Liikennevirasto kokeili – konenäkö oppii kuin ihminen

Konenäkö on valvontatehtävässä väsymätön ja tarkka, mutta vaatii opetusta. Liikenneviraston kokeilun perusteella koneälyä saatetaan hyödyntää teiden tarkkailun sijaan pientareen puolella.

Liikennevirasto kertoo havainneensa tuoreen tutkimuksen perusteella, että konenäkö tunnistaa kasveja vähintään ihmissilmän veroisesti.

Tutkimuksen mukaan konenäkö erottaa esimerkiksi sinikuusamat, pihlaja-angervot ja lupiinit muista kasveista peräti 96 % tarkkuudella.

Virastossa ei ole hurahdettu maisemanhoitoon, vaan kyse on vakavasti otettavasti selvitystyöstä, jonka avulla pyritään keventämään tienvarsikasvien inventoinnin taakkaa. Taustalla vaikuttavat osin myös taloudelliset syyt, sillä inventoiminen on varsin työlästä.

Konenäkö tunnistaa vieraslajit

Tietoa kasveista ja niiden määristä kuitenkin tarvitaan. Inventoinnin myötä tiedetään tarkasti, kasvaako pientareella haluttujen kasvien lisäksi myös vieraslajeja, joiden leviämisen estäminen vaatii tavallisesta piennaralueen hoidosta poikkeavia toimenpiteitä.

Täsmällisen inventoinnin avulla kevennetään myös viheralueiden hoitourakoiden tarjousten laatimista ja arviointia.

Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että inventointi voidaan tulevaisuudessa automatisoida ja helpottaa ainakin osin konenäön avulla.

Konenäkö oppii kuin ihminen

Liikenneviraston mukaan konenäkö on tietyllä tapaa kuin ihminen: sille pitää opettaa, miltä kasvit näyttävät. Oppimisprosessin avain on toisto. Satojen kertausten jälkeen kone hahmottaa kasvien ominaispiirteet ja oppii tunnistamaan ne.

Liikennevirasto arvioi, että jos konenäkö olisi koululainen, se saisi biologiasta kympin tai vähintään ysin.

Täysin ongelmatonta tunnistaminen ei kuitenkaan ole, sillä kasvien ulkonäkö muuttuu vuodenaikojen mukaan. Myös erilaiset kasvuympäristöt voivat vaikuttaa siihen, miltä kasvi näyttää. Eroavaisuuksien ja poikkeusten opettaminen koneelle on hankalaa, mutta tutkimuksen loppuraportin mukaan sekin on mahdollista.

Viherhoidon valvova silmä

Liikennevirasto arvioi, että konenäössä ja automatisoidussa tiedon tuottamisessa on paljon potentiaalia juuri viherhoidon alalla. Jos tiedon tuottaminen muuttuu vielä nykyistä helpommaksi ja luotettavammaksi, saattaa siitä tulla arkipäivää nopeallakin tahdilla.

Parhaassa tapauksessa tiedonkeruu onnistuisi muun työn ohessa. Ainakin teoriassa riittäisi, että kamera olisi kiinni viheralueilla työskentelevän henkilöstön suojavarusteissa tai työvaatteissa, jolloin tiedon keräämisen kustannukset pysyivät alhaisina ja inventointitietoa syntyisi lähes itsestään.

Tutkimus on osa Liikenneviraston kolmivuotista digitalisaatiohanketta, jonka tavoitteena on uudistaa liikenne-, väylä- ja liikkumistietojen tuottaminen, ylläpito ja jakelu. Uudistamisessa hyödynnetään nykyaikaisia teknologioita ja menetelmiä. Digitalisaatiohankkeen kokonaisrahoitus on 35 miljoonaa euroa.

Lähde: Liikennevirasto Kuvitus: Tutkimushankkeen esittelyvideo ja ruutukaappaus videosta