Käytetyt erikoisuudet: 1990-lukuisen turkoosi Toyota Paseo

Kuva Nettiauto/Toyota

Onko Toyota Paseo köyhän miehen Celica vai rikkaan miehen Tercel? Totuus piilee todennäköisesti jossain siellä välimaastossa. Kyseessä on Corollaakin köykäisempi ajokki, jonka pikkuautopohjaiset juuret piilevät osin Pohjois-Amerikan markkinoilla.

Coupemallinen Toyota Paseo ei ole koskaan ollut mitenkään erityisen yleinen auto suomalaisessa katukuvassa. Tähän on tietysti syynä se, ettei Paseo kuulunut maahantuojan tuontiohjelmaan lainkaan. Jokunen yksilö on sittemmin kulkeutunut suomikilpien väliin, erityisesti saksantuontibuumin noustessa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Kyseessä ei ole coupe-Corolla, sillä E100-korin Corollasta myytiin muilla markkinoilla omaa etuvetoista Levin-mallia; Paseo on pykälää pienempi ja maltillisemmilla moottoreilla varusteltu.

Paseon juuret lähtevät liikkeelle pikkuauto Tercelistä, sillä Toyota kehitteli kolmannen korimallin Tercelistä aikoinaan hyvin kulmikkaan näköisen kaksiovisen mallin. Kyseessä ei ollut mikään urheiluauto, saati edes bulevardisportti, vaan työmatka- tai kakkosautokäyttöön suunniteltu edullinen kaksiovinen sedan coupemaisilla piirteillä. Tuon Tercelin moottoriksi tuli 1.5-litrainen 3E-moottori 12 venttiilillä.

Seuraavan korimallin Tercelistä muotoiltiin huomattavasti pyöreämpi. Tätäkään mallia ei tuotu Suomeen, eikä edes teknisesti vastaavaa 1990-luvun alun Starletia, vaan Suomessa mallisto alkoi perinteisesti halvimmasta 1.3-litraisesta Corollasta siihen asti, kunnes uudistunut Starlet liittyi joukkoon vuonna 1996. Hinnaston alapäässä olisi kenties tullut turhan paljon tunkua lama-ajan Suomen autokauppalukuihin verrattuna.

Vuonna 1991 Tercel sai kuitenkin oman coupeversionsa, jota ryhdyttiin Yhdysvalloissa myymään nimellä Paseo; Japanin kotimarkkinoilla sama auto oli nimeltään Cynos. Tuo 1991-1995-mallinen Paseo oli huomattavan pitkäkeulaisen ja töpöperäisen näköinen, mitä voimakkaasti eteenpäin kallistettu C-pilari ja pysty takapää vielä korostivat.

1991-mallin Paseo/Cynos ei edes ollut ainoa tämän pohjalevyn coupemalli. Kaiken kukkuraksi myyntiin tuli vielä hyvin erikoisilla ovilla varustettu Toyota Sera, jonka ”perhosensiipiovet” innoittivat kuuluisan McLaren F1 -superauton suunnittelijaa. Elettiinhän vielä Japanin talouden kupla-aikaa, mikä toistuu visuaalisesti Seran pyöreämuotoisessa lasikatossa.

Kuplan puhjettua Paseo pysyi tuotannossa, vaikka Sera tiputettiinkin säästökuurin myötä pois valikoimasta. Toisen sukupolven Paseo oli pitkälti samanlainen, mutta hieman simppelimmin muotoiltu. Eurooppaankin tuodun Paseon kanssa ostajista kilpailivat Nissan 100NX ja Honda CRX ”Del Sol”, sekä varmaankin lähin hengenheimolainen, Hyundai Scoupe.

Tercel-Starlet-pohjaiseen Paseoon ei koskaan tarjottu mitään kovin rivakkaa vauhtimallia, vaan 1.5-litraisesta moottorista puristettiin irti parhaimmillaan vain 90 hevosvoimaa. Kenties Celicaan piti jättää sopivan verran rakoa, mutta esimerkiksi Corollan 1.8-litraisella moottorilla Paseosta olisi saanut paljon sporttisemman tuotteen. Japanin päässä myytiin 110-hevosvoimaista mallia, sekin 1.5-litraisella moottorilla, kuten myös perusmallin 1.3-litraista.

Paseosta tehtiin myös avomalli, yhdysvaltalaisen ASC:n (American Sunroof Company) avustuksella. Yhdysvalloissa kakkoskorin Paseota myytiin vain pari vuotta, sillä kehno menekki johti viennin päättymiseen jo alkuvuodesta 1997. Auton tuotanto loppui kesällä 1999, eikä sille esitelty enää kolmatta sukupolvea.

Nettiautossa on aina silloin tällöin kourallinen Paseoita myynnissä, ja hehkeän näköisen punaisen avomallin lisäksi myyntiin on tullut hyvin 1990-lukuisen värinen turkoosi saksantuonti-coupe erittäin tyylikkäillä kolmipuolaisilla vanteilla. Niissä on vähän samaa designiä kuin Saabin vanteissa, mutta koko on tuuman-pari pienempi.

Sporttisuutta tässä Paseossa edustavat myös vaaleat mittarinpohjat sekä istuinten muotoilu, vaikka verhoilumateriaali tuokin lähinnä mieleen kirpparituulipuvun. Tuuletusta tehostetaan lasisella kattoluukulla, joka ponnahtaa takalaidastaan auki. Auto on ollut Suomessa vuodesta 2015 ja nykyisellä omistajallaan vuodesta 2019, joka on myös huolehtinut auton ylläpidosta mallikkaasti. Ruostetta ei kuvissa juuri näy, ja autoon on tehty jarruremonttia, jakopäähuoltoa ja onpa se saanut aikoinaan myös uuden polttoainetankin täyttöputkea myöten. Paseon perustekniikasta kertoo se, että takana on rumpujarrut, ja auton seuraava omistaja saa niihin mukaan huolto-osat.

Vain 211 000 km ajettu Paseo on varmasti sellainen autoyksilö johon mielessään sovittelee jo museokilpiä. Ensi vuonna ne voisi tähän 1996-malliseen autoon jo kiinnittää.

(Lähde: Nettiauto.com)

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat