Maistiainen: Mercedes-Benz C 300de – maantiet dieselillä, kaupungit sähköllä

Sulava yhdistelmä dieseliä ja sähköä vaikuttaa ensikoeajossa.

Loppukesästä 2019 Suomeen saapuvan Mercedes-Benz C 300de:n idea on yksinkertainen: kaupungissa ajetaan paikallispäästöttömästi sähköllä ja pidemmät maantiesiirtymät sujuvat taloudellisesti dieselillä.

Mercedes-Benzin idea ei ole uusi: jo kuusi vuotta sitten Volvo V60 Plug-in Hybrid noudatti samaa kaavaa, ja sen jälkeen ladattavaa dieselhybridiä on käytetty myös Audi Q7 e-tron -katumaasturissa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

306 hevosvoimaa

C 300de:n polttomoottori on mallipäivityksen yhteydessä E-sarjasta C:nkin keulalle laskeutunut 2-litrainen 194-hevosvoimainen erittäin sivistynyt nelisylinterinen. Sähkömoottori on 122-hevosvoimainen, ja se on rakennetty 9-vaihteisen automaattivaihteiston yhteyteen momentinmuuntimen ja voimalinjan irrotuskytkimen yhteyteen. Järjestelmän yhteisteho yltää peräti 306 hevosvoimaan.

Sähkömoottorin voimavarat riittävät vaivattomaan täyssähköajoon, ja auton luvataan kulkevan sähköllä yli 130 kilometriä tunnissa. Sähköajossa kaasupolkimeen ilmestyy vastekohta, jolla auto ilmaisee kulloisessakin tilanteessa käytettävän sähkövoiman määrän. Jos ajotilanne vaatii enemmän voimaa, voi polttomoottorin herättää painamalla polkimen vastekohdan läpi.

Tavaratilasta miinusta

Mercedes-Benz C 300de:n ajoakku on kooltaan 13,5 kilowattituntia, ja se sijaitsee taka-akselin päällä tavaratilassa. Ladattavan hybridin valitseva joutuukin tinkimään tavaratilasta ja erityisesti läpilastausaukon koosta jonkin verran – ja sama akun kotelo tekee myös farmariversion tavaratilan lattiasta epätasaisen.

Se on lyhyen ensikoeajon perusteella C 300de:n ainoa selkeä moite: ajossa voimalinja toimii väistyvää C 350e -bensiinihybridiä sulavammin, ja virallisten lukemien mukaan yli 55 kilometriin venynyt toimintamatka auttaa jo melkoisesti rutiiniajojen kulutuksen kitkemisessä.

Dieselkäyttöinen C 300de sekä bensiiniversio C 300e saapuu sedan- ja farmarikorisena Suomeen loppukesästä 2019.

Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen