Kun ilmasta tuli auton vihollinen numero yksi

Se on tiedetty jo pitkään, että mitä virtaviivaisempi auto on, sitä tehokkaammin se puhkoo ilmaa. Painosta ei sen sijaan kukaan tunnu puhuvan enää mitään.

Kuten jo uuden Audi A6 e-tron -perheen kohdalla kerroimme, Sportbackin ilmanvastuskerroin on ennätysalhainen 0,21. Avantin kohdalla vastaava lukema on 0,24. Autojen toimintamatkassa on 30 kilometrin ero eli pilkun jälkeen toisena tuleva luku vastaa yhtä kilometriä. Ei nyt mikään maailman mullistava ero siis, mutta joskus jokaisella kilometriltä on merkitystä.

Englantilainen Top Gear -lehti pääsi Audin tuulitunneliin A6 e-tronien kanssa, ja tuulitunnelissa käväisivät myös sekä Auto Union V16 Typ C -kilpurin replika vuodelta 1937 sekä vuonna 1982 esitelty Audi 100. Videossa puhutaan ilmanvastuksesta, ja jonkin verran myös siitä, miten sitä on saatu pienennettyä. Ihan viihteellinen video, kannattaa katsoa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

750-kiloinen monsteri

Videolla esiintyvä ja Gran Turismo 6 -videpelistäkin tuttu Auto Union V16 Type C Streamliner edustaa Hopeanuolien aikaa, jolloin moottoriurheilussa otettiin isoja askeleita. Auto Unionin kilpurithan vuosina 1933–39 suunnitteli eräs Ferdinand Porsche. Ja nuo V16-moottoriset kilpurit olivat kyllä nopeita yli 500-hevosvoimaisten moottoreiden ja virtaviivaisten muotojen ansiosta. Niiden muotoilussa hyödynnettiin jo tuolloin tuulitunnelia. Paikka oli Deutsches Zentrum für Luft- und Raumfahrt – ja yritys on olemassa yhä tänäänkin.

Toki vauhtiin vaikuttaa tunnetusti myös auton paino, nuo kilpurit painoivat vain 750 kiloa.

Streamliner Typ C vei aerodynamiikan sitten äärimmilleen vuonna 1937. Auto on ihailtavissa Audin omassa museossa Ingolstadtissa. Autokisojen lisäksi Saksassa elettiin 1930-luvulla myös nopeusennätysten huumaa. Auto Unionin streamlinerilla ajettiin autobaanalla vuonna 1938 uudeksi ennätykseksi 432,7 km/h. Vähän sen jälkeen tuon ennätyksen tehnyt Bernd Rosemeyer menehtyi yrittäessään parantaa ennätystä vielä lisää.

Typ 52

Tuon Auto Unionin kilpa-auton 16-sylinterinen ja remmiahdettu monsterimoottori haluttiin istuttaa myös linjakkaasti muotoiltuun henkilöautoon, ja sen suunnittelu annettiin niin ikään Porschen suunnittelutoimiston käsiin. Auton nimeksi annettiin Auto Union Typ 52 Schnellsportwagen. Se ei vain valitettavasti päätynyt koskaan tuotantoon. Todennäköisesti siitä ei valmistunut koskaan edes prototyyppiä.

Onneksi joku tuntee historiaa, ja Audilla joku keksi elvyttää idean. Koska auton piirustukset olivat tallessa, Typ 52 pystyttiin tekemään alkuperäisissä mitoissa, ja se myös rakennettiin alusta alkaen vanhoja metodeja kunnioittaen. Auto esiteltiin nyt kesällä Goodwoodin legendaarisessa moottoriurheilua juhlistavassa tapahtumassa.

Ja onhan Typ 52 kaunis. Muotoilu näyttää virtaviivaiselta, mutta ei muotoja pelkän ilmanvastuksen vuoksi tehty. 1930-luvun streamlinerit edustavat monille yhä yhtä automuotoilun kulta-aikaa.

Toki myös uuden painoksen tekniset tiedot ovat sävähdyttävää luettavaa. Ensinnäkin moottori on uskollinen alkuperäisille kilpureille: 16 sylinteriä, kuuden litran iskutilavuus, 382 kW (520 hv). Uuuuh. Moottori sijaitsee auton akseleiden välissä eli kyseessä on keskimoottorinen auto. Mainittakoon tässä nyt sekin, että alkuperäiseen Typ 52:een suunniteltiin toki V16-moottorista mutta 4,4-litraista ja 200 hevosvoimaista voimanlähdettä.

Myös muut numeroarvot sykähdyttävät. Typ 52:n pituus on 5,39 metriä. Akseliväli on 3,32 metriä. Korkeutta Typ 52:lla on sitäkin enemmän kuin monessa katumaasturissa eli 1,78 metriä. Leveys on 1,66 metriä. Ja viimeisenä se lekan isku eli auton paino. 1450 kiloa! Ja siis 5,4 metriä pitkässä autossa. Niin, paino oli ennen se auton vihollinen numero yksi. Ei ilmanvastus

Tästä ei kukaan tunnu puhuvan enää mitään.

Okei, uudelleen henkiin herätetyn Typ 52:n valmistuksessa ei ole tarvinnut miettiä kolaritestejä. Mutta kyllä paino on onnettomuuksissakin myrkkyä. Lähes kolme tonnia painava auto tekee nopeasti pahaa jälkeä kevyempiin vastapuoliin.

Typ 52:ssa ei ole myöskään uusimpia tietoviihdejärjestelmiä tai monimutkaista kuljettajaa avittavaa teknologiaa. Tärkein auton kaistojen välissä pitävä varuste on kuljettaja – mikä tavallaan on kuljettajan tehtäväkin.

Kuten sanotaan: kehitys kehittyy ja aikansa kutakin. Toivottavasti se paino palaa jossain vaiheessa autonvalmistajien tärkeimmäksi viholliseksi.