Millä saada kylmänkangistama polttomoottori käyntiin pakkasilla?

Pyysimme Autoliiton asiantuntijan vinkit, kuinka saada polttomoottori käyntiin pakkasilla. Yleensä syypäänä on akku ja siitä on pidettävä huolta.

Talvisin saattaa syntyä ongelmia saada oman auton kylmänkangistama polttomoottori käyntiin pakkasilla. Näiden käynnistysongelmien takana on tavallisesti tiensä päähän tullut akku tai sen liian alhainen varaustila. Myös maailmanlaajuinen poikkeustilanne on lisännyt näiden tapausten määrää.

Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen on itse välttynyt viime vuosina akkuongelmilta uusimalla akun ajoissa ja pyrkimällä käyttämään autoa oikein. Tiepalvelulle akku- ja virranantokeikat ovat kuitenkin arkipäivää korostuen kovilla pakkasilla.

– Talviaikaan akku tyhjenee salakavalasti, kun autoa lämmitetään polttoainetoimisella lisälämmittimellä toistuvasti pidempään kuin sillä ajetaan, ilman, että käytetään akkulämmitintä ja/tai ylläpitolaturia. Myöskään matkapuhelimien ja muiden älylaitteiden lataamiseen ei virtaa ole rajattomasti tarjolla, kertoo Vesalainen.

Polttomoottori käyntiin pakkasilla

Liian tyhjäksi päässyt akku on herätettävissä henkiin. Toisinaan viimeisiään vievä akkukin saattaa jaksaa vielä yhden matkan verran perille, mutta molemmissa tapauksissa tarvitaan lisää virtaa.

Koulutuspäällikkö Vesalainen kertoo, että tämän päivän autoihin ei kannata antaa virtaa omatoimisesti toisesta autosta. Virhe esimerkiksi kaapelien kytkennässä tai huonot kaapelit saattavat aiheuttaa vakavia vaurioita sekä virtaa antavan että avustettavan auton sähköjärjestelmiin. Vakuutus ei tällaisessa tapauksessa korvaa vahinkoja.

– Suosittelen apuvirran antoon tie- tai akkupalvelun tilaamista. Heillä on vankka kokemus ja asianmukaiset, nykyaikaisen ajoneuvotekniikan edellyttämät, välineet sekä vastuuvakuutus mahdollisten inhimillisten vahinkojen varalle, neuvoo Vesalainen.

Akusta huoli

Ongelmien välttämiseksi on tärkeää ennakoida: Akun voi käydä testauttamassa korjaamolla tai akkuliikkeessä. Myös asiallisesti tehtyyn määräaikaishuoltoon kuuluu akkutesterillä tehty testaus, josta asiakas saa kirjallisen raportin. Jos akkutestin tulos kielii akun heikosta kunnosta, on se syytä uusia.

– Akku on edullisempi ja helpompi vaihtaa itselleen sopivana ajankohtana, ennen sen lopullista simahtamista, kuin että sen joutuisi tekemään pakon edessä, ennalta-arvaamatta, esimerkiksi kiireisenä arkiaamuna, sanoo Vesalainen.

Akun tyypillinen käyttöikä on noin viisi vuotta. Akun vaihto kannattaa jättää ammattilaiselle, joka tietää, millainen akku autoon kuuluu ja miten se on syytä asentaa.

Usein auton järjestelmille on tarpeen kertoa testerillä, että autoon on nyt asennettu uusi akku. Akun vaihto edellyttää monesti myös samanaikaista virransyöttöä auton järjestelmiin ja tätä varten akkuammattilaisilla on omat erikoistyökalunsa.

Vesalainen kertoo, että auto ei välttämättä käynnisty hyvälläkään akulla, jos sen varaustila on päässyt laskemaan liikaa. Nykyaikaisissa autoissa on erittäin paljon sähköisiä varusteita, jotka vaativat akulta paljon – erityisesti olosuhteiden muuttuessa kylmiksi.

Kovilla pakkasilla ei akku ehdi latautua riittävästi, koska kylmä akku ottaa erittäin huonosti – jos ollenkaan – laturin tuottamaa virtaa vastaan. Tästä saattaa seurata ongelmia saada oman auton kylmänkangistama polttomoottori käyntiin pakkasilla. Lämmittämällä akkua se saadaan latautumaan nopeammin ja varmemmin.

Lisälämpöä akulle

Auton käynnistyvyyden varmistamiseksi, päästöjen vähentämiseksi sekä turvallisuuden ja mukavuuden takaamiseksi käytetään tyypillisesti joko lohko- ja sisätilanlämmitintä tai polttoainetoimista lisälämmitintä. Ne ovat hyvä apu, mutta eivät vielä takaa sitä, että akussa riittäisi käynnistysvirtaa kovallakin pakkasella, päivä toisensa jälkeen.

Polttoainetoiminen lisälämmitin käyttää virtaa auton akusta. Lämpö puhalletaan sisälle matkustamoon hyödyntäen auton omaa lämmityslaitteen puhallinta, joka luonnollisesti myös lisää virrankulutusta.

Jos polttoainekäyttöistä lisälämmitintä käytetään toistuvasti ilman, että akku ehtii lämmitysten välissä kunnolla latautumaan, tyhjenee akku vähitellen siihen pisteeseen, ettei auto enää käynnisty. Ja vaikka auto käynnistyisikin, huonosti latautuneen akun jännite putoaa käynnistyshetkellä matalalle ja aiheuttaa herkästi jopa vikakoodeja auton järjestelmään.

Vesalainen neuvoo verkkovirralla toimivan akun ylläpitolaturin olevan hyvä lisä. Ongelmana vain tahtoo olla, ettei kylmä akku kykene vastaanottamaan sen enempää ylläpitolaturin kuin auton omankaan laturin tuottamaa virtaa.

Edellä kuvattuihin ongelmiin löytyy kuitenkin ratkaisuksi – autoilevalle kansalle toistaiseksi vielä varsin tuntematon – akkulämmitin. Lämmin akku kykenee vastaanottamaan ja luovuttamaan virtaa paremmin – myös lyhyillä matkoilla.

– Tyypillisimmät normaaliin autokäyttöön myytävät akkulämmittimet ovat joko verkkovirtakäyttöisiä tai sitten ne hyödyntävät auton omaa latausjärjestelmää ajon aikana ja autoon asennettua verkkovirtalaturia auton ollessa paikoillaan. Molemmissa akun kylkeen tulee lämmitysvastus tai -vastukset ja niiden päälle lämpöeriste, sanoo Vesalainen.

Verkkovirtakäyttöinen akkulämmitin

Verkkovirtakäyttöinen akkulämmitin kytketään joko suoraan pistorasiaan tai sitten se ottaa virtansa haaroitusjohdolla lohkolämmittimen kaapelilta, auton ollessa pysäköitynä. Näin varmistetaan hyvä virranluovutuskyky autoa käynnistettäessä sekä parannetaan akun mahdollisuuksia ottaa vastaan virtaa ladattaessa sitä joko ennen käynnistystä ylläpitolaturilla tai käynnistyksen jälkeen auton omalla laturilla.

Varsinkin moottoritilassa oleva akku kuitenkin jäähtyy pakkasella nopeasti ajoviiman vaikutuksesta, kun lämmitys loppuu ja autolla lähdetään ajamaan. Mikäli verkkovirtakäyttöistä akkulämmitintä haluaa hyödyntää myös akun ajonaikaiseen lämmitykseen, tarvitaan avuksi invertteri.

Latausjärjestelmää hyödyntävä akkulämmitin

Toinen akkulämmitintyyppi kytkeytyy päälle, kun akun napajännite nousee. Näin tapahtuu, kun akkua aletaan ladata joko ylläpitolaturilla, auton ollessa pysäköitynä, tai auton omalla laturilla, ajon aikana.

Lämmittimen ohjausyksikkö tarkkailee napajännitteen lisäksi akun lämpötilaa eli akkua lämmitetään vain silloin, jos lämmitykselle oikeasti on tarvetta.

Kun akun lataaminen lopetetaan eli auto sammutetaan tai ylläpitolataus kytketään pois päältä, myös akun lämmitys kytkeytyy automaattisesti pois päältä. Näin ollen akun tyhjentymisen pelkoa lämmityksen vuoksi ei ole.

Ammattilaisen asia

Hyvin latautuneen akun ansiosta auto käynnistyy varmemmin kovillakin pakkasilla, vältytään alijännitteen aiheuttamilta turhilta vikakoodeilta ja pidennetään akun käyttöikää. Akun riittävä varaustila on myös edellytys nykyautojen päästöjä vähentävän käynnistys-/sammutus-automatiikan toiminnalle.

Akun kylkeen liimattavan akkulämmittimen ja eristeen asennus edellyttävät pääsääntöisesti akun irrottamista. Nykyaikaisista autoista ei akkua saa irrottaa syöttämättä samanaikaisesti auton järjestelmille ulkopuolista virtaa. Tämä vaatii sekä laitteita että osaamista.

– Suosittelen kääntymään asennusvaiheessa ammattitaitoisen akkuliikkeen tai autokorjaamon puoleen. Heiltä löytyy kokemusta ja näkemystä siitä, miten asennus pitää tehdä, ohjeistaa Vesalainen.

Teksti: Henri Posa Kuvituskuva: Lauri Ahtiainen/Moottorin arkisto