Lahden eteläinen kehätie: tunnelien lastentaudeista otettu opiksi

Tunnelit ovat suomalaisessa tienrakentamisessa suhteellisen uusi käsite, joten kehitys kehittyy jatkuvasti. Lahden eteläisellä kehätiellä käytössä on alan uusinta osaamista.

Lahden eteläinen kehätie sukeltaa Liipolan kaupunginosassa kerrostalojen alle lähes kilometrin mittaiseen tunneliin – tai oikeammin kahteen tunneliin, sillä nelikaistaisen kaupunkimoottoritien molemmille ajoradoille on puhkottu omansa.

Rakenteilla ovat kenties Suomen tähänastisista parhaat maantietunnelit.

– Olemme koettaneet välttää muualla vastaan tulleet epäkohdat ja tehdä laadukkaampia tunneleita. Kaikki Suomessa tällä hetkellä käytössä olevat tunnelit toimivat, mutta jokaisessa on aina joitain pikkujuttuja, joista voi ottaa oppia, kehätien projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen toteaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Huoltaminen ei pysäytä liikennettä

Esimerkiksi tunnelien huoltotoimenpiteet sujuvat nyt muuta liikennettä häiritsemättä, sillä Liipolan tunnelin verhousrakenteeseen pääsee sivuitse huoltokäytäviä pitkin.

Tunnelin tekniikkaa voi siis käydä tarkastamassa ilman, että kulkee varsinaisen liikennetunnelin kautta. Vastaava ratkaisu on jo käytössä Tampereen Rantatunnelissa, mutta Lahdessa käytävät ovat tilavampia.

– Ykköstiellä ei vastaavia huoltokäytäviä ole lainkaan, eli kun jotain joudutaan tunnelissa tekemään, auto on ajettava huoltolevikkeelle ja vähintään ohituskaista joudutaan sulkemaan, Hämäläinen selvittää Helsinki–Turku-moottoritien tunnelien tukkoisuutta.

Yhtenä innovaationa ovat Liipolan sekä sitä lännestä päin ajettaessa edeltävän Patomäen tunnelien suojaukset tulipalojen varalta.

Ensin mainitussa tunnelissa asian hoitaa ruiskubetonointi, jälkimmäisessä palonsuojauksena toimivat ylösalaisin käännetyt TT-laatat. Erillisiä palonsuojalevyjä, joita esimerkiksi Hämeenlinnan moottoritietunnelissa on irtoillut, ei siis tarvita.

Turhat hälytykset historiaan?

Aikaisempia tunneleita ovat kiusanneet myös turhat hälytykset ja niistä aiheutuneet liikennekatkokset. Tähänkin on luvassa parannusta Suomessa ensi kertaa käyttöön otettavan tutkaohjatun häiriöhavaintojärjestelmän myötä.

– Täysin häiriötöntä järjestelmää ei varmaankaan pystytä tekemään, mutta uuden järjestelmän pitäisi olla entisiä luotettavampi, Hämäläinen lupaa.

Tunnelin ylläpitoa helpottaa myös sen profiili. Esimerkiksi Helsingin Vuosaaren tunneli laskeutuu keskelle päin ja nousee tämän jälkeen ylös, joten tunneliin kertyvää vettä joudutaan poistamaan pumppaamalla. Liipolassa profiili on päinvastainen, eli vesi valuu painovoimaisesti hulevesijärjestelmän kautta ulos tunnelista.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Jari Saarentaus

Juttusarja Lahden kehätiestä

Kattava kokonaisuus Lahden eteläisestä kehätiestä on luettavissa Moottorin 30.10. ilmestyvästä numerossa 11/2019. Ilmestymispäivästä lähtien voit ostaa sen sähköisenä näköislehtenä Lehtiluukusta.