Ilmavoimat koelentää: USA:n merivoimien työjuhta

Viimeisenä Suomen viidestä hävittäjäkandidaatista kävi esittäytymässä tutulta vaikuttava Super Hornet

Satakunnan lennoston platalle Pirkkalaan saapui viime viikolla kolme uuden karheaa suihkuhävittäjää ilmavoimiemme evaluoitaviksi. Silti äkkivilkaisulla ne näyttävät kovin tutuilta. Yhdennäköisyys on ilmeinen omien hyvin palvelleiden Hornettiemme kanssa. Tarkemmin tutkittuna ne ovat kuitenkin melkoisesti uudistettuja ja myös kooltaan suurempia.

Kolmikosta kaksi on Super Hornetteja, yksipaikkainen E ja kaksipaikkainen F. Kolmas on samasta koneesta elektroniseen sodankäyntiin kehitetty EA-18G Growler, sen tunnistaa helpoiten (mutta ei helposti) erilaisista podeista siivenkärjissä. Siirtolentoa Atlantin yli oli saattamassa Omega-yhtiön KC-10 ilmatankkeri.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Koetellut ja tutut ratkaisut

Super Hornet on viidestä hävittäjäehdokkaastamme vanhin perusratkaisuiden pohjautuessa 70-luvulla suunniteltuun ja meilläkin käytössä olevaan kaksimoottoriseen monitoimihävittäjään F/A-18:aan. Ilmavoimiemme saadessa ensimmäiset C- ja D-version koneensa 1995, Super Hornet E lensi ensilentonsa. Tuohon aikaan valmistaja oli vielä McDonnell-Douglas, jonka Boeing osti vuonna 1997.

Alkuperäistä Hornetia valmistettiin liki 1 500, pääkäyttäjänä USA:n laivasto, joka sai korvattua Hornetilla F-14 Tomcatin lisäksi muitakin tyyppejä. Vientiasiakkaina Suomen lisäksi oli mm. Kanada, Espanja ja Australia. Superin menestys on ollut vaatimattomampi, niitä on käytössä puolet vähemmän Australian ollessa ainoa ulkomaan asiakas.

Perusteellisesti uusiutunut ja kasvanut

Vanhan ja uuden Hornetin kokoero syntyy niin rungon kuin siipienkin pidentämisestä kutakuinkin metrillä. Niillä on saatu tilaa isommille moottoreille, polttoainesäiliöille ja tietysti aseille. Lisäpolttoaine pidentää toimintasädettä, jota pidettiin vanhan mallin heikkoutena. Samalla tyhjäpainon kasvu lähes neljällä tonnilla tekee Super Hornetista nyt tarjolla olevista ehdokkaista suurimman ja painavimman.

Samaan aikaan nokka- ja pyrstöosan säilyttäminen lähes ennallaan on säilyttänyt tutun olemuksen. Nopea spottausero löytyy moottorien imuaukoista, jotka ovat vanhassa pyöreät ja uudessa neliskanttiset. Kulmikkuus vähentää koneen havaittavuutta tutkalla. Muutoinkin tutkaheijastuvuutta on vähennetty niin, että uuden mallin kaiku on vanhaa pienempi. Varsinaista häivetekniikkaa Super Hornetissakaan ei ole. Vuosien varrella ohjaamojärjestelyt, avioniikka, tutka ja asejärjestelmät ovat päivittyneet moneen kertaan.

Haku päällä – Hornet-monitoimihävittäjän seuraaja haussa

Ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjien elinkaaren on laskettu ehtyvän vuonna 2030 niin rakenteiden väsymisen kuin järjestelmien ajanmukaisuudenkin puolesta. Niiden seuraajan valitsemiseksi ilmavoimilla on menossa vuonna 2016 aloitettu HX-hanke. Projektissa on nyt edetty tarkennettujen tarjousten jälkeen koneiden evaluointiin kotimaassa talviolosuhteissa. Ehdokkaat eivät tule Suomeen yhtä aikaa, vaan peräkanaa reilun viikon jaksoissa tammi- ja helmikuun aikana.

Projektin seuraavat portaat, neuvottelukierros keväällä ja lopullisten tarjousten sisäänjättö syksyllä tähtäävät valinnan tekemiseen 2021, jotta toimitukset päästään aloittamaan 2025. Tällä kertaa koneiden määrää ei ole päätetty etukäteen, vaan ainoastaan hävittäjäpuolustukseen sijoitettavan summan yläraja, kymmenen miljardia euroa. Tarjouskilpailussa valmistajien on esitettävä oma ratkaisunsa koneiden määristä ja aseista, joilla Hornetteja vastaava ilmapuolustuskyky säilyy.

Nyt lennettävät testit keskittyvät aiemmin ilmoitettujen suoritusarvojen todentamiseen käytännössä. Pirkkalassa talvi on ollut lauha, mutta pohjoisempiakin tukikohtia voidaan käyttää järjestelmien testaamiseksi talvisissa olosuhteissa, jäätävissä pilvissä ja liukkailla kiitoteillä. Testeihin on varattu runsaasti ilmatilaa Pohjanmaalle asti. Siviililentoliikenteelle ei kuitenkaan odoteta rajoituksia. Hävittäjäkokelaiden lähtöjä ja laskuja pääsee seuraamaan Pirkkalassa joko lentoaseman alueelta tai kiitotien päässä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Jatkuvaa päivitystä

Omien Hornettiemme viime vuosikymmenellä tehdyn ohjaamopäivityksen ansiosta piloteillemme Super Hornetin ohjaamo tuntuu varmastikin helpolta kotiutua. Ohjaamo uusiutuu kuitenkin vielä kerran, sillä meille myytävä versio olisi ilmeisesti vasta seuraava versio Advanced Super Hornet BlockIII.

Siinä polttoainetta saadaan lisää rungon yläpuolisiin säiliöihin vapauttaen tilaa aseille niin ripustimista kuin rungostakin. Myös suunniteltua lentotuntimäärää on tarkoitus kasvattaa 10 000 tuntiin. Varjona kehityksen yllä on USA:n merivoimien kaavailut viimeisten Hornet-tilauksien vaihtamisesta seuraavan sukupolven hävittäjän kehittämiseen. Tuki varmastikin jatkuu, vaikka valmistus loppuisi. Entäpä edelleen kehittäminen?

Vähemmän opeteltavaa

Vanhentuvan peruskonstruktion vastapainona Hornetin tuttuus helpottaisi sen kotiuttamista Suomeen, lentäjien ja mekaanikkojen koulutus olisi nopeampaa sekä osa maakalustosta ja tukitoiminnoista kelpaisi sellaisenaan. Nykyiset on kokoonpantu ja huollettu Kuorevedellä, oletettavasti uusien kanssa voitaisiin menetellä samoin.

Vaikka Hornetit on suunniteltu toimimaan lentotukialuksen puhtaalta kannelta, Suomessa ei ole ollut ongelmia saada kiitoteitä tarpeeksi puhtaiksi roskista, hiekasta, lumesta tai loskasta. Maantietukikohdissa pysäytys tapahtuu vaijerilla lentotukialuksen tavoin, muutoin Hornetin laskumatka venyy.

Lisähoukutuksia

Boeing tarjoaa Super Hornet -kaupan yhteydessä hankittavaksi myös EA-18G Growler –versiota Super Hornetista. Yhtenevästä ulkoasustaan huolimatta se on tarkoitettu toimimaan varsinaisten hävittäjien takana tarjoten tukea vihollisen havaitsemiseen ja sen viesti-, ase- ja tutkajärjestelmien häiritsemiseen. Growler on kalliimpi kuin Hornet, mutta ilmeisesti Boeing aikoo joitakin kappaleita niitä tarjoukseensa sisällyttää. Veto sekoittaa pakkaa samoin kuin Saabin tutkavalvontakone osana tarjousta. Ei käy kateeksi koelentäjiämme ja poliitikkojamme, joiden pitäisi saada ehdokkaat samalle viivalle.

Tuorein Super Hornetin hankkinut käyttäjä on taitolentoryhmä Blue Angels, joka saa ensimmäiset koneensa tänä vuonna, harjoittelun jälkeen vuoden 2021 näytösohjelma on suunniteltu niille.