Kysy autoista: miksi lataushybridissä ei ole laskuria, joka kertoisi latauskerrat?

kysy autoista ympäri vuoden kesärenkailla

Käytettyä sähköautoa ostettaessa akun kunnon tietäminen on oleellista, koska sen korjaus tai vaihto voi olla erittäin kallista. Yksinkertainen latauslaskuri ei kuitenkaan ratkaisisi ongelmaa.

Kysymys: Miksi lataushybrideissä ei ole laskuria latauskerroille? Helpottaisi auton ostajaa.

Ajokilometrit ovat aina olleet epätäydellinen, mutta laajasti hyväksytty tapa arvioida polttomoottoriauton kuntoa. Lataushybridissäkin on toki matkamittari, mutta sen avulla on todella vaikea arvioida akun kuntoa, eikä akulle ole olemassa vastaavaa, vakiintunutta mittaria. Siksi ajatus latauskerroista kertovasta laskurista voi tuntua luontevalta erityisesti käytettyjen sähköautojen kaupassa, jossa akku on yksi auton kalleimmista yksittäisistä komponenteista.

Silti useimmissa lataushybrideissä, ja monissa täyssähköautoissakin, ei ole kuljettajalle näkyvää laskuria, joka kertoisi, kuinka monta kertaa auto on ladattu. Tämä johtuu siitä, että yksittäinen latauskerta on teknisesti huono mittari akun kulumiselle, ja juuri akun todellinen kunto kiinnostaa ostajaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Latauskerta ei ole yksiselitteinen tapahtuma

Akun ikääntyminen ei ole yksinkertainen laskutoimitus, jossa jokainen lataus kuluttaisi akkua samalla tavalla. Akun kulumiseen vaikuttaa ennen kaikkea se, kuinka paljon energiaa akun läpi kulkee ja millaisissa käyttöolosuhteissa se tapahtuu. Yksi kuljettaja lataa akkua päivittäin vain vähän kerrallaan, toinen ajaa sen lähes tyhjäksi ja lataa täyteen. Pelkkä latausten laskeminen voisi johtaa samanarvoiseen tai jopa päinvastaiseen tulokseen, vaikka akun todellinen kuormitus olisi täysin erilainen.

Akkutekniikassa puhutaankin mieluummin ekvivalentista täyssyklistä. Ajatus on, että useat osittaiset purku- ja lataustapahtumat lasketaan yhteen sen mukaan, kuinka paljon energiaa akun läpi on todellisuudessa kulkenut suhteessa sen nimelliskapasiteettiin. EU:n komission tutkimuksissa tämä on vakiintunut tapa kuvata akun kuormitusta, koska se vastaa paremmin todellista kulumista kuin yksittäisten latausten lukumäärä.

Miksi valmistajat eivät tarjoa syklilaskuria?

Auton akustonhallintajärjestelmä seuraa akkua hyvin tarkasti. Se mittaa lämpötiloja, jännitteitä, tehoja ja arvioi akun kuntoa jatkuvasti. Ei ole siis kyse siitä, etteikö tietoa olisi saatavilla, vaan sitä, ettei sitä ole järkevää esittää yhtenä numerona.

Ensimmäinen ongelma on vertailtavuus. Eri valmistajat määrittelevät akun käyttösyklit ja kulumisen eri tavoin. Jo se, normalisoidaanko kulutus energiamäärään vai kapasiteettiin, vaikuttaa lopputulokseen. Yksi ainoa numero voisi näyttää täsmälliseltä, mutta kertoa todellisuudessa enemmän valmistajan laskentatavasta kuin akun kunnosta.

Toinen tekijä on latausekosysteemin pirstaleisuus. Auto, laturi, taustajärjestelmät ja sovellukset muodostavat kokonaisuuden, jossa data ei aina kulje yhtenäisesti. Vaikka lataushistoriaa näytetään joissakin sovelluksissa, tieto voi olla puutteellista tai epäjatkuvaa, jos yhteydet tai palvelut eivät toimi. Yhtenäisen, luotettavan latauslaskurin rakentaminen ei ole niin yksinkertaista kuin äkkiseltään voisi ajatella.

Kolmas, käytännöllisempi näkökulma koskee luotettavuutta. Yksittäinen mittari, jolla olisi suora vaikutus käytetyn auton hintaan, herättäisi väistämättä kysymyksiä myös väärinkäytösten mahdollisuudesta. Matkamittarilukeman manipulointi on tunnistettu EU:ssa merkittäväksi ongelmaksi, erityisesti käytettyjen autojen kaupassa. Tämä on nostanut esiin kysymyksen mittarien luotettavuudesta ja suojaamisesta. Lataussyklien laskuri kohtaisi todennäköisesti saman haasteen, jos siitä tulisi ostajalle merkittävä mittari.

Akun kunnon arviointi: SoH

SoH-arvoa (State of Health) pidetään yhä useammin käytetyn sähkö- ja lataushybridiauton akun kunnon mittarina. Sillä tarkoitetaan ajoakun jäljellä olevaa kapasiteettia suhteessa uuteen, eli käytännössä paljonko akku pystyy vielä varastoimaan energiaa alkuperäiseen verrattuna. Tietoa ei tarjota suoraan kuluttajille, mutta autokorjaamojen diagnostiikkalaitteilla on usein mahdollista lukea kyseinen luku.

Mitä parempi SoH, sitä lähempänä akku on alkuperäistä toimintakykyään. Useat riippumattomat toimijat ja tekniset asiantuntijat, kuten TÜV SÜD ja EU:n tutkimuslaitokset, pitävät kapasiteettia keskeisenä, mutta eivät ainoana akun kuntoa kuvaavana tekijänä.

Ongelmana on, ettei SoH ole yksi täsmällisesti määritelty ja kaikkialla samalla tavalla mitattu suure. Ajoneuvokäytössä ei ole olemassa yhtä standardoitua SoH-määritelmää tai mittausmenetelmää. Osa arvoista perustuu auton omaan laskennalliseen arvioon, osa ulkoiseen testiin, joka tulkitsee diagnostiikkadataa. Mittaustapa, käyttöolosuhteet ja jopa akun lämpötila voivat vaikuttaa tulokseen, minkä vuoksi sama prosenttiluku ei välttämättä ole suoraan vertailukelpoinen eri autojen tai testien välillä.

Tästä huolimatta SoH on käytännössä hyödyllisempi tieto kuin esimerkiksi latauskertojen määrä. Se kohdistuu suoraan siihen, mikä ostajaa kiinnostaa: akun tämänhetkiseen suorituskykyyn. Samalla SoH-arvoon kannattaa suhtautua kuten mihin tahansa yksittäiseen mittariin – suuntaa antavana, ei absoluuttisena totuutena.

Lähteet: EU-komission yhteinen tutkimuskeskus (JRC), TÜV SÜD

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kysy autoista

Jätä meille autoaiheinen sinua askarruttava kysymys. Toimituksemme vastaa viikoittain moottori.fi:ssä tulleisiin kysymyksiin. Voit myös lähettää kysymyksesi suoraan sähköpostilla kysyautoista [ät] moottori.fi.

"*" näyttää pakolliset kentät