3.10.2025 Matkailu Kalkkilouhoksen näköalapaikka Paraisilla takaa kirjaimellisesti henkeäsalpaavat maisemat Teksti Rikhard Wacker Kuva Rikhard Wacker ja Varsinais-Suomen ELY-keskus Paraisilla sijaitsevaa kalkkikivilouhosta pääsee ihailemaan hyvinkin läheltä. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Paraisilla sijaitsevaa Nordkalkin kalkkiavolouhosta pääsee katsomaan erityiseltä näköalapaikalta. Yleensä yritykset pyrkivät pitämään uteliaat silmäparit mahdollisimman kaukana sen hallinnoimista teollisuuslaitoksista ja työmaista. Järjestelyllä halutaan ylläpitää niin työrauhaa kuin taata yleinen turvallisuus alueella. Varsinais-Suomen Paraisilla tilannetta on lähestytty hieman eri kulmasta, sillä siellä Nordkalkin kalkkiavolouhokseen pääsee tutustumaan sille erikseen tehdyltä näköalapaikalta. Vastaavia tapauksia ei tule ihan heti mieleen, joten kyseessä on väistämättäkin harvinaista herkkua louhoksista kiinnostuneille. Näköalapaikka lienee ainakin osaltaan viralliseksi laskettava, sillä jopa Paraisten matkailuneuvonta suosittelee nähtävyyttä turisteille. Myös alueella operoiva Nordkalk on tuonut paikalle erilaisia yrityksen toiminnasta kertovia infotauluja. Onpa näköalapaikalle tuotu jopa taidettakin näytille. Paikalla on esillä myös Hanna Selinin ja Juni Snåren teos Barn av barn. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Harvinaisen keskustassa Paraisilla on pitkät perinteet kalkkikiven louhimisessa. Paraisilla louhiminen on alkanut 1600-luvulla, joidenkin arvioiden mukaan jopa 1300-luvulta asti. Niin sanottu järjestelmällinen louhinta alkoi 26.11.1898. Paraisten kalkkikiven kerrotaan olevan Euroopan vanhinta, iältään noin 1 900 miljoonaa vuotta. Juuri Paraisten louhoksesta mielenkiintoisen tekee myös sen sijainti, joka on harvinaisen lähellä keskustaa. Matkaa keskustaan on vain muutama sata metriä ja lähimmät talot sijaitsevat noin sadan metrin päässä. Paraisten kaupunki onkin osaltaan kasvanut louhosteollisuuden ympärille. Vastaavanlaisia sijainteja on mm. Ruotsin Kiirunassa, joka on saanut viime aikoina kansainvälistä mediahuomiota paikallisen kirkon siirto-operaatiosta – Paraisilla ei toki ole yhtä järeitä operaatioita tiedossa. Nordkalkin omistuksessa olevalla louhoksella työskennellään yhä, mikä näkyy ja kuuluu usein alueella. Koon huomaa vasta paikan päällä Näköalapaikkaan kannattaa ehdottomasti tutustua paikan päällä, sillä mittakaava ei tule ilmi pelkkiä kuvia katsomalla. Avolouhoksella on pituutta kaksi kilometriä, leveyttä 500 metriä ja syvyyttä 150 metriä. Laajuudeltaan louhos on noin 70 hehtaaria, mikä tarkoittaa 150 jalkapallokenttää. Vierailija pääsee nauttimaan korkean paikan jylhistä maisemista läheltä. Korkea verkkoaita on vedetty hyvin lähelle louhoksen reunaa, mikä mahdollistaa erinomaisen näkyvyyden. Artikkelin kuvat on otettu verkkoaidan silmän läpi, eli kyseessä ei ole dronekuva tai aidan yli kurkottelu. Näköalapaikalta otetut kuvat on kuvattu puhelimella silmien tasalta, hyödyntäen verkkoaidassa olevia silmänreikiä. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Monipuolinen raaka-aine Suurin osa Paraisten louhokselta tulevasta kalkkikivestä päätyy sementinvalmistukseen. Osa raaka-aineesta saatetaan jalostaa myös kivirouheeksi tai laastiksi. Kalkkikiveä voidaan käyttää myös vedenpuhdistuksessa ja maataloudessa niin peltojen pH-arvojen nostamiseen kuin myös tuotantoeläinten ruokkimiseen. Paraisilla kiveä louhitaan vuosittain yli 2 miljoonaa tonnia ja tästä määrästä noin kaksi kolmasosaa on kalkkikiveä. Sivutuotteena louhittava kiviaines myydään tie- ja maarakennuksen yrityksille. Mikäli pelkkä kalkkikivilouhos ei saa sinua haukkomaan henkeäsi, kannattaa samalla reissulla katsastaa myös muutaman sadan metrin päässä sijaitsevat Paraisten kuntoportaat. Vuonna 2021 valmistuneet kuntoportaat hyödyntävät alueen jyrkkiä korkeuseroja, minkä ansiosta 180 metrin matkalle on saatu aikaan 470 askelmaa ja peräti 50 metrin nousu. Kuntoportaiden puolivälissä on myös levennys, joka antaa vielä yhden uuden kuvakulman louhoksen tutkailuun. Paraisten kuntoportaat ilmakuvassa, joka on otettu niiden rakennusvaiheen aikana. Kuva: Varsinais-Suomen ELY-keskus Juttua muokattu 3.10.2025 kello 8.04: Jutussa luki virheellisesti, että kaivoksen pituus olisi ollut 500 metriä. Pituus oli 2 kilometriä ja leveys 500 metriä. Lue lisää Kaikki artikkelit 29.6.2026 Matkailu Twingoilua, peippailua ja petipuuhia 26.6.2026 Matkailu Länkipohjassa sijaitsee suuri muistomerkki, joka on asetettu hyvinkin erikoiseen paikkaan 24.6.2026 Automatkailu Botania – salattu ja huima perhospuutarha sekä maailman suurin kivilabyrintti 23.6.2026 Automatkailu PowerPark – huvikeidas ameriikan tyyliin 22.6.2026 Matkailu Automatka napapiirin pohjoispuolella – naapurikateutta ja hieman Norjan maantietoa 21.6.2026 Matkailu Saarenmaan valtit – kivilampaat, Tõll-jätti, pionit ja katajasiirappi 21.6.2026 Autoilu Pidempi automatka edessä? – näiden asioiden sivuuttaminen saattaa jättää tien päälle 20.6.2026 Koeajo Bürstner Signature SFT on matkailuauto, joka yrittää keksiä matkailuautoa uudelleen – siinä myös hyvin onnistuen 20.6.2026 Matkailu Tampereen kaupunkiriennot – mutta lampaiden luona yöpyen glamping-tyyliin Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 29.6.2026 Lentokoneet Helsinki-Vantaalla vieraili juuri maailman suurin liikesuihkukone, joka on ottanut nimiinsä jopa 150 eri kaupunkien välistä nopeusennätystä 28.6.2026 Laivat Jos Silja Serenadella ja -Symphonylla on kummallakin ajettu yli 150 000 tuntia ja niiden koneiden vaihtoväli on 15 000 tuntia, monennetko koneet niillä ovat nyt menossa? 29.6.2026 Käytetyt erikoisuudet Käytetyt erikoisuudet: KYR-12 -kilpinen, Poliisin poika -elokuvan mallinen Škoda 120 L 29.6.2026 Sähköautot Maailman suurin sähköautotesti on jälleen ajettu – BMW ja Xpeng voitokkaina 29.6.2026 Koeajo Koeajo: Mercedes-Benz CLA 350 Shooting Brake – 142 tähden tuulta halkova vuoden auto 28.6.2026 Laivat Jos Silja Serenadella ja -Symphonylla on kummallakin ajettu yli 150 000 tuntia ja niiden koneiden vaihtoväli on 15 000 tuntia, monennetko koneet niillä ovat nyt menossa? 26.6.2026 Traktorit Juha Kankkunen ajoi tällä Valtralla ennätyksellisellä 130 km/h nopeudella – kaiken huipuksi vielä jäällä 29.6.2026 Lentokoneet Helsinki-Vantaalla vieraili juuri maailman suurin liikesuihkukone, joka on ottanut nimiinsä jopa 150 eri kaupunkien välistä nopeusennätystä 23.6.2026 Päivän kuva Muistatko miksi Renault 4:sta kutsuttiin ”Tipparelluksi”? 26.6.2026 Matkailu Länkipohjassa sijaitsee suuri muistomerkki, joka on asetettu hyvinkin erikoiseen paikkaan 28.6.2026 Laivat Jos Silja Serenadella ja -Symphonylla on kummallakin ajettu yli 150 000 tuntia ja niiden koneiden vaihtoväli on 15 000 tuntia, monennetko koneet niillä ovat nyt menossa? 4.6.2026 Koeajo Tätä vuosimallin 1990 Toyota Hiace 4WD:tä täytyy kohdella silkkihansikkain, sillä sen sisäänajo on vielä pahasti kesken 26.6.2026 Traktorit Juha Kankkunen ajoi tällä Valtralla ennätyksellisellä 130 km/h nopeudella – kaiken huipuksi vielä jäällä 15.6.2026 Laivat Tämä "töpseli" syöttää Silja Linen aluksille satamassa 11 kilovolttia ja noin kolmea megawattia - riittää juuri pitämään valot ja ilmastoinnin päällä 7.6.2026 Koeajo Koeajossa suomalaisten suuresti suosima vuosimallin 1973 Fiat 600, joka on itse asiassa oikeasti Seat - ja kovin pätevästä syystä