinomainen esimerkki. Lærdalin tunneli – maailman pisin maantietunneli – on toinen hyvä esimerkki

Nämä ovat kuitenkin pientä siihen verrattuna, mitä Norjassa parhaillaan puuhataan. Tästä linkissä aukeavasta englanninkielisestä videosta selviää hyvin, millaisesta haasteesta puhutaan, kun matka-aikaa 1100 kilometrin matkalla Kristiansandista Trondheimiin halutaan tosissaan lyhentää
Uusilla tieosuuksilla halutaan muun muassa poistaa kaikki nykyisin vuonojen ylittämiseen tarvittavista seitsemästä lauttaylityksestä. Tämä tapahtuu sekä siltojen että tunnelien avulla. Jo heti ensimmäinen uusista tunneleista – Boknafjorden – on valmistuessaan maailman pisin. Tie vajoaa tunnelissa 27 kilometrin matkalla parhaimmillaan lähes 400 metrin syvyyteen merenpohjan alle. Tunnelin rakentaminen on jo aloitettu, mutta se on ehditty myös keskeyttämään toistaiseksi

Kaikkialla tunnelia ei voida kuitenkaan rakentaa meren alle, koska osa vuonoista on erittäin syviä. Siksi tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Kelluvat sillat ovat yksi ratkaisu, toinen on tunnelien rakentaminen läpi meren – puhutaan siis veden sisällä kelluvista tunneleista. Katsokaa ihmeessä video, se näyttää visuaalisesti erittäin hyvin sen, miten haastavasta projektista on kyse
Alunperin projektin haluttiin olevan valmis vuoteen 2033 mennessä, mutta viivästysten ja uusien kululaskelmien myötä aikataulu on asetettu nyt vuoteen 2050. Ihan heti ei siis matkaan vielä päästä

Teksti: Vesa Eskola Kuvat ja kuvankaappaukset: Vesa Eskola, kohteet sekä Wikipedia