Helsingin kaupunki harkitsee bensa- ja dieselautojen käytön kieltämistä 10 vuoden päästä – ”Miten ratkaisut vaikuttaisivat sinun arkeesi?”

Helsingin kaupunki haluaa vähentää liikenteen haitallisia päästöjä merkittävästi.

Vähennyskeinoja pohtii myös ns. liikenteen ilmastopaneeli, johon kutsutaan tavallisia kaupunkilaisia keskustelemaan. Keskustelujen tulokset viedään evästykseksi kaupungin päättäjille.

Liikenteen ilmastopaneelin kutsussa todetaan, että Helsingin kaupunki haluaa vähentää liikenteen päästöjä merkittävästi. Niihin yltämiseksi tarvitaan konkreettisia tekoja, joista kiteytetään kutsussa seuraavasti:

”Kaupunki harkitsee bensa- ja dieselautojen käytön kieltämistä 10 vuoden päästä. Kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle varataan kaduilta enemmän tilaa. Miten ratkaisut vaikuttaisivat sinun arkeesi?”

Ketkä valitaan mukaan?

Liikenteen ilmastopaneeli on kokeilu ja uusi tapa ottaa kaupunkilaiset mukaan päätöksenteon valmisteluun. Mutta ketkä kutsutaan ilmastopaneelin osallistujiksi ja ketkä kutsutaan keskusteluja johdatteleviksi asiantuntijoiksi?

Paneelin on määrä edustaa tilastollisesti helsinkiläisiä, mitä tulee ikään, taustaan ja liikkumismuotoihin. Paneeliin hakevalta kysytään muun muassa sitä, millä tavoin on useimmiten liikkunut viimeisen kahden kuukauden aikana. Vaihtoehtoina ovat jalan, pyörällä, henkilöautolla (mukaan lukien taksi), joukkoliikenteellä (kuten bussi, raitiotie, juna, metro), muu kulkutapa, ei osaa sanoa. Vastaukseksi on valittava vain yksi vaihtoehto.

Paneeliin on kutsuttu satunnaisotannalla 5 000 helsinkiläistä, joista mukaan valitaan kuusikymmentä osallistujaa. Kutsun voi saada kuka tahansa täysi-ikäinen helsinkiläinen. Perustietoina panelistiksi haluavalta kysytään ikää, sukupuolta, koulutusastetta ja asuinpaikkaa kaupungissa tarkkuudella koillis-Helsinki.

Paneeli tapaa touko–kesäkuun aikana kolme kertaa, joiden tuloksena on lausuma, joka esitellään kaupunkiympäristölautakunnalle alkusyksystä.

Kaupunkilaisten lisäksi paneelien työskentelyyn osallistuu kaksi edustajaa kolmesta kaupungin neuvostosta, jotka ovat nuoriso-, vanhus- ja vammaisneuvosto. Näiden neuvostojen edustajille varataan mahdollisuus pitää tiivis, maksimissaan 10 minuutin valmisteltu esitys liikenteen päästövähennystoimien vaikutuksista neuvoston kohderyhmään.

Kuinka tasapainottaa osallistujajoukko?

Moottorin tietopyynnöllä ja asiakirjojen julkisuuslain perusteella käyttöönsä saama sähköpostittelu puuhatahojen kesken kuvaa haasteita, kuinka koota tasapainoinen panelistijoukko, joka edustaa Helsinkiä pienoiskoossa.

Eräs valmistelussa mukana ollut toteaa, että tarvittaisiin ”jokin asennemuuttuja, jonka avulla voisi varmistaa sen, että mukaan ei valikoidu pelkästään, tai suhteettoman paljon, päästövähennystoimien vastustajia tai kannattajia.”

Tähän toinen valmisteluun osallistuneista vastaa: ”Ajattelimme toteuttaa raatilaisille asennekyselyn, mutta erillisenä. Ettei tule käsitystä, että valikoisimme tietyn asenteen ihmisiä mukaan. Mutta on kiinnostavaa tosiaan, muuttuvatko asenteet tiedon lisääntymisen ja puntaroinnin myötä.”

Tätä päämäärää eli asenteiden selvittämistä edustaa panelistiksi hakevalle tehtävä kysymys siitä, miten hakija suhtautuu seuraavaan väittämään: Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn suosiminen on tärkeä keino ratkaista liikenteen ympäristöongelmat.

Kivuliaita ratkaisuja

Tuloksena on varmasti vilkasta keskustelua ja ideoita, joiden toteuttaminen tarkoittaa todennäköisesti kansalaisten arkea koskevia kivuliaitakin ratkaisuja liikkumisen edellytyksiin.

Päästöjen vähentämiseen vievä ratkaisu voi tarkoittaa esimerkiksi polttomoottoriautojen paikallisia ajokieltoja. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, jos perehtyy Helsingin viralliseen linjaukseen:

”Helsingin hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää vaikuttavia toimenpiteitä. Päästövähennysten kannalta tehokkaita toimia olisivat esimerkiksi päästörajoitusvyöhykkeet ja siirtymäajan jälkeen luopuminen ilmastopäästöjä tuottavasta henkilöautoliikenteestä.”

Kuten Helsinki 13.12.2023 julkisti, liikenteen päästöt ovat yksi suurimmista haasteista Helsingin hiilineutraaliustavoitteelle, jonka kaupunginvaltuusto on asettanut vuodelle 2030.

”Sujuvaa ja reilua eri alueille”

”Paneelissa pohditaan esimerkiksi, miten liikkuminen on tulevaisuudessa mahdollisimman sujuvaa ja reilua eri alueilla asuville, erilaisissa perhetilanteissa eläville ja eri tulotason kaupunkilaisille”, projektipäällikkö Reetta Koskela Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta taustoittaa kaupungin nettisivuilla julkaistussa tiedotteessa. 

Korpela myös kertoo, että ”Osallistujat perehtyvät asiantuntijoiden kanssa Helsingin ilmastotavoitteisiin ja keskustelevat pienryhmissä. Tavoitteena on luoda rakentava ilmapiiri, jossa kaikkia kuunnellaan.”

Nämä aineistot apuna

Koskela kiteyttää, että ”tavoitteena on, että paneelin jäsenet ovat iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutustaustan, pääasiallisen liikkumistavan, autonomistuksen sekä ympäristöasenteiden osalta mahdollisimman lähellä helsinkiläisiä keskimäärin.”

Vertailutiedot taustaksi on saatu Tilastokeskuksen tilastoista (ikä, sukupuoli, koulutustausta, asuinpaikka ja autonomistus) sekä HSL:n seutubarometrista (useimmin käytetty liikkumistapa). Apuna on Koskelan mukaan käytetty myös Ympäristöasenteet pääkaupunkiseudulla 2022 -kyselytutkimusta.

Kysely lähetettiin 8 100 hengelle satunnaisotoksella pääkaupunkiseudun 18–79-vuotiaista asukkaista. Vastausosuudeksi tuli 25 prosenttia.