Matka: viinipääkaupunki Bordeaux

Maailman viinipääkaupunki Garonne-joen alajuoksulla on houkutteleva vierailukohde, mutta seudun parhaat palat löytyvät kaupungin ulkopuolelta.

Bordeaux historiallinen satamakaupunki sijaitsee Garonne-joen alajuoksulla. Joki jakaa kaupungin kahtia ja sen varrella kulkee leveä rantabulevardi. Unescon maailmanperintökohteiksi korvamerkityt, 1700-luvun kauniit ja mahtipontiset rakennukset heijastuvat rantabulevardilla Place de la Bourse aukiolle rakennettuun vesipeiliin.

Kaupungissa on helppoa liikkua nähtävyydestä toiseen, sillä etäisyydet ovat maltillisia. Ravintoloita, kahviloita ja viinibaareja on pienten aukioiden laidoilla runsain mitoin. Valinnan varaa riittää ja neljännesmiljoonan asukkaan kaupungissa on rauhaa hengähtääkin. Vaikka kaupunki tarjoaa riittävästi virikkeitä esimerkiksi pitkän viikonlopun viettoon, suuntaavat useimmat matkailijat kaupungista ulos. Eikä syyttä. Kaupungin ympärille levittäytyy maailman kuuluisin viinialue.

Jo muinaiset roomalaiset

Saint-Emilion on ehdottomasti yksi maailman vanhimmista viinialueista. Siellä on tehty viiniä jo roomalaisten ajoista asti. Nimensä Saint-Emilion on saanut kauniin keskiaikaisen kaupungin mukaan, joka on rakennettu jyrkälle kalkkikivirinteelle 40 kilometriä Bordeaux’sta itään. Kaupunki on myös Unescon maailmanperintökohde. Viinialue levittäytyy kaupungin ympärille sen kaikilta laidoilta.

Kaupungin mäkisten katujen varrelle on vuosien saatossa louhittu tiheään viinikellareita pehmeään kallioon. Viinikellarien ja viinikauppojen isännät tarjoavat mielellään maistiaisia vierailijoille. Bordeaux’n maaseutu ja sen kylät ovat enimmäkseen pieniä ja rauhallisia, mutta Saint-Emilionin kaduilla viinimatkailijalle on tarjolla sympaattisia brasserieita ja bistroja, joihin poiketa.

Eloisaa kaupunkia voisi sanoa Ranskan viiniturismin keskukseksi. Crénauxin aukiolla (Place des Créneaux) on turisti-info, josta voi tiedustella pyöräretkiä alueen viinitiloille. Siinä missä Bordeaux’n maaseudulla auto on liikkumiseen välttämätön, onnistuu Saint-Emilionissa viinikellareihin ja viinitarhoihin tutustuminen myös jalan tai pyörällä. Saint-Emilioniin pääsee junalla Bordeaux’n keskustassa 35:ssä minuutissa.

Saint Emilionissa tuotetaan erityisesti punaviiniä Merlot-rypäleestä. Viinialue jakautuu kolmeen osaan. Côtes Saint-Emilion on alueista maineikkain, jonka arvotiloilla syntyy Saint-Emilion Grand Cru Classé-luokituksen saaneita huippuviinejä.

Toisen alueista, Gravesin, nimi viittaa soramaahan. Kolmas alue on Sables eli suomennettuna hietikko. Se on nimensä mukaisesti maaperältään hiekkainen, tasainen kylä Dordognejoen varrella. Saman joen pohjoispuolella sijaitsee Pomerol, joka on Saint-Emilionia pienempi, mutta sitäkin tiheämpään viinejä tuottava alue. Syy viininviljelyn suosioon on sielläkin erityisessä maaperässä. Tummaa, tiivistä ja rautapitoista savea löytyy jo puolen metrin syvyydestä. Viiniasiantuntija Oz Clarken mukaan maaperä ruokkii Merlot-rypälettä kuin rommi merirosvoa.

Sauternes – sokeri Bordeaux’n pohjalla

Sauternes tunnetaan valkoviineistään, erityisesti makeista jälkiruokaviineistään. Jälkiruokaviinit syntyvät jalohomesienen tartuttamista vaaleista rypäleistä, kuten Sémillonista ja Sauvignon Blancista, jotka korjataan vasta sadonkorjuun viimeisillä viikoilla lokakuussa. Kuoreltaan ryppyisistä rypäleistä on haihtunut nesteet ja jäljelle on tiivistynyt hedelmän oma sokeri. Litrassa rypäleistä tehtyä mehua on satoja grammoja sokeria.

Ensimmäisen laatuluokituksen saaneilta Sauternesin huipputiloiltakin saa usein etukäteen kysymällä tuttavallisen tilakierroksen ja lämpimän vastaanoton jopa sadonkorjuun aikaan. Tärkeää on sopia vierailusta ajoissa etukäteen.

Yli kahden tuhannen hehtaarin kokoinen Sauternes on viinialue, joka muodostuu viidestä eri kylästä: Barsacista, Farguesista, Preignacista, Bommesista ja Sauternesista.

Sauternes sijaitsee Gravesin eteläosassa, Bordeaux’n keskustasta 50 kilometriä kaakkoon.

Suomalainen Château Carsin

Juha Berglund teki haaveistaan totta ja hankki 1990-luvun alussa sisariensa kanssa viinitilan Bordeaux’sta, Cadillacin kylästä. Viinit ovat Viini-lehden perustaneelle Berglundille paitsi intohimoinen harrastus, myös ammatti.

Reilun kahdenkymmenen vuoden aikana on ehtinyt tekemisen tapakin jalostua Château Carsinille sopivaksi.

Aluksi Berglund ryhtyi valmistamaan viiniä uuden maailman tyyliin ja viinin valmistamiseen tarvittavat laitteet ja viinintekijät tulivat laivalla Australiasta. Myöhemmin viininvalmistus on kehittynyt luomummaksi ja rypäleet poimitaan käsin lopputuloksen syntyessä aiempaa vähemmän koneita käyttäen.

Berglund viettää Ranskassa sadonkorjuu-ajan ja käy tilallaan muutaman kerran vuodessa. Parinkymmenen hengen sadonkorjuuväki korjaa talteen 20 hehtaarin köynnösten sadon, joista syntyy hyvänä vuotena yhteensä sadan tuhannen pullollisen verran puna- ja valkoviinejä sekä makeaa jälkiruokaviiinä.

Viinikellarin yläkerrassa on laboratorio, jossa Berglund yhdessä viinintekijänsä ja yhteistyökumppaninsa Antti Rinta-Huumon kanssa päättää viinien lopullisista sekoituksista.

– Hyvä viini on tasapainoinen ja harmoninen, jolla on hyvä jälkimaku, Berglund toteaa.

Viinimatkailijan vinkit

• Suunnittele vierailukohteet ja reitti etukäteen
• Auto on viinimatkailijalle välttämätön. Rattijuopumuksen raja on Ranskassa 0,5 promillea.
• Eniten nähtävää on elo–lokakuulle ajoittuvan sadonkorjuun aikana. On hyvä muistaa, että ajankohta on tiloilla myös vuoden kiireisin. Sadonkorjuun tarkka ajoitus riippuu säästä ja olosuhteista.
• Sovi vierailuajankohta etukäteen ja pidä kiinni sovitusta. Kohtelias lähestyminen vähintään päivää tai paria ennen pohjustaa onnistuneen vierailun. Yllätyskäynti saattaa pahimmassa tapauksessa päättyä käännytykseen portilla.
• Pienillä tiloilla tilakierros on henkilökohtainen, suuremmilla tiloilla järjestetään opastettuja kierroksia ryhmille.
• Vierailuista kannattaa nauttia kiireettä. Kaksi kohdetta päivälle riittää.
• Puolestapäivästä kello kahteen vietetään päivälepoa ja viinitilojen portit ovat kiinni. Suurin osa tiloista ei ota vieraita vastaan viikonloppuisin.
• Omatoimimatkailijaa ei mikään estä kokeilemasta yllätysvisiittiä, mikäli kiinnostava tila sattuu kohdalle, mutta kovin suuria odotuksia näiden vierailujen varaan ei kannata laskea.
• Tiloilta viiniä ostetaan yleensä laatikoittain, eli viinilaadusta riippuen 6–12 pulloa.
• Hyödynnä eri alueiden Maison du Vin -keskusten tarjonta. Viinimyymälästä on usein mahdollista ostaa viiniä mukaan myös yksittäin.
• Palkkaa opas tai liity pienryhmän mukaan ainakin muutamalle retkelle. Lisätietoa opastetuista kierroksista löytyy netistä osoitteesta vitivinitour.com ja niitä voi tiedustella sähköpostitse osoitteesta vitivinitour@see-travel.com.
• Aiheesta syvällisemmin kiinnostuneen on syytä pitää käsillä perinteisten matkaoppaiden sijaan Hugh Johnsonin Wine Atlas tai Oz Clarken viinikäsikirja.

Teksti: Santeri Petrell Kuvat: Antti Hentinen