24.3.2018 Ajoneuvot Mp-klassikko: sirkuslelusta tuli mopo – Honda Monkey Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Se ei näytä moottoripyörältä tai mopolta, pikemminkin lelulta. Japanilaisiin huvipuistoihin suunnitellusta Honda Monkeystä tuli silti nuorison kestohitti Suomessa. Kaikki alkoi kuusikymmentäluvulla. Hondalla meni lujaa. Luotettavat ja helppokäyttöiset moottoriajoneuvot valloittivat maailmaa. Kasvavassa yrityksessä riitti aikaa ja resursseja kokeiluihin. Yksi näistä oli vuonna 1961 japanilaisten huvipuistojen leluksi esitelty Z100-kaksipyöräinen. Huvipuistolaitteesta jalostettiin myös vientimalli CZ100. Perusrakenteena oli matala teräsputkirunko, 50-kuutioinen moottori ja pienet pyörät. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lelusta legendaksi Vuonna 1967 vuorossa oli ensimmäinen Z50-tunnusta kantanut sukupolvi, Z50M. Kyse oli edelleen polttomoottorikäyttöisestä lelusta tai väliaikaiseen käyttöön tehdystä kulkupelistä. Laitetta kaupattiin veneilijöille satamakäyttöön ja kilpa-autoilijoille varikkokiituriksi. Yksi nerokas sovellus oli matkanjatkaja. Auton tavaratilaan mahtuva Z50M oli erityisesti suunniteltu kyljellään kuljetettavaksi: istuin taittui kokoon, ohjaustanko asettui kuljetusasentoon ja laitteen kylkeen ruuvattiin kolme kuljetustassua. Polttoainevuodot estettiin laskemalla kaasuttimen kohokammio tehtävään suunnitellulla hanalla ja sulkemalla polttoainekorkin ilmakanavan tukkiva vipu. Mekaanisesti Z50M:n suurin ero edeltäviin Z100-sarjalaisiin oli sen kannen yläpuolinen nokka-akseli. Edistyksellisemmästä moottorista huolimatta tehot laskettiin viidestä 2,5 hevosvoimaan, mikä varmasti sopi jousittamattoman laitteen ajo-ominaisuuksille. Vaikka Z50M tyyppikatsastettiin Suomessa moottoripyöräksi, ei Honda varsinaisesti tarkoittanut laitetta edes satunnaiseen tieliikennekäyttöön. Silti Z50-sarja kehittyi. Pian laite sai etujousitetun sukupolven Z50A, ja vuonna 1976 seurasi myös takajousituksella varustettu Z50J. Mistä Hondalle mopo? Suomessa tapahtunut moottoripyöräalaa mullistanut muutos siivitti Monkeyn kohti menestystä. Vuonna 1974 määrättiin Suomessa isoille moottoripyörille tuontitulli, joka pahimmillaan saattoi kaksinkertaistaa hinnat edellisvuodesta. Maahantuojien vuonna 1973 täytetyt varastot loppuivat nopeasti, sitten moottoripyörien kauppa tyrehtyi. Kaksipyöräisten markkinat kutistuivat mopokaupaksi, eikä Hondalla ollut mopoja. Epätoivoiset tilanteet tunnetusti ruokkivat luovuutta. Hondaa 1970-luvun alusta maahantuonut Oy Otto Brandt Ab alkoi toimitusjohtaja Tor Brandtin toimesta selvittää sirkuslelun tyyppikatsastamista mopoksi. Z50A-sukupolven Monkeyn tyyppikatsastaminen mopoksi oli haastava tehtävä. 1970-luvun Suomessa mopoihin kohdistui erikoisia vaatimuksia, joilla ilmeisesti haluttiin rajoittaa ulkomaalaisten tuotteiden maahantuontia. Hondan nelitahtimoottorin tehot saatiin kuristettua kaasuttimeen liimatulla holkilla, mutta monimutkaisen moottorin paino aiheutti päänvaivaa. Viranomaiset kun olivat määränneet mopoille 50 kilon painorajan. Z50A-mallin yksinkertaisen rakenteen ansiosta jalkatappien vaihto kevyempiin riitti laihdutuskuuriin. Monkeystä tuli Suomessa virallisesti mopo vuonna 1975. Ensimmäinen mopokäyttöön maahantuotu erä oli joitakin satoja yksilöitä, ja kauppa kävi suuremmin markkinoimatta. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Alkoi uusi laihdutuskuuri Kun vuosi vaihtui, siirtyi Monkey edellä mainittuun täysjousitettuun Z50J-sukupolveen. Tor Brandilla oli jälleen ongelma: takajousitus oli nostanut painon yli 50 kilon. Alkoi uusi laihdutuskuuri: muovi korvasi kromatut lokasuojat, kromattu japanilainen ajovalo taas vaihtui kumiseen italialaiseen tarvikeosaan. Jalkatapit korvattiin karuilla alumiiniprofiileilla. Täysjousitetun Z50J:n suuri polttoainetankki korvattiin jäykkäperäisen mallin pienemmällä, ja taas voitettiin grammoja. Kevennykset eivät ehkä tehneet kunniaa japanilaiselle laadulle, mutta työ kannatti: Z50J saatiin tyyppikatsastettua mopoksi vuodelle 1976. Tilanne helpotti vasta vuonna 1980, kun mopojen painorajoja nostettiin. Kaikkea muuta kuin pappamopo Erikoisen lelun matka lailliseksi mopoksi ei siis ollut aivan suoraviivainen. Onkin kiinnostavaa pohtia, miksi pienestä apinaksi nimetystä lelusta tuli aikanaan ja vuosikymmeniksi nuorison suosikki ja nykykeräilijöiden – entisten nuorten – nostalginen toive. Eräs aikalainen Monkey-mopoilija kuvaa syytä suosioon seuraavasti: ”Monkey oli Hondan laadukas ja toimintavarma tuote, ei mikään peltinen kaksitahtimoottorilta haiseva pappamopo.” Monkeytä ei todellakaan voi sekoittaa isoisän Tunturiin. Kun Monkeystä tuli teinien keskuudessa hyväksytty, tarvitsivat kaikki yhteenkuuluvuuden vuoksi sellaisen. Kaksitahtimoottorin kelpuuttaville oli vaihtoehtona tietysti vuodesta 1981 eteenpäin Suzuki PV. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Japani, Yhdysvallat ja Suomi Vauhdikkaimmilla 1980-luvun vuosilla Honda Monkeytä tuotiin Suomeen huimia määriä. Mahdollisesti vain Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Japaniin ”mankeja” on myyty Suomea suurempia kappalemääriä. Muualla Euroopassa Hondat nähtiin yhä moottoripyöriksi rekisteröitävinä leluina, joita myytiin vuosittain joitakin kymmeniä per maa. Suomessa myyntimäärät olivat satakertaisia. Alkuvuosien jälkeen Monkeyn kehitys oli verkkaista ja keskittyi lähinnä yksityiskohtiin ja värimaailmoihin. Tekniikkakin kehittyi, kun kolmivaihteisen keskipakokytkimellä varustetun vaihteiston tilalle tuli nelivaihteinen vaihdelaatikko, jonka kytkintä käytettiin käsikahvalla. Monkeyllä saattoi vihdoin yrittää sudittamistakin. Nelitahtimoottoriin sai helposti lisätehoa. Jo Honda itse valmisti voimanlähteestä tuplasti tehokkaampaa versiota, ja pystyipä 49 kuutiosenttisen sylinterin vaihtamaan Honda Daxin 70 kuutioiseenkin. Lelumopot söivät suosiota Lopulta yhdeksänkymmentäluvulla Monkeyn tarina alkoi himmetä. Markkinoille saapuneet todelliset lelumopot, eli heppoiset kiinalaiset kopiot, söivät kalliin Hondan kauppaa. Myös mopojen käyttäjäkunta muuttui, kun yhä enemmän ja enemmän mopoja myytiin moposkoottereita suosineille nuorille naisille. Lopulta viimeinen virallinen erä Monkeytä tuotiin maahan vuonna 1997. Yhteensä Suomeen myytiin noin 30 000 Honda Monkeytä. Japanissa mallia valmistetaan yhä. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Tästä kaikki alkoi Kuvissa esiintyvä Suomen Moottoripyörämuseon kokoelmaan kuuluva Honda Monkey vuodelta 1968 on ensimmäisiä Yhdysvalloissa myytyjä malleja. Kyseessä on siis Hondan alkuperäinen näkemys Monkeysta ajalta ennen luovaa byrokratian maustamaa suomalaishistoriaa. Kolmevaihteinen, puoliautomaattinen ja nelitahtinen Monkey on tuotu Suomeen 'rakkaudesta lajiin'. Rekisteriin sitä ei Suomessa ole koskaan saatu, koska siinä ei ole esimerkiksi valoja lainkaan. Tämän Monkeyn omistaja on vantaalainen Kristian Ketonen. Teksti: Lauri Ahtiainen Kuvat: Jari Saarentaus Lue lisää Kaikki artikkelit 26.8.2026 Ajoneuvot Mazda CX-6e:tä ei ole monin paikoin tunnistaa Mazdaksi, mutta siinä on monia vekkuleita yksityiskohtia 21.8.2026 Koeajo Koeajo: Renault Clio on lammas suden vaatteissa – nopean näköinen, vaan ei tuntuinen 20.8.2026 Uutinen Moottoripyörien katsastus pakolliseksi EU:ssa? – Autoliitto vaatii Suomen päättäjiltä toimia 18.8.2026 Sähköautot Audi A2 e-tron seuraa edeltäjänsä renkaanjäljissä – tuleva malli rikkoo nyt jo ennätyksiä 16.8.2026 Klassikko Muistatko Fiatin edustusauton, joka maksoi ison Mersun verran? Niille on Suomessa jopa oma kerhonsa 16.8.2026 Moottoripyörät Matti Nykäsen Pappa, Jope Ruonansuun Jawa, Monkey ja kumppanit 15.8.2026 Käyttötesti Honda GB350S toimii kyytiläisen kanssa paremmin kuin osaisi odottaa 13.8.2026 Prätkäpodi Prätkäpodi jakso 47: BMW R1200RT:n mittarissa 187 000 km – Moottorin käyttötesti selvittää tuntuvatko kilometrit 9.8.2026 Klassikko Tiesitkö, että James Bondin auto ei ollut oikeasti DB5 vaan tämä Aston Martinin aiemmin esitelty Gran Turismo? Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 25.8.2026 Päivän kuva Tiedätkö, miksi vanhoissa kuorma-autoissa käytettiin ejektoripakoputkea? 26.8.2026 Päivän kuva Tiedätkö, miksi joissakin ”Rättisitikoissa” lämmitetään etupyöriä? 25.8.2026 Huutokauppahelmet Ensimmäinen huutokaupassa nähty Cadillac Celestiq osoittanee, että superharvinaisuudenkin arvo voi lähteä laskemaan kynnyksen yli ajettaessa, jos se kulkee sähköllä 25.8.2026 Käyttötesti käytetyllä Käytetty Saab 9-5 Aero asuntovaunun vetoautona – riittääkö vetokyky ja kauhistuttaako kulutus? 25.8.2026 Koeajo Koeajo: täyssähköinen Toyota Hilux ei ole sitä mitä toivoit sen olevan 25.8.2026 Päivän kuva Tiedätkö, miksi vanhoissa kuorma-autoissa käytettiin ejektoripakoputkea? 26.8.2026 Päivän kuva Tiedätkö, miksi joissakin ”Rättisitikoissa” lämmitetään etupyöriä? 19.8.2026 Kuluttajat Ulkomaanmatka päättyi ennen aikojaan – yli 220 000 euron matkailuautossa ilmeni pitkä lista vikoja 21.8.2026 Lentokoneet Pian ensilennolleen nousevan Airbus A350:n rahtiversion päärahtiovi on lajinsa suurin - siis jopa suurempi kuin Jumbojetin aukeava nokka 24.8.2026 Käytetyt autot Kahdeksanvuotiaan Audin moottori hajosi – autokaupan maksettava 3 500 euroa 25.8.2026 Päivän kuva Tiedätkö, miksi vanhoissa kuorma-autoissa käytettiin ejektoripakoputkea? 16.8.2026 Klassikko Muistatko Fiatin edustusauton, joka maksoi ison Mersun verran? Niille on Suomessa jopa oma kerhonsa 26.8.2026 Päivän kuva Tiedätkö, miksi joissakin ”Rättisitikoissa” lämmitetään etupyöriä? 19.8.2026 Kuluttajat Ulkomaanmatka päättyi ennen aikojaan – yli 220 000 euron matkailuautossa ilmeni pitkä lista vikoja 17.8.2026 Lentokoneet Laudan Airbus A320 jämähti lauantaina Helsinki-Vantaalle, joten emoyhtiö Ryanair riensi apuun yllättävimmällä konetyypillään