Liikennevirhemaksut nousevat vuodesta 2025 lukien

Liikenneoikeuden asiantuntija: ”Rikkomusten seuraamusjärjestelmän pääasiallisena tavoitteena ei saa olla mahdollisimman suuri rahallinen kertymä valtiolle.”

Petteri Orpon (kok) kesäkuussa valmistuneen hallitusohjelman loppupuolen liitteistä löytyy niukka maininta myös liikennevirhemaksuista. Maininta kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: ”Liikennevirhemaksujen ja rikesakkojen korottaminen ansiotason nousua vastaavasti.”

Korotusaie on ajastettu alkavaksi vuonna 2025. Korotusten arvioidaan tuovan vuosina 2025–2028 kunakin vuonna valtion rahakirstuun viisi miljoonaa euroa. Se kuinka paljon korotus on euromääräisesti, on vielä hämärän peitossa.

Moottori kysyi liikenneoikeuden asiantuntija ja liikenneoikeusyhdistyksen puheenjohtaja Risto Tuorilta, onko liikennevirhemaksun korotukselle tarvetta osana ylinopeuksista koituvia seurauksia ja miten aie soveltuu yhteen päiväsakkopuolen sakkojärjestelmän kanssa?

– Rikkomusten seuraamusjärjestelmän pääasiallisena tavoitteena ei saa olla mahdollisimman suuri rahallinen kertymä valtiolle tai kunnille. Rahallinen tavoitekaan ei toteudu, jos korotuksen johdosta liikennerikkomusten määrä vähenee, Tuori erittelee.

Tuori tuo esiin, että liikenneturvallisuustutkimusten mukaan sanktion ankaruuden vaikutus rikkomusten määrään ei ole yhtä selvä kuin välitön puuttuminen.

– Tällä korotuksella ei nähdäkseni ole suoraa vaikutusta päiväsakkojärjestelmään.

"Ei vaikutusta ylinopeusrikkomuksiin"

Voisiko liikennevirhemaksun korotuksella kuitenkin olla ylinopeuksia suitsivaa vaikusta?

– Jos korotukset noudattavat ansiotason nousua, niin en näe niillä mitään pitkäaikaista vaikutusta esimerkiksi ylinopeusrikkomuksiin. Paljon suurempi vaikutus liikennevirhemaksujen kertymään on valvonnan tehokkuudella, Tuori linjaa.

Hän vertaa liikennevirhemaksun suuruutta muutamien verrokkimaiden käytäntöihin. Vertailun esimerkkinä on tilanne, jossa on kyse maksimissaan 10 km/h ylinopeudesta taajamassa.

– Suomen liikennevirhemaksu esimerkkitapauksessa on 100 euroa, Virossa 15 euroa, Saksassa 58,50 euroa ja Ruotsissa noin 168 euroa.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuva: Moottorin arkisto Lähde: Hallitusohjelma 

a:1:{i:0;s:6:"143800";}