Ekonomistit kritisoivat kilometriveroa tietoturvasyistä

Kyselytutkimus: kotimaisten taloustieteilijöiden enemmistö ei kannata polttoaineveron korvaamista paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla.

Suomalaisten ekonomistien enemmistö ei lämpene sille, että polttoainevero korvattaisiin paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla. Kilometriverossa huolta herättävät autojen seurantaan tarvittavan järjestelmän kustannukset sekä erityisesti tietoturvakysymykset.

Autojen romutuspalkkiot ja autoveron poisto jakavat myös kotimaisten taloustieteilijöiden kantoja. Pelkkä autoveron poisto ei yksin ole uskottava ilmastotoimi, katsovat monet ekonomistit.

Kyselytutkimuksen mukaan enemmistö eli 61 prosenttia ekonomisteista ei kannata ajatusta, että auton käyttöä tulisi polttoaineveron sijaan verottaa paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla, jonka suuruus vaihtelisi sen mukaan, missä autoilu tapahtuu.

Vain 17 prosenttia vastaajista kannattaa ajatusta, 23 prosentilla vastaajista kanta on epävarma tai heillä ei ole mielipidettä.

Autoverotus liittyy kansallisiin liikenteen päästövähennystavoitteisiin ja liikenneministeriön johdolla toimivan Fossiilittoman liikenteen työryhmän valmistelutöihin, josta Moottori on uutisoinut useaan otteeseen aiemmin. Työryhmä on etsinyt keinoja, joiden avulla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tietoturva pohdituttaa

Taloustieteilijät pitävät vastauskommenteissaan sinänsä oikeansuuntaisena periaatetta, että ruuhkaisilla alueilla autoilun haitoista tulisi maksaa enemmän. Osan mielestä kilometrivero tulisikin ottaa polttoaineveron rinnalle hoitamaan ruuhkamaksun tehtäviä.

Autoilun seurannan vaatiman järjestelmän kustannukset sekä mahdolliset tietoturvakysymykset kuitenkin pohdituttavat. Osa vastaajista myös epäilee, kohdentuisiko kilometrivero nimenomaan päästöjen vähentämiseen.

Autoliitto on kiinnittänyt aiemmin huomiota siihen, että paikantamiseen perustuva tieverotusjärjestelmän hyöty-kustannussuhteessa ei ole mitään järkeä 5,5 miljoonan ihmisen maassa. Paikannuksessa autoilijoiden etujärjestöä huolettavat myös yksityisyyden suoja ja tietoturvahaasteet.

Autoveron poisto ei saa kannatusta

Noin puolet (49 %) ekonomisteista ei näe autoveron poistamista tehokkaana keinona muuttaa Suomen autokantaa vähäpäästöisemmäksi.

Autoveron poiston kannalla on 21 prosenttia vastaajista ja 29 prosenttia on kannassaan epävarmoja tai ilman mielipidettä. Pelkkä autoveron poisto johtaisi joidenkin ekonomistien mukaan autokannan uudistumiseen, mutta voisi ilman ohjausta johtaa kuluttajan ostamaan suuripäästöisemmän auton.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Veronkiristyksille kannatusta

Enemmistö ekonomisteista (79 %) sen sijaan kannattaa fossiilisten polttoaineiden verotuksen kiristämistä. Eri mieltä on vain 14 prosenttia vastaajista. Ekonomistien mukaan päästötavoitteita ei voida saavuttaa, jollei fossiilisten polttoaineiden hintaan ja kulutukseen puututa. Aihetta pidetään kuitenkin yhteiskunnallisesti herkkänä, koska polttoaineiden verotus on jo nykyisellään kireää.

Autoliitto on muistuttanut liikennepolttoaineiden korkeasta verotuksesta. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Niemisen mukaan tiukkoihin päästötavoitteisiin voidaan yltää, mutta se vaatii rivakkaa autokannan uudistamista.

Romutuspalkkion tehokkuus jakaa kantoja

Romutuspalkkion käyttöönotto jakaa ekonomistien mielipiteet. Vastaajista 27 prosenttia pitää vanhojen autojen romutuspalkkiota tehokkaana keinona, kun taas täysin eri mieltä on 29 prosenttia. Peräti 43 prosenttia vastaajista on kannastaan epävarmoja tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan osa taloustieteilijöistä näkee romutuspalkkion vaikutuksen koko autokannan päästöjen vähentämiseen vaatimattomana ja tehottomana keinona.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Näin ekonomistit pohtivat – puolesta ja vastaan

Ekonomistikoneen kyselyyn osallistuneilla taloustieteilijöillä on ollut mahdollisuus myös kommentoida ja perustella antamiaan vastauksia. Alla otteita ekonomistien kommenteista eri kysymyksiin, jotka löytyvät kaikkineen myös täältä.

Kysymys: Autoveron poisto olisi tehokas keino uudistaa Suomen autokantaa vähäpäästöisemmäksi

Eri mieltä: Voisi nopeuttaa autokannan uusiutumista, mutta oleellisempaa päästötavoitteiden kannalta on se, minkälaisia autoja hankitaan sekä erityisesti ajosuoritteen kehitys. Pahimmillaan autoveron poistaminen veisi näissä väärään suuntaan.

Samaa mieltä: Toki autoverolla voi olla muitakin tavoitteita, mutta varmasti sen poisto uudistaisi autokantaa.

Epävarma: Kenties autoveron porrastus päästöjen suhteen on vielä parempi keino.

Kysymys: Fossiilisten polttoaineiden verotusta on kiristettävä liikenteen päästöjen vähentämiseksi

Eri mieltä: Fossiilisten liikennepolttoaineiden verotus on jo korkealla. Olen epävarma siitä, onko verojen nostaminen enää teholtaan paras toimenpide, vai onko joku muu toimenpide, jolla on enemmän tehoa ja pienempi negatiivinen vaikutus mm. taloudelliseen toimeliaisuuteen.

Samaa mieltä: Veron tai päästömaksun lisäksi tarvitaan varmasti muitakin toimia liikenteen päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Näin siksi, että liikennepolttoaineiden hiilidioksidivero on jo nykyisellään korkea verrattuna EU:n päästöoikeuden hintaan.

Eri mieltä: Ei tule onnistumaan. Ranskassa keltaliivit pysäyttivät yhteiskunnan ja Suomessa eduskunta tuskin uskaltaa veroa korottaa. Fossiilisten polttoaineiden vero ei myöskään ole taloustieteen kannalta oikea vaihtoehto: globaali hiilivero ja päästökauppa olisivat sellaisia. Iskun ykköskohteena tulee olla hiilipitoisuuden rajaaminen kaikilla rintamilla, ei vain polttoaineiden hintojen kautta.

Epävarma: Taitaa vero jo nyt olla aika korkea. Korotusten kompensointi haja-asutusalueilla asuville vaikuttaa myös monimutkaiselta ratkaisulta. Mitä jos tehtäisiin fossiilisten vaihtoehdot nykyistä vielä selvästi houkuttelevammaksi?

Kysymys: Polttoaineveron sijaan auton käyttöä tulisi verottaa paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla, jonka suuruus vaihtelisi sen mukaan, missä autoilu tapahtuu

Vahvasti eri mieltä: Kyseessä on mielestäni liian monimutkainen järjestely, joka vaatii byrokratiaa, jonka kustannukset saattavat jopa nollata hyödyt.

Eri mieltä: Liikenteen päästövähennystavoitteen kannalta ei ole kustannustehokasta. Jos ajatuksena on kompensoida pienituloisille, ongelmana on se, että sijaintiin perustuva kompensaatio kohdistuu epätarkasti.

Eri mieltä: Herättää tietosuojaan liittyviä kysymyksiä (verotuksen kun pitäisi olla mahdollisimman julkista, mutta liikkumistietoja olisi hankala julkistaa). Vaikea nähdä miksi tämä olisi polttoaineveroa parempi, paitsi ehkä, että maaseudulla asumista voisi täten suosia taajamassa asumiseen verrattuna.

Eri mieltä: Verojen täytyy yksinkertaisia, helposti ennakoitavissa olevia, eikä niiden keräämisen tule vaatia turhia investointeja.

Epävarma: Periaatteessa kilometrivero voisi vähentää autolla liikkumista - - Kilometrivero ei silti tule onnistumaan. Maaseutu- ja kaupunkiasukkaat saadaan riitaan keskenään ja aina on poikkeusryhmiä, jotka vastustavat. Kannatan edelleen yleisempää hiiliveroa globaalina ratkaisuna.

Vahvasti eri mieltä: Paikantamiseen perustuva järjestelmä sisältää suuria tietoturvariskejä ja saattaa vaarantaa autoilijan yksityisyyden suojan. Lisäksi se olisi kallis toteuttaa ja valvoa. Kuinka voidaan valvoa, että jokaisessa autossa on toimiva paikannin, eikä sen toimintaa häiritä? Entä kenen vastuulla on mahdolliset toimintahäiriöt?

Samaa mieltä: Ajokilometrien on perusteltua olla kalliimpia niillä yhteysväleillä, joilla on mahdollista hyödyntää julkista liikennettä. Teknologiaan liittyy tietosuojaan liittyviä ongelmia, jotka ovat kuitenkin ratkaistavissa.

Kysymys: Romutuspalkkio on tehokas keino uudistaa Suomen liikennettä vähäpäästöisemmäksi

Eri mieltä: Tehokkaat keinot kohdistuvat suoraan ajettuihin kilometreihin tai hankittavien autojen päästöihin. Romutuspalkkio vaikuttaa vain epäsuorasti näihin.

Samaa mieltä: Romutuspalkkio on myönteiseksi koettava keino ja kansan mieleen, luultavasti myös pienituloisten. Kun se tekee autokannan uusiutumisen rahoittamisen kollektiiviseksi hankkeeksi, sitä voi perustellusti kannattaa.

Epävarma: Romutuspalkkio näyttäisi johtavan siihen, että autoja sen turvin romutetaan enemmän. Mutta sitä pitäisi tutkia enemmän mitä tämä tekisi autokannan kokonaisuudessa tarkasteltuna. Onko romutetut autot esimerkiksi sellaisia, jotka olisivat olleet liikenteessä ilman romutuspalkkiota, kuinka pitkään ja paljonko niillä olisi ajettu?

Mikä Ekonomistikone?

Ekonomistien autoverotuskantoja selviteltiin kyselytutkimuksella, joka kantaa nimeä Ekonomistikone.fi perustuu Suomalaiseen Ekonomistipaneeliin, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli. Kuka tahansa voi ehdottaa kysymystä Ekonomistikoneeseen.

Paneelille esitettävät kysymykset valitsee taloustutkijoista koostuva raati: Mika Maliranta (pj), Essi Eerola, Kaisa Kotakorpi ja Roope Uusitalo. Ekonomistipaneeliin on kutsuttu vastaajiksi kaikki virassa olevat suomalaiset kansantaloustieteen ja taloustieteen professorit, apulaisprofessorit sekä taloustieteen tutkijat, jotka ovat RePec-julkaisutietokannan kärjessä (25 %). Lisäksi mukaan on kutsuttu neljän taloudellisen tutkimuslaitoksen (PT, PTT, VATT, Etla) sekä Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston johtajat ja tutkimusjohtajat ja vastaavassa asemassa olevat. Paneelin ja sivuston esikuvana on ollut yhdysvaltalainen IGM Economic Experts Panel.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy