Kitkat ilman kitkaa – Keski-Euroopan kitkarenkaissa piilee vaara

Netistä tilatuissa nastattomissa talvirenkaissa saattaa muhia pitopommi. Kannattaakin selvittää tarkkaan, että rengas on varmasti suomalaiseen talveen suunniteltu.

Suomalainen luottaa nastan luomaan pitoon. Valtaosa meillä myydyistä talvirenkaista, reilut 80 prosenttia, on nastoitettuja. Loput eli vajaat 20 prosenttia on kitka- eli nastattomia talvirenkaita, ja näistä melkein kaikki niin kutsuttuja pohjoismaisiin oloihin tarkoitettuja kumeja. Tämä tarkoittaa sitä, että rengas on niin kuvioltaan kuin kumiseokseltaan suunniteltu kunnon talveen.

Manner-Euroopassa puolestaan lumi ja jää ovat tiessä harvinaisempia elementtejä, joten siellä talvirenkaat ovat enemmän kesärenkaan oloisia. Vastaavasti nämä ns. keskieurooppalaiset kitkat eivät pidä liukkaalla – varsinkaan jäällä – läheskään yhtä hyvin kuin pohjoismaiset sisarensa. Näiden renkaiden käyttö Suomessa ei ole kiellettyä, mutta ei myöskään missään nimessä suositeltavaa.

– Kesärenkaan kumiseos toimii hyvin +7 asteeseen saakka. Vastaavasti Keski-Euroopan kitkarenkaan suorituskyky loppuu muutamassa pakkasasteessa. Siitä kylmemmällä kelillä pohjoismaisiin oloihin suunniteltu rengas on ainoa oikea valinta, markkinointipäällikkö Jari Alopaeus Continentalilta sanoo.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Virallinen kauppa vähäistä

Renkaiden kanssa ei pidä leikkiä, sillä ne ovat ainoa kohta, millä auto on kosketuksissa tiehen. Huonon tai tarkoitukseen sopimattoman renkaan pito ei yksinkertaisesti riitä, minkä huomaa viimeistään silloin, kun joutuu väistämään tiellä olevaa estettä tai jarruttamaan voimakkaasti.

Kovin paljon näitä keskieurooppalaisia kitkarenkaita ei onneksi Suomessa myydä.

– Turvallisuuden takia olemme tehneet ihan tietoisen valinnan emmekä pidä näitä Keski-Euroopan renkaita varsinaisessa valikoimassamme. Hinnastosta niitä ei löydy, mutta sellaiset saa kysymällä jos haluaa. Vuosittain niitä menee kuitenkin kaupaksi ainoastaan joitakin kymmeniä kappaleita, Alopaeus kertoo.

Näin siis uusien, virallista tietä Suomeen tuotujen renkaiden osalta. Netistä voi kuitenkin kuka tahansa tilata itselleen renkaat, ja näin myös virheen mahdollisuus kasvaa: auton alle saattaa päätyä täysin erilaista kumia kuin pitäisi. Tavalliselle kuluttajalle kun renkaiden monimutkaiset numero- ja kirjainsarjat sano välttämättä yhtään mitään.

– Netti on siitä hämäävä, että ihminen voi tilata tunnettuakin merkkiä edustavan renkaan, muttei välttämättä tiedä millainen rengas on kyseessä. Lisäksi netissä tarjotaan paljon myös jo meillä myynnistä poistuneita rengasmalleja. Eron huomaa vasta kun talvipitoa todella tarvitaan.

Ei sovellu edes kesään

Oma lukunsa ovat esimerkiksi Saksasta tuodut käytetyt autot, jotka usein on kengitetty juuri keskieurooppalaisilla kitkoilla. Nämä jäävät sitten helposti auton alle, kun sillä ryhdytään Suomessa ajamaan. Alopaeuksen mukaan tämä on kuitenkin väärää säästöä.

– Juuri vanhassa autossa renkaan pidon merkitys korostuu, kun turvallisuutta lisääviä elektronisia järjestelmiä ei ole, hän muistuttaa.

Ja vaikka keskieurooppalainen kitkarengas on pohjoismaista jäykempi, se ei tee renkaasta soveltuvaa edes kesäkäyttöön. Vanha totuus, kesärengas kesällä ja talvirengas talvella, kannattaa siis pitää edelleen visusti takaraivossa.

– Renkaan talvipitoa lisäävät lamellit saavat aikaan sen, että kunnon kosketuspintaa asvalttiin ei kesällä synny, Alopaeus sanoo.

Teksti: Jussi Saarinen, kuvat: Continental