Alkuperäinen Ford Bronco kasvoi nuorekkaasta villihevosesta klassikoksi

Uusi Ford Bronco on palauttanut mieliimme vanhat versiot. Siitä hyvästä palaamme hieman historian havinaan ja selitämme mistä villihevonen on kotoisin.

Automaailmaan mahtuu monia poikkeuksellisella lämmöllä muisteltavia malleja, kuten Citroën DS tai Morris Mini ja juuri sellainen on Ford Bronco amerikkalaisille. Vuonna 1965 julkaistu ensimmäinen Bronco nousi heti suureen suosioon maasturina, jota sen seuraava sukupolvi vain kasvatti entisestään. Mallinimenä Bronco esiintyi Fordin hinnastossa yhtäjaksoisesti aina vuoteen 1996 asti, jolloin mallin tuotanto lopetettiin yli 30 vuoden jälkeen.

Broncon poistuminen vain kasvatti kaihoa. Erityisesti Broncon muutamasta ensimmäisestä sukupolvesta oli kasvanut kulttiklassikkoja, joita vaalittiin lapsuudenmuistojen kanssa – tämä näkyi luonnollisesti myös hintojen nousuna. Tänä vuonna odotus palkittiin, kun uusi Ford Bronco ja sen pieni poika Ford Bronco Sport esiteltiin.

Aito alkuperäinen

Alkuperäisen projektin toteutusta hyväksymässä oli Lee Iacocca ja auton takana olivat toimineet tuotepäällikkö Donald N. Frey sekä insinööri Paul G. Axelrad. Kyseessä oli täysin uudelle perusrakenteelle pohjautunut hyvin rehellinen maastoauto. Tuohon aikaan sen suora kilpailija oli Jeep CJ-5. 

Bronco olikin aina nelivetoinen ja se julkaistiin kolmipykäläiseen käsivaihteistoon paritetulla kuusisylinterisellä rivimoottorilla. Myöhemmin vaihtoehdoksi tarjottiin myös automaattivaihtteisto ja V8-bensiinimoottori.

Ensimmäisen sukupolven Ford Bronco oli saatavilla korimalleissa: pickup, roadster ja wagon. Näistä on hyvä huomata, että roadster omasi tasan 0 ovea. Mustang vastasi Fordin nuorekkuudesta kadulla ja Bronco katujen ulkopuolella.

Sen kulmikas ja kömpelö muoto sympaattisin mulkosilmin muodosti lähes vastustamattoman yhdistelmän. Samaan aikaan vahva ja jollain tavalla jopa kaunis Bronco oli kuin nimensä sille antanut villihevonen.

Suosio sinkoutuu

Alkuperäinen Bronco oli vaihtoehto vain rajatulle joukolle maastoon tarkoitetun askeettisuutensa vuoksi ja se korvattiin suuremmalla ja monikäyttöisemmällä toisella sukupolvella vuonna 1978. Toisen sukupolven Ford Bronco oli kasvanut valtavasti joka suuntaan hypäten täysin eri autoluokkaan ja ottaen hampaisiinsa esimerkiksi Jeep Cherokeen. Tämä oli tuohon aikaan hämmentävä ratkaisu.

Vuoden 1973 öljykriisin seuraamuksina autonvalmistajat keskittyivät pienempiin autoihin pienemmillä moottoreilla. Sen sijaan Ford julkaisi uuden Broncon yli 700 millimetriä edeltäjää pidempänä, vain kolmiovisena ja suurilla V8-bensiinimoottoreilla. Laajan tyyli- ja värivalikoiman kanssa tuo uhkarohkea lähestyminen kannatti – suosio oli valtaisa.

Samalla reseptillä

Kolmannen sukupolven kehitystyö oli aloitettu jo edellisen tuomista myyntiin ja se tuotiin markkinoille jo vuonna 1980 vain kaksi vuotta toisen sukupolven esittelyn jälkeen. Ulkonäön osalta edeltäjän menestysresepti kopioitiin lähes härskillä tavalla, mutta kuoren alla oli tapahtunut enemmän kuin moni suostuu myöntämään.

Lähes identtisistä mitoistaan huolimatta kolmas sukupolvi oli edeltäjäänsä kevyempi ja etuakseli oli nyt erillisjousitettu – myös nelivetojärjestelmää oli kehitetty. Moottorivaihtoehtoina oli jälleen rivikuutonen ja V8. Nelipykäläisen käsivaihteiston lisäksi tarjottiin peräti kahta eri automaattivaihteistoa.

Kuten vuosimallissa 2021 palaava Bronco pitää kädestä Bronco Sportia, myös kolmannen sukupolven Bronco sai siipiensä suojaan pienokaisen nimellä Bronco II. Tuo Bronco II oli kokoluokaltaan lähempänä ensimmäisen sukupolven Broncoa ja kilpaili vuosina 1984-1990 XJ-sukupolven Jeep Cherokeen kanssa.

Lopun alkua

Neljännen sukupolven Bronco sai uudelleenmuotoillun puskurin, keulamaskin, konepellin, ajovalot ja pyöränkaaret. Sisätilat päivitettiin samassa yhteydessä ja pian myös ABS-jarrut tulivat vakiovarusteeksi. Jossain määrin karismansa menettänyt neljäs sukupolvi oli tuotannossa välillä 1986-1991. 

Vuodelle 1992 tuotiin, väliaikaisesti, viimeiseksi jäänyt viides sukupolvi. Ford F-150 siirtyi jo yhdeksänteen sukupolveensa ja Bronco sai tulla toimeen sen osasilla. Kolmiovisuutta ja tavaratilaa lukuun ottamatta se oli ajautunut liian kauaksi alkuperäisten viehätyksestä. 

Ford oli esitellyt jo vuonna 1991 Explorerin, joka hieman pienempänä ja monipuolisempana valtasi hitaasti loputkin Broncon markkinoista. Ford myi jokaisena vuonna yli 30 000 Broncoa aina vuoden 1996 lopetukseen asti, mutta se ei riittänyt Ford Expeditionin julkaisun iskiessä viimeisen naulan arkkuun. Huomattavasti modernimmat GMC Yukon ja Chevrolet Suburban eivät jättäneet Broncolle jalansijaa.

Kaipuu vanhoihin hyviin aikoihin on suuri, mutta varovaisuus on valttia. Vuoden 2021 uusi Ford Bronco on kerännyt kehuja kuinka taitavasti se vangitsee vanhan karisman uuteen aikakauteen. Pian näemme oliko aika kullannut muistot.

Lähde: Ford & Motortrend, kuvat: Ford