Maistiainen: Triumph Speed Triple RS – tehokkaampi huligaani

Koeajon tauolla pitäisi kirjata muistiin pyörän ominaisuuksia, mutta uuden Speed Triplen tehon, ajo-ominaisuuksien ja pakoäänten ajatteleminen vain hymyilyttävät.

Kuka on kovin huligaani? Näin kyselivät ratamoottoripyöräilyn Superbike-luokan maailmanmestari Carl Fogarty ja Mansaaren TT -voittaja Gary Johnson uuden Speed Triplen teaser-videoilla.

Triumphilla on vahva maine streetfighter-luokan luojana, sillä juuri Speed Triple oli se malli, josta koko streetfighter-nimitys sai alkunsa vuonna 1994.

150 hevosvoimaa on riittävästi. 192 kiloa on riittävän vähän. Kun pakettiin lisätään kaikki mahdollinen kuljettajaa avustava elektroniikka, niin paketin pitäisi olla täydellinen. Kyse onkin siitä, miten palikat sopivat yhteen.

Tuntumaa maantieltä

Koeajo lähtee käyntiin maantieosuudella. Kolmisylinterisen rivimoottorin ääni on repivä mutta voimakkuudeltaan sopiva.

Kahteen suuntaan toimivan quickshifter-vaihdeavustimen ansiosta kytkintä tarvitaan vain liikkeelle lähtiessä.

Kun päästään ulos kaupungista ja mutkatielle, pääsee Speed Triple näyttämään parasta osaamistaan. Kiihtyvyys on repivää. Tehokkaiden jarrujen ja Pirelli Diablo SuperCorsa -renkaiden yhdistelmällä hidastuvuus on vähintään yhtä mykistävää.

Hämmästyttävintä uutuudessa on kuitenkin se, että Triumph tottelee kuljettajansa pienintäkin toivetta ja kääntyy mutkiin pelkän katseen voimalla. Kuljettajalle tulee hieman petollisestikin sellainen tunne, että pyörällä voi tehdä mitä tahansa.

Kaarre-ABS-jarrujen ansiosta ei haittaa, vaikka jarrutus jää vähän myöhäiseksi ja kaarteeseen käännytään jarruttamalla. Eturenkaan pito tuntuu koko ajan luotettavalta. Samoin kaasun avaamisen mutkan jälkeen voi tehdä huolettomasti, sillä myös luistonesto huomioi pyörän kallistuskulman. Öhlinsin jousitus nielee epätasaisuudet huomaamatta.

Pientäkin pienempiä puutteita

Kahvitauolla istun lehtiö kädessä ja mietin mitä pyörästä on jäänyt mieleen. Ei mitään. Kaikki toimii niin moitteettomasti, että olen keskittynyt vain nauttimaan ajamisesta ja seurannut edellä ajavaa.

Joudun seuraavalla ajo-osuudella pakottamaan itseni miettimään pyörän eri osa-alueiden toimintaa. Yleensähän puutteet on helppo havaita, hyvien ominaisuuksien huomiointi vaatii enemmän.

Viileässä säässä huomaan kahvanlämmittimien napin olevan tunnoton, onneksi lämmittimissä on kuitenkin tehoa riittävästi. Satula tuntuu liukkaalta ja polvilla ja käsillä on otettava reilusti tukea, jotta ei jarrutuksissa liukuisi eteenpäin.

Kun käydään tankkaamassa, toivon että avaimeton käyttöjärjestelmä kattaisi myös polttoainetankin korkin. Aika pieniä yksityiskohtia ovat siis havaitut puutteet.

Osuva yhdistelmä

Moottori, jousitus, jarrut ja elektroniikka muodostava tässä tapauksessa yhdistelmän, joka on parempi kuin pelkästään osiensa summa. Niin hyvin koko paketti toimii yhteen. Kun siihen on valittu parhaat renkaat, jousitus- ja jarrukomponentit, ei hinta tietenkään voi olla luokkansa halvin.

21 250 euron hinta on silti kilpailukykyinen, sillä moneen kilpailijaan joutuu rastittamaan melkoisen monta kohtaa lisävarustelistalta päästäkseen samaan varustetasoon.

Kovin huligaani? Koeajon perusteella kyllä, ja yksi markkinoiden ehdottomasti hauskimmista moottoripyöristä.

Teksti: Janne Huhtala Kuvat: Kingdom Creative